http://www.demari.fi/Article.jsp?article=9279
Onpa hyvä, kun aletaan tekemään tätä julkiseksi.
Henkilökunnan suhtautuminen "hoitoonsa"
Omaisten puuttuminen on vain työn haittaamista.tai
HOITOHENKILÖKUNTA hoida itse.
Onpa hyvä, kun aletaan tekemään tätä julkiseksi.
Henkilökunnan suhtautuminen "hoitoonsa"
Omaisten puuttuminen on vain työn haittaamista.tai
HOITOHENKILÖKUNTA hoida itse.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Itse teen hoitotyötä keikkalaisena ja kyllä lääkkeitä jaellaan tosi reippaanseen tahtiin kokoajan. Eräällä osastolla 2 rouvaa vaatii todella paljon huomiota. Toinen on kokoajan lähdössä ja rullaa itseään pyörätuolilla ulko-ovelle päin ja sitten huutaa siellä esim. että "tulkaa avaamaan ovi, minä lähden nyt pankkiin." Siihen on sitten pakko mennä rauhoittelemaan ja selittämään miksi ei voi nyt lähteä pankkiin. Toinen rouva on myös kokoajan lähdössä. Hänet on sidottu tuoliin turvavyöllä ettei pysty nousemaan itse ylös. Siitä ei seuraisi muuta kuin kaatuminen. Tämä rouva itkee usein päivän aikana koska muistaa että oma lapsi on vielä vauva ja häntä pitää lähteä hoitamaan.
Tälläiset vievät muiden hoidosta ihan älyttömästi aikaa! On se niin helppoa vaan antaa pilleri suuhun ja vanhus alkaa rauhoittumaan. Olisipa edes yksi käsipari enemmän työntekijöitä niin rauhoittavia lääkkeitäkään ei varmasti tarvitisi niin paljoa, kun yksi hoitajista voisi juttelemalla rauhoitella.
Luulen, että monet omaiset luulevat hoitajien liiottelevan sitä työmäärää ja kiirettä. Voi kuinka väärässä he ovatkaan...
Tuossa tekstissä puhuttiin että "onko läheisesi laskenut alleen?" ja siitäkin syytettiin lääkkeitä. Olen varmaan työssäni tavannut n 200 eri vanhusta ja tasan yksi heistä ei käyttänyt vaippoja... Se pidätyskyvyn heikentyminen kuuluu vanhenemiseen...
edes työpaikkana sairaala, on anettu lupa ja oikeus, päättää ihmisen elämän mitta eli sitoa vuoteeseen/tuoliin kuolemaan?
Ainoat "arvostelijat" potilaan luona vierailijat: "Turpa kiinnni ette tiedä mitään" "Hoitakaa sitten itse"
että kaikki resurssit on karsittu minimiinsä - moni sen tietääkin. Itse uutena tulokkaana vanhustyössä voin kertoa, että vaikka kuinka yrität toteuttaa inhimillistä ja koulutuksen korostamaa ihmisarvoon, yksilöllisyyteen ja itsemääräämisoikeuteen perustuvaa hoitoa, niin KIIRE todella sanelee ehdot ja asioita on priorisoitava. Hoitajia on todella vähän potilasmääriin nähden vanhusten pitkäaikaishoidossa.
Aggressiivisen ja väkivaltaisen potilaan hoito on todella haasteellista ja rauhoittava lääke voi parantaa myös potilaan oloa, tiettyyn rajaan asti luonnollisesti.
Haasteellisen alan olen valinnut ja siinä yritän parhaani tehdä. Oma jaksaminen myös mietityttää, koska haluaisin tehdä työtäni hyvin, todella potilaan edun huomioon ottaen.
Tulevaisuus voi olla vielä rankempi, vanhusten määrän lisääntymisen myötä. Alaa en haluaisi vaihtaa, mutta aika näyttää, miten tätä työtä tulevaisuudessa jaksaa.