"Mutta kiusaamis tapoihin joita jouduin sietämään aina vain enenevässä määrin, se oli silmälasien rikkomista, takkien repimistä, koululaukun havittämisiä kirjoineen, potkimista, vatsaan nyrkillä hakkaamista,Jouduin kiusaamisen raakuuden takia sairaalaan leikattavaksi, sainpa saksista kurkkuun, kun eräs kiusaaja kimpaantui opettajan moitteista, askartelutunnin aikana, sitten minua roikotettiin jaloista kiinni pitämällä rappukäytävän kaiteen yli pää alaspäin(3 metristä), kiusaajat uhkasivat irroittaa otteensa jaloistani, jolloin olisin varmaan kuollut.
Isäni tuli yhtenä päivänä kytikselle koulun portille, katsomaan kun kiusaajat tekivät minulle pahojaan, sen jälkeen isäni soitti kiusaajien kotiin, heidän vanhemmilleen, ja uhkasi vedellä kuonoon jos ei kurialöydy, vaan eipä ollu niistä vanhemmista vastuun ottajiksi vaan haistattelivat takaisin.
Äitini oli monta kertaa yhteydessä rehtoriin ja opettajiin, yksikin opettaja valitteli vastuutaan, sanoen että jos hän menee väliin niihin kiusaamisjuttuihin, niin häntä aletaan kiusaajien taholta vainota, rehtori taas lässytti sitä ja tätä, eikä pystynyt eikä hänkään halunnut puuttua sen enempää minun kiusaamistapauksiin kuin muidenkaan samassa tilanteessa oleviin, sitten yläkoulussa ollessani viimeisellä luokalla, ilmoitin ykskantaan että nyt lopetan koulunkäynnin, enkä mennyt viikkoon kouluun, siitäpä rehtori soittelee sitten kotiin, niin äitini vastasi rehtorille, että koulu voi nyt odottaa haastetta raastupaan, tässä kiusaamisjutussa.
Nyt vasta löytyi viimein Rehtorista se moraalinen selkäranka, ja meni kaksi päivää kun se vätys oli soitellu niiden kiusaajien vanhemmille että nyt on tosi kyseessä, että se kiusaaminen on loputtava.
Sitten rehtori pyysi minua jatkamaan koulunkäyntiä, vähän aikaa sain käydä koulua aivan rauhassa, mutta se kiusaaminen alkoi vähin erin uudestaan, onneksi se oli viimeinen vuosi yläastetta, sitten menin ammattikouluun, ja ehdin ajatella että vihdoinkin saan huokaista helpotuksesta, vaan ei.
Muutama niistä yläasteen kiusaajista olikin siinä samassa ammattikoulussa, ja ne ahkerasti kertoivat muille (myös minun luokan oppilaille) mitä oli yläasteella tapahtunut, ja sittenpä kävi niin että sain uusia häiriköitä kimppuuni, sellaisia jotka olivat olleet muissa kouluissa kiusaajina.
Voitteko kuvitella etten olisi katkera?"
Isäni tuli yhtenä päivänä kytikselle koulun portille, katsomaan kun kiusaajat tekivät minulle pahojaan, sen jälkeen isäni soitti kiusaajien kotiin, heidän vanhemmilleen, ja uhkasi vedellä kuonoon jos ei kurialöydy, vaan eipä ollu niistä vanhemmista vastuun ottajiksi vaan haistattelivat takaisin.
Äitini oli monta kertaa yhteydessä rehtoriin ja opettajiin, yksikin opettaja valitteli vastuutaan, sanoen että jos hän menee väliin niihin kiusaamisjuttuihin, niin häntä aletaan kiusaajien taholta vainota, rehtori taas lässytti sitä ja tätä, eikä pystynyt eikä hänkään halunnut puuttua sen enempää minun kiusaamistapauksiin kuin muidenkaan samassa tilanteessa oleviin, sitten yläkoulussa ollessani viimeisellä luokalla, ilmoitin ykskantaan että nyt lopetan koulunkäynnin, enkä mennyt viikkoon kouluun, siitäpä rehtori soittelee sitten kotiin, niin äitini vastasi rehtorille, että koulu voi nyt odottaa haastetta raastupaan, tässä kiusaamisjutussa.
Nyt vasta löytyi viimein Rehtorista se moraalinen selkäranka, ja meni kaksi päivää kun se vätys oli soitellu niiden kiusaajien vanhemmille että nyt on tosi kyseessä, että se kiusaaminen on loputtava.
Sitten rehtori pyysi minua jatkamaan koulunkäyntiä, vähän aikaa sain käydä koulua aivan rauhassa, mutta se kiusaaminen alkoi vähin erin uudestaan, onneksi se oli viimeinen vuosi yläastetta, sitten menin ammattikouluun, ja ehdin ajatella että vihdoinkin saan huokaista helpotuksesta, vaan ei.
Muutama niistä yläasteen kiusaajista olikin siinä samassa ammattikoulussa, ja ne ahkerasti kertoivat muille (myös minun luokan oppilaille) mitä oli yläasteella tapahtunut, ja sittenpä kävi niin että sain uusia häiriköitä kimppuuni, sellaisia jotka olivat olleet muissa kouluissa kiusaajina.
Voitteko kuvitella etten olisi katkera?"
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kiusaajille ja heidän vääristyneen elämänkatsomuksen omaaville vanhemmilleen se psyyken lääkitys olisi kuulunut, eikä kiusatuksi tulleelle! Tai ainakin se on aika myöhäistä jo siinä vaiheessa, kun ongelmat on vuosia kielletty ja lakaistu maton alle.
Ensimmäisissä uutisissa kerrottiin rehtoria varoitetun ja valitetun myös koulun ilmapiiristä. Ei mitään vaikutusta. Eikö ollut tapana puuttua näihin asioihin, ennen kuin oli tosi kyseessä? Kukaan ei ole halunnut vastata siihenkään, kohdistuiko tuo muutaman vuoden takainen väkivaltainen kiusaamistapaus ampujaan vai ei. Vaikka ei olisi kohdistunut, niin jotainhan tuo koulun kiusaamiskulttuurista kertoo jo ihan sinälläänkin.
Nyt näyttäisi siltä, että on sepitetty "sopiva" versio tapahtumista, ja saatu poliisitkin välittämään tämä "tieto" ja lavertelijat vaiennettua. Toimittajia estetään pääsemästä kontaktiin oppilaiden kanssa, ettei enää väärää versiota asioista pääsisi livahtamaan.
Eli mitään vikaa ei ole koulussa ja ilmapiirissä ollut, ja kiusaamista... ei tietenkään meillä nyt sellaista, mitä te nyt höpsitte...
sillä, muuten nyt olisi monta raatoa, jokelan malliin
meitä on monta ,jotka ovat sinun puolellasi ja niitä mulkkuja vasraan