MTV:n uutistoimituksen lukiovertailu on tänäkin vuonna saanut osakseen rutosti ansaittua kritiikkiä. Onneksi "tutkimuksen" takana olevasta aineistosta on nyt www-sivuilla julkaistu niin suuri osa, että jokainen voi _lukio_matematiikan avulla rakentaa omat listansa. Oma top tenini on seuraava:
1. Helsingin ranskalaissuomalainen koulu
2. Svenska samskolan i Tammerfors
3. Gymnasiet svenska normallyceum
4. Katedralskolan i Åbo
5. Helsingin suomalainen yhteiskoulu
6. Helsinge gymnasium
7. Gymnasiet lärkan
8. Svenska privatskolan i Uleåborg
9. Mattlidens gymnasium
10. Brändö gymnasium
Listan laatimisessa on otettu huomioon erot oppilasaineksessa. Menetelmänä on ollut regressioanalyysi, jossa puoltoäänten keskiarvoa selitetään alimmalla sisäänpääsyn keskiarvolla. Tällöin lukioiden ranking muodostuu regression residuaalien järjestyksestä.
(Koska joissakin lukioissa on useita keskiarvorajoja eri ryhmille, tällaiset lukiot voidaan vielä erottaa lisäämällä selittäväksi muuttujaksi erillinen dummy-muuttuja. Silloin tällaisen "alarajahaarukan" olemassaolo vääristää tuloksia vähemmän.)
MTV:n julkaiseman aineiston perusteella analyysi on voitu tehdä 92:lle suurimpien kaupunkien lukiolle. Ensimmäinen tärkeä huomio on, että regressiomallin selitysaste on 42%: oppilasaines siis selittää näin suuren osan kirjoitusten lopputuloksesta. Lähtötason huomiotta jättäminen johtaa siten väistämättä virheelliseen rankingiin, jos halutaan arvioida nimenomaan lukioiden opetuksen hyvyyttä.
Loput huomiot ovat sisällöllisiä. Ensinnäkin MTV:n listan alkuperäisistä kymmenestä parhaasta lukiosta jäljellä on uudessa listassa vain kaksi.
Dramaattisempaa kuitenkin on, että kahdeksan maan kymmenestä parhaasta lukiosta on ruotsinkielisiä, kun oppilasaineksen vaikutus vakioidaan! Kysynkin nyt, johtuuko tämä pelkästään siitä, että ruotsinkielisten koulujen opetus on näin ylivoimaisesti parempaa?
Vaihtoehtoinen selitys nimittäin on, että ruotsinkieliset ylioppilaskoesuoritukset arvostellaan kevyemmällä kädellä kuin suomenkieliset. Tämän asian tutkiminen olisikin jo huomattavasti mielenkiintoisempaa ja yhteiskunnallisesti tärkeämpää kuin koulujen järjestykseen asettaminen!
Tehdyssä analyysissa on toki puutteensa. Olennaisin lienee se, että koulujen havaittu taso vaikuttaa niiden kiinnostavuuteen ja siksi keskiarvorajaan. Todellinen kiinnostuksen kohteena oleva ilmiö, lukion opetuksen taso, vaikuttaa siis sekä analyysin selitettävään että selittävään muuttujaan. Tätä ekonometristä ongelmaa edellä ei ole huomioitu. Seikan merkitys ei kuitenkaan riitä kumoamaan kahta perustulosta: MTV:n julkaisema lista antaa väärän kuvan lukioiden järjestyksestä ja ruotsinkielisten koulujen taso on analyysin perusteella "epäilyttävän hyvää" ja niiden sijoitus kaipaa tältä osin perusteellisemman selityksen. Varmasti kaikki toivomme, että tuo selitys ei ole ruotsinkielisten yo-kokeiden lepsumpi arvostelu.
1. Helsingin ranskalaissuomalainen koulu
2. Svenska samskolan i Tammerfors
3. Gymnasiet svenska normallyceum
4. Katedralskolan i Åbo
5. Helsingin suomalainen yhteiskoulu
6. Helsinge gymnasium
7. Gymnasiet lärkan
8. Svenska privatskolan i Uleåborg
9. Mattlidens gymnasium
10. Brändö gymnasium
Listan laatimisessa on otettu huomioon erot oppilasaineksessa. Menetelmänä on ollut regressioanalyysi, jossa puoltoäänten keskiarvoa selitetään alimmalla sisäänpääsyn keskiarvolla. Tällöin lukioiden ranking muodostuu regression residuaalien järjestyksestä.
(Koska joissakin lukioissa on useita keskiarvorajoja eri ryhmille, tällaiset lukiot voidaan vielä erottaa lisäämällä selittäväksi muuttujaksi erillinen dummy-muuttuja. Silloin tällaisen "alarajahaarukan" olemassaolo vääristää tuloksia vähemmän.)
MTV:n julkaiseman aineiston perusteella analyysi on voitu tehdä 92:lle suurimpien kaupunkien lukiolle. Ensimmäinen tärkeä huomio on, että regressiomallin selitysaste on 42%: oppilasaines siis selittää näin suuren osan kirjoitusten lopputuloksesta. Lähtötason huomiotta jättäminen johtaa siten väistämättä virheelliseen rankingiin, jos halutaan arvioida nimenomaan lukioiden opetuksen hyvyyttä.
Loput huomiot ovat sisällöllisiä. Ensinnäkin MTV:n listan alkuperäisistä kymmenestä parhaasta lukiosta jäljellä on uudessa listassa vain kaksi.
Dramaattisempaa kuitenkin on, että kahdeksan maan kymmenestä parhaasta lukiosta on ruotsinkielisiä, kun oppilasaineksen vaikutus vakioidaan! Kysynkin nyt, johtuuko tämä pelkästään siitä, että ruotsinkielisten koulujen opetus on näin ylivoimaisesti parempaa?
Vaihtoehtoinen selitys nimittäin on, että ruotsinkieliset ylioppilaskoesuoritukset arvostellaan kevyemmällä kädellä kuin suomenkieliset. Tämän asian tutkiminen olisikin jo huomattavasti mielenkiintoisempaa ja yhteiskunnallisesti tärkeämpää kuin koulujen järjestykseen asettaminen!
Tehdyssä analyysissa on toki puutteensa. Olennaisin lienee se, että koulujen havaittu taso vaikuttaa niiden kiinnostavuuteen ja siksi keskiarvorajaan. Todellinen kiinnostuksen kohteena oleva ilmiö, lukion opetuksen taso, vaikuttaa siis sekä analyysin selitettävään että selittävään muuttujaan. Tätä ekonometristä ongelmaa edellä ei ole huomioitu. Seikan merkitys ei kuitenkaan riitä kumoamaan kahta perustulosta: MTV:n julkaisema lista antaa väärän kuvan lukioiden järjestyksestä ja ruotsinkielisten koulujen taso on analyysin perusteella "epäilyttävän hyvää" ja niiden sijoitus kaipaa tältä osin perusteellisemman selityksen. Varmasti kaikki toivomme, että tuo selitys ei ole ruotsinkielisten yo-kokeiden lepsumpi arvostelu.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Dramaattisempaa kuitenkin on, että kahdeksan maan kymmenestä parhaasta lukiosta on ruotsinkielisiä, kun oppilasaineksen vaikutus vakioidaan! Kysynkin nyt, johtuuko tämä pelkästään siitä, että ruotsinkielisten koulujen opetus on näin ylivoimaisesti parempaa?
Vaihtoehtoinen selitys nimittäin on, että ruotsinkieliset ylioppilaskoesuoritukset arvostellaan kevyemmällä kädellä kuin suomenkieliset. Tämän asian tutkiminen olisikin jo huomattavasti mielenkiintoisempaa ja yhteiskunnallisesti tärkeämpää kuin koulujen järjestykseen asettaminen!
--
tuo on selviö kun tapaa näitä ruotsinkielisiä. tai ruotsalaisia senpuoleen, ei ole ihan kaikki tiedossa.