http://www.saunalahti.fi/jawap/colors/fysiikka.html
Tietoisuuden teoriassa ovat tietoisuuden hetket identifioituina kvanttihyppyinä. Eräs perustelu identifoinnille on se, että kvanttihypyn ennustamattomuus vastaa pohjimmiltaan (osittaiseen) vapaaseen tahtoon liittyvää ennustamattomuutta.
, joita vastaavat kokemukset ovat tietyssä mielessä keskiarvoja yksittäisten tietoisuuden hetkien kokemuksista. Tämä selittää miksi tietoisuus koetaan tajunnan virtana eikä jonona irrallisia tietoisuuden hetkiä. "Itse" on myös systeemi, jolla on kvanttifysiikan mielessä identiteetti, jonka se kykenee säilyttämään. Toisin sanoen systeemi kykenee välttämään kvanttikietoutumisen (quantum entanglement): kyseessä on kvanttimekaanisen sidotun tilan muodostumista vastaava kvanttikietoutuminen.
Jokaiseen systeemiin liittyy topologisesti kvantisoitunut sähkömagneettinen kenttä, systeemin 'sähkömagneettinen keho'. Yleensäkin sähkömagneettinen keho on kooltaan paljon suurempi kuin materiaalinen keho.
Magneettinen kehomme säilyy fyysisen kuoleman jälkeen ja sitä voisi kutsua vaikkapa sielun fysikaaliseksi korrelaatiksi.
Tietoisuuden teoriassa ovat tietoisuuden hetket identifioituina kvanttihyppyinä. Eräs perustelu identifoinnille on se, että kvanttihypyn ennustamattomuus vastaa pohjimmiltaan (osittaiseen) vapaaseen tahtoon liittyvää ennustamattomuutta.
, joita vastaavat kokemukset ovat tietyssä mielessä keskiarvoja yksittäisten tietoisuuden hetkien kokemuksista. Tämä selittää miksi tietoisuus koetaan tajunnan virtana eikä jonona irrallisia tietoisuuden hetkiä. "Itse" on myös systeemi, jolla on kvanttifysiikan mielessä identiteetti, jonka se kykenee säilyttämään. Toisin sanoen systeemi kykenee välttämään kvanttikietoutumisen (quantum entanglement): kyseessä on kvanttimekaanisen sidotun tilan muodostumista vastaava kvanttikietoutuminen.
Jokaiseen systeemiin liittyy topologisesti kvantisoitunut sähkömagneettinen kenttä, systeemin 'sähkömagneettinen keho'. Yleensäkin sähkömagneettinen keho on kooltaan paljon suurempi kuin materiaalinen keho.
Magneettinen kehomme säilyy fyysisen kuoleman jälkeen ja sitä voisi kutsua vaikkapa sielun fysikaaliseksi korrelaatiksi.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Oletko koskaan ollut seuraamassa kvanttiloikkaajien 50 m:n aitauinti skabaa :)
Se vastaa 'pohjimmiltaan' samaa kuin olisi ripuloimassa pöntöllä ilman akkaria...
Ottaen meemit huomioon; oletko oppinut tuon ripuloimisen ja akkarin yhtälön sellaisenaan :)
"Jokaiseen systeemiin liittyy topologisesti kvantisoitunut sähkömagneettinen kenttä, systeemin 'sähkömagneettinen keho'. Magneettinen kehomme säilyy fyysisen kuoleman jälkeen ja sitä voisi kutsua vaikkapa sielun fysikaaliseksi korrelaatiksi."
Ihan kiva muuten, mutta kyllä tuo magneettikenttäkin heikkenee ihmisen kuoltua. Ei sen ole havaittu jäävän minnekään roikkumaan tai poistuvan minnekään. Sille käy aivan kuin sähkövirran indusoimalle magneettikentälle johtimen ympärillä kun sähkövirta loppuu. Se poistuu johtimeen, jossa johtimen resistanssi kuluttaa sen sähkövirtana loppuun. Eli magneettikentästä tulee loppujenlopuksi lämpöä.
et taida tajuta kvanttimekaniikkaa... oletkos sinäkin fysiikan tohtori?
Ja milläköhän meriiteillä sinä kyseealaistat minun uskottavuuteni tai koulutuspohjani? Taidat itse olla vain perusduunari, jolla ei ole minkäänlaista koulutusta arvioida edes yksinkertaisia fysikaalisia väittämiä.
Tuo komenttisi jo oikeastaan vastasi tuohon esittämääni kysymykseen. Joten jään odottelemaan paremman tietämyksen omaavaa keskustelukumppania.
PS:
Matti Pitkänen on fysiikan tohtori.
enemmänkin filosofian kavereilta...
Olkoot vaan vaikka vielä teologiankin tohtori. Noista sivuista huomaa, että Pitkänen on vain ottanut fysiikan teorioita ja selittänyt niiden ympärille kaikenlaisia uskonvaraisia käsityksiään selvästi tarkoitushakuisesti. Erilaiset todistukset ja mittaustulokset sielun säilymisestä loistavat poissaolollaan. Sitäpaitsi kukatahansa voi määritellä sielun mitentahansa. Yksinkertaistettuna Pitkäsen määritelmän mukaan sielu on magneetikenttä ja tämän määritelmän mukaan myös tietokoneella on sielu.
Teoria on mitä kauneinta.
Puhuttaessa 'kvanttihypyistä', ollaan jo siirrytty akkarista 'roope-setään'.
-->
http://en.wikipedia.org/wiki/Quantum_leap
http://en.wikipedia.org/wiki/Theory
Usein 'roope-setiin' törmää.
Mikäli siis on tarve selvittää käsitteellinen ero 'tieteenteorialla' ja 'yleisellä teorialla', niin luulen että nimimerkki H.H auttaa sinua siinä.
Teoriaa 'yleistieteenä';
a) kaikki perustuvat matematiikkaan
a) kaiki perustuvat hetkeen ja lehteen joka sinulla on pöntöllä ripuloidessasi kädessä.
"monet valitsevat teoria a:n"