Luen mielelläni kirjoituksianne rakkaat helluntailaiset. Pidempään palstaa seuranneena, olen huomannut että ainakin te, tuotte raamatun opin selkeästi esille.
Olen väsynyt luterilaisen kirkon mitäänsanomattomiin tilaisuuksiin, kyllästänyt papin saarnakirjastaan lukemiin päivän teksteihin. Se tuntuu niin teennäiseltä ja surullista tätäkin kirjoittaa, mutta se tuntuu niin kuolleelta ja elottomalta.
En ole koskaan ymmärtänyt kirkkomme tapaa kastaa uskomattomia vauvoja, eihän ketään pakottamalla voida tehdä uskovaksi. Ne selitykset lapsen uskosta, eivät oo muuta kuin pappien valheita.
Olenhan minä nähnyt, miten vähän isommatkaan vauvat uskovat, tekevät mitä itse tahtovat, vaikka kuinka käsken. Eihän heiltä paljoakaan vaatia, kun eivät vielä juuri muuta ymmärrä kuin syödä ja nukkua.
Seuraan päivänlehtiä ja luettuani hiljattain siitä miten Norjassa on hyväksytty homot ja lesbot Luterilaisessa kirkossa, pelkään että pian mekin saamme kuulla kirkoissamme heidän julistavan ylpeillen omista synneistään. Ensin Luterilainen kirkko ja sitten seuraavat muut kirkkokunnat perässä, niinhän kävi uuden raamatunkäännöksenkin kanssa.
Toiseen kirkkoon en tahdo siirtyä, joten Helluntaikirkko ei ole vaihtoehtoni, en tahdo olla laitoskirkoissa, joita papit lipereissään hallitsevat kuin entisaikojen isännät alamaisiaan.
Muotomenoja ja sakramentteja olen kokenut jo kylliksi, kaipaan vain uskovien yhteyttä.
Olen väsynyt luterilaisen kirkon mitäänsanomattomiin tilaisuuksiin, kyllästänyt papin saarnakirjastaan lukemiin päivän teksteihin. Se tuntuu niin teennäiseltä ja surullista tätäkin kirjoittaa, mutta se tuntuu niin kuolleelta ja elottomalta.
En ole koskaan ymmärtänyt kirkkomme tapaa kastaa uskomattomia vauvoja, eihän ketään pakottamalla voida tehdä uskovaksi. Ne selitykset lapsen uskosta, eivät oo muuta kuin pappien valheita.
Olenhan minä nähnyt, miten vähän isommatkaan vauvat uskovat, tekevät mitä itse tahtovat, vaikka kuinka käsken. Eihän heiltä paljoakaan vaatia, kun eivät vielä juuri muuta ymmärrä kuin syödä ja nukkua.
Seuraan päivänlehtiä ja luettuani hiljattain siitä miten Norjassa on hyväksytty homot ja lesbot Luterilaisessa kirkossa, pelkään että pian mekin saamme kuulla kirkoissamme heidän julistavan ylpeillen omista synneistään. Ensin Luterilainen kirkko ja sitten seuraavat muut kirkkokunnat perässä, niinhän kävi uuden raamatunkäännöksenkin kanssa.
Toiseen kirkkoon en tahdo siirtyä, joten Helluntaikirkko ei ole vaihtoehtoni, en tahdo olla laitoskirkoissa, joita papit lipereissään hallitsevat kuin entisaikojen isännät alamaisiaan.
Muotomenoja ja sakramentteja olen kokenut jo kylliksi, kaipaan vain uskovien yhteyttä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Vaikuttaa siltä, että valheen henki on saanut sinusta oikein niskalenkin ja on kohta selättämässä sinua!
kirjoituksestasi. Aikamme on todella paha, sillä ei Raamattu turhaan sano, että laittomuus pääsee valtaansa.
En minäkään kuulu helluntaikirkkoon, enkä näe edes siinä mitään sellaista miksi siihen kuuluisin.
On todellakin surullista että lapsikasteella tehdään ihmisiä uskoviksi, ja suurin osa jopa uskoo että tämän kautta sitten ollaan taivaskelpoisia, vaikka elämä näyttää aivan muuta.
Jumalan omat ovat Pyhiä ja sen seurakunta myös koostuu uskovista, Kristuksen ruumiista.
Apostolien teot kertovat ketkä kuuluivat tähän ruumiiseen.
Siihen ei kuulunut koko kylän väestö, vaan ne jotka olivat tulleet uskoon ottivat itse kasteensa, miehet sekä naiset. Kysymys ei siis ole aikuiskasteesta vaan uskoontulemisen jälkeen olevasta uskovien upotuskasteesta.
Itse olen ollut luterilainen, mutta kun Herra pelasti minut eli uudestisynnyin ylhäältä, ymmärsin Jumalan Sanasta että juuri uskoville on tämä kaste tarkoitettu. Menin samana vuonna kasteella ja täytin voimallisesti Pyhällä Hengellä, sain kielillä puhumisen armolahjan.
Olen saanut nähdä kun uskovat rukoilevat ja sairaita paranee, ei tosin aina.
Olen myös nähnyt itse kun olen rukoillut miten ihminen on saanut sairauteensa avun.
Rukoilen että Herra johdattaa sinut uskovien yhteyteen. Itse en kaipaa enää kirkkoa sillä tavalla sillä Helluntai on minun hengellinen kotini ja siellä on minun rakkaat sisareni ja veljeni. Mutta on myös kirkossakin uskovia jotka eivät liputa laittomuuksille, vaikka siihen vielä kuuluvatkin.
Siunausta sinulle sisareni.
Rauha teille ystävät. Oikeastaan voisin allekirjoittaa aloittajan tekstin, sillä olen itse käynyt jokseenkin saman tien.
Olen lapsikastettu aikoinaan, mutta sitten tuli eteen sellaisia asioista, että en kertakaikkiaan voinut enää kuulua evl.kirkkoon.
Meni vuosia "hakiessa" totuutta, ja sitten menin helluntaiseurakuntaan, kastettiin ja olen ollut mukana välillä tiiviisti, välillä harvemmin.
Olen tutkinut yli 20 vuotta tavallisimpia uskontoja, mitä nyt suomalaisilla paikkakunnnilla yleensä on. Evl.kirkko on menettänyt hengellisyyttään, ja tuskin sieltä löytää enää uskovaista pappiakaan. Kaikki tekevät työtä virassa, ei kutsumuksensa mukaan. Myös kirkolliskokouksen linjat ja päätökset ovat muuttaneet kirkon linjan raamatunvastaiseksi.
Jehovien kanssa olen tutkinut heidän oppiaan, mutta melko nopeasti se paljastui pelkäksi ihmisjärjestöksi, jolla on ihmisjärjen päätelmät ja ennustukset oppinaan. Siis koko touhu ei ole Jumalasta, vaan ihmislahko.
Ehkä se hengellinen koti sittenkin on lähellä helluntailaisuutta. Vierastan ehdottomasti, että
nyt ollaan perustettu helluntaikirkko. Se aikaa myöten tulee aiheuttamaan samoja ilmiöitä, kuin muissakin "kirkoissa". Siksi en hyväksy aivan kaikkea, mitä hellariseurakunnissa nykyisin opetetaan.
Totuus on Jumalan sana, ja siksi en hyväksy koskaan ihmissääntöjä ja oppeja, jotka eksyttävät pois puhtaasta evankeliumista. Siksipä muistan Jeesuksen sanat, siellä missä on koolla kaksi taikka kolme minun nimissäni, minä olen heidän keskellänsä.
Siunausta teille, pysytään Jumalan sanan totuudessa ja Jeesuksen uskossa.
Yhtä hyvin asialla saattoi olla "ketunhäntä kainalossa" oleva helluntailainen, joka tekeytyi kansankirkkomme "maailmanmielisyyteen" kyllästyneeksi luterilaiseksi, motiivinaan "tarkoitus pyhittää keinot".
Kirjoitit näin:
"..luettuani hiljattain siitä miten Norjassa on hyväksytty homot ja lesbot Luterilaisessa kirkossa, pelkään että pian mekin saamme kuulla kirkoissamme heidän julistavan ylpeillen omista synneistään. "
Anteeksi, mutta en ymmärrä miksi homot ja lesbot eivät saisi käydä kirkossa, siinä missä muutkin. Eivät he sinne tule kuuluttamaan omaa seksuaalista suuntaumustaan. He vain haluavat olla kuin muutkin, elää rauhassa ja olla onnellisia. Joillekin onneen kuuluu myös usko ja kirkko. Minusta on väärin ihmisen kieltää uskoa toiselta ihmiseltä, tai Jumalan rakkautta keneltäkään..