Onko olemassa naisia, joille miehen kokemattomuus olisi plussaa? 30 vuotta poikuutta tuli täyteen ja alkaa vähitellen hirvittää, etten pääse siitä eroon lainkaan. Mutta ehkäpä olisi mahdollista tutustua (jotain kautta) naiseen, joka pitäisikin sitä positiivisena asiana...?
Luuletteko että mahdollisuuksia on? Vai liittyisinkö vaan suosiolla johonkin sopivaan kulttiin, jossa asiasta murehtimisen voi lopettaa?
Luuletteko että mahdollisuuksia on? Vai liittyisinkö vaan suosiolla johonkin sopivaan kulttiin, jossa asiasta murehtimisen voi lopettaa?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Minusta ainakin se vois olla positiivista. Tosin pelottais ehkä, että ite olisin jotenkin outo ja se toinen säikähtäis kokonaan. Olisin jotenkin yliaktiivinen tjn... En oikein itekään tiiä mitä tarkoitan :)
Kyllä sellaisia on. Itse kohtasin juuri sellaisen suunnilleen sinun ikäisenäsi. Ainoa ikävä puoli asiassa oli se, etten millään päässyt eroon siitä ajatuksesta, että kyseisen naisen täytyi olla jotenkin omituinen, kun hän meikäläisen kaltaista tapausta piti haluttavana.
itse olen nainen melkein 30v ja neitsyt. joten en panisi pahakseni jos kumppanikin olisi kokematon. toivoa on.
OK, tämän tajuan. Olen jopa samaa mieltä, koska mielestäni tilanne olisi silloin jotenkin "tasa-arvoisempi". Vielä kun keksisi, missä voisi tavata jonkun kohtalotovereistaan...
Mutta kun minun tuurillani tuo ei toteudu, niin entäpä kokeneemmat naiset, mitenkäs tilanne teidän kanssanne on? Olisiko toisen kömpelyys lähinnä riesa vai voisiko siitä keksiä jotain positiivista?
Suviseuroihin , voitaisiin jutella , ota maaseudun tulevaisuus vasempaan kainaloon , jotta tunnistan sinut ,tapaamisiin ujokas ?
Hyvä idea, mutta kun joku tuossa jo ehti suositella, etten sittenkään liittyisi kulttiin...
Joskus olet vielä onnellinen siitä että se poikuus on vielä tallella. Ei sitä kannata tuhlata, kuin siihen oikeaan.
Ihan positiivista, et et oo hätäilly. Toisaalta sit saattaa olla, ettet oo paljon ihmisten kaa tekemisissä ja SE voi tehdä ihmisen omituiseksi. Et jos poikuus johtuu arkuudesta ja eristäytymisestä, se voi olla haitta. Itse tilanteessa sit pelkäät liikaa. Mä ehkä sinuna tekisin niin, et koittasin tutustua johonkin naiseen ja sit kun tunnet olos turvalliseks, harrastatte seksiä.
Mun mies oli mua kokemattomampi, vaikka oli jo kokeillut seksiä. Me rakastuttiin ja sit kyllä aika pian rakasteltiin ja se alkoi heti sujua hyvin. Peloissaan voi laueta heti ja sit tulee traumoja, jos nainen on ilkee. Tätä varaa ei hyvässä parisuhteessa ole. Ja sit se tosi tavallinen heti laukeeminen menee ohi, kun pariskunta ei tee siitä numeroo. Harjoitus tekee mestarin!
Itse mua ei ilahduta mikään niin paljon kuin miespuoliset, jotka haluaa kokea ekan kerran "sen oikean" kanssa. Arvostan todella teitä, jotka ette mene hetken huumassa jonkun kanssa sänkyyn vaan teillä on myö ajatusta mukana ja odotatte kunnon kumppania.
Kun törmää ihmiseen jota rakastaa oikeasti, seksi ym. tulee itsestään. Ei kannata hätäillä vaan odotta. Missään nimessä ei kannata hätä päissää mennä jonkun yhdenyönjutun kanssa sänkyyn vain koska "haluaa jo päästä poikuudestaan eroon". Se on tyhmää ajattelua. :)
Kuulostaa varmaan höntiltä, mutta haluaisin kiittää näistä vastauksista. En kaipaa myötätuntoa (vaan sitä tyttöystävää, perhana!), mutta tulin näistä kommenteista ihan aidosti paremmalle tuulelle.
Ja täsmennyksenä: kyse ei nyt ole siitä, että olisin joku erakko tai antisosiaalinen friikki, vaan ilmeisesti vaan turhan kiltti ja rauhallinen ja/tai hitaasti etenevä omaksi edukseni.
Itse asiassa suurin osa läheisimmistä ystävistäni on naisia, mutta sen pidemmälle en tunnu asiassa pääsevän. Useampi kuin yksi heistä on kommentoinut, ettei parhaiden ystävien kanssa voi seurustella, koska seurustelusuhteilla on toisinaan tapana katketa. (Jep, kuulostaa kivalta ekan kerran, mutta vakiovastauksena...)
Kyllä. Otan vain sellaisia miehiä kumppaniksi, joilla ei ole muita kokemuksia vielä takana. Näitä tapauksia on tullut jo monia. Hyviä miehiä ovat olleet. Vähän huolestuttaakin, että miten tulevaisuudessa, jos vielä sinkuksi joudun, mutta nuoremmat pitää itsenikin nuorekkaana. Nam!
Ei tuo nyt mikään ongelma ole. Kun kohtaat uusia ihmisisä, naisia kannaattaa olla aika avoin asiasta, siis jos tarkoitus tutustua lähemmin. Sillä tavalla näet reaktiotkin. Tiedän ei ole helppoa etenkään miehelle. Itse olen 31vnainen ja juuri ns. "korkattu". Eli ei tuo ikä nyt mikään ongelma ole. Itsellänikään se ei vaan ole tapahtunut aikaisemmin, en sitä mitenkään säästellyt. Nyt sitten vain sattui oikea mies kohdalle.
Kannattaa jatkaa etsimistä, siis naisen etsimistä. Luulisin, että nainen kyllä osaa arvostaa kokemattomuuttasi, sillä on se minusta ainakin parempi kuin se, että olisi mieletön häntäheikki ja pannu kaikkea liikkuvaa.
Sitä ei kannata murehtia, sillä se nyt ei ainakaan auta asiaa. Ihan varmasti on mahdollisuuksia kuin vain luotat itseesi ja muihinkin ihmisiin. Ole rehellinen ja avoin, silloin kun sydän sanoo niin.