Kertokaapa kaikkitietävät virkkarit että:
1. Millaisen koulutuksen astronautit saivat hienojen Hasselblad-kameroidensa käsittelyyn. Menivätkö esim. Buzz ja Neil Göteborgiin valokuvauskurssille vai lähettikö Hasselblad oman edustajansa/kouluttajansa USA:han?
2. Miten astronautit säätivät oikean valotuksen sillä automaattivalotusta ei ko. kameroissa ollut. Käyttivätkö he erillistä valotusmittaria vai arvioivatko "lonkalta" valotuksen esim. "sunny f16"-ohjeen mukaan?
3. Tarkennusetäisyyden säätö piti tietenkin tehdä arvioimalla sillä kuuhasseleissa ei ollut etsintä. Miten astronautit onnistuivat ottamaan niin hyvin rajattuja kuvia vaikka heidän ei ollut mahdollista tietää varmasti mitä kuvaan tulee. He vain joutuivat suuntaamaan kameran sinne mistä halusivat kuvan.
4. Suuri ja mahtava NASA on opettanut meille että kuussa vallitsee tyhjiö. Mistä astronautti tiesi ottaneensa kuvan sillä hän ei voi kuulla kameran laukaisuääntä. Astronautin paksujen hanskojen takia kameran käsittelyn on täytynyt olla hankalaa, ellei käytännössä mahdotonta: valotuksen säätö, tarkentaminen ja laukaisu tyhjiössä...
5. Miten kuukamerat kestivät ankaria kuun olosuhteita, suuria lämpötilan vaihteluita, kuupölyä jne. Miten kameroissa käytetty 70mm:n filmi kesti kuun olosuhteet höystettynä kosmisella säteilyllä joka hunnuttaisi filmin pilalle. Onko virkkareilla mitään käsitystä käytetyn filmin herkkyydestä (asa/din) ja vaihtoivatko astronautit filmikasetit kuumodulin suojassa vai ihan ulkosalla altistaen näin Hasselblad-kameran sisukset kuun hohkaavan tyhjiön armoille?
Mielenkiinnolla odotan, virkkarit, "asiantuntevia" vastauksianne...
1. Millaisen koulutuksen astronautit saivat hienojen Hasselblad-kameroidensa käsittelyyn. Menivätkö esim. Buzz ja Neil Göteborgiin valokuvauskurssille vai lähettikö Hasselblad oman edustajansa/kouluttajansa USA:han?
2. Miten astronautit säätivät oikean valotuksen sillä automaattivalotusta ei ko. kameroissa ollut. Käyttivätkö he erillistä valotusmittaria vai arvioivatko "lonkalta" valotuksen esim. "sunny f16"-ohjeen mukaan?
3. Tarkennusetäisyyden säätö piti tietenkin tehdä arvioimalla sillä kuuhasseleissa ei ollut etsintä. Miten astronautit onnistuivat ottamaan niin hyvin rajattuja kuvia vaikka heidän ei ollut mahdollista tietää varmasti mitä kuvaan tulee. He vain joutuivat suuntaamaan kameran sinne mistä halusivat kuvan.
4. Suuri ja mahtava NASA on opettanut meille että kuussa vallitsee tyhjiö. Mistä astronautti tiesi ottaneensa kuvan sillä hän ei voi kuulla kameran laukaisuääntä. Astronautin paksujen hanskojen takia kameran käsittelyn on täytynyt olla hankalaa, ellei käytännössä mahdotonta: valotuksen säätö, tarkentaminen ja laukaisu tyhjiössä...
5. Miten kuukamerat kestivät ankaria kuun olosuhteita, suuria lämpötilan vaihteluita, kuupölyä jne. Miten kameroissa käytetty 70mm:n filmi kesti kuun olosuhteet höystettynä kosmisella säteilyllä joka hunnuttaisi filmin pilalle. Onko virkkareilla mitään käsitystä käytetyn filmin herkkyydestä (asa/din) ja vaihtoivatko astronautit filmikasetit kuumodulin suojassa vai ihan ulkosalla altistaen näin Hasselblad-kameran sisukset kuun hohkaavan tyhjiön armoille?
Mielenkiinnolla odotan, virkkarit, "asiantuntevia" vastauksianne...
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kirjoituksesi innoittamana otin selvää valokuvauksen haasteista avaruudessa ja löysinkin valtavasti aineistoa, josta en ollut tietoinenkaan. Tässä aiheessa riittää tutkittavaa.
Tiesitkö, että Apollo 11:n astronautit jättivät Kuuhun ei vähempää kuin kaksitoista Hasselbladin 500EL EDC -kameraa, ainoastaan niiden filmikasetit tuotiin takaisin? Panee ajattelemaan, että mikä filminvaihto? Osaatkos sinä ajatella?
Epäiletkö sukkula- ja Sojuz-lentojakin? Ihan samalla tavalla niissäkin on avaruuskävelyillä filmikamera toiminut, miksi ei sitten Kuussa?
ei pysty järjellä ja logiikalla puolustautumaan salkkarien esitämiä väitteitä "kuussa ei käyty" vastaan, niin jos haluaa kumota edes jotain "ei Kuussa käyty" väitteitä on ne parasta keksiä aivan itse siltä pokjalta että on jo oikea vastaus valmiina, tähän internet suo oivan mahdollisuuden tasapuolisuuden nimissä.
Kun kerran hörhöille on niin ylivoimaisen vaikeaa etsiä itse tietoa, niin tässä muutama valmis linkki tiedon lähteille:
Photographing Stars
http://www.hq.nasa.gov/alsj/alsj-stars.html
Apollo 11 Hasselblads
http://www.hq.nasa.gov/alsj/a11/a11-hass.html
Photography Equipment and Techniques: A Survey of NASA Developments
http://www.hq.nasa.gov/alsj/apollo.photechnqs.htm
Apollo 11 Mission Photography
http://www.lpi.usra.edu/lunar/missions/apollo/apollo_11/photography/
Apollo 12 Mission Photography
http://www.lpi.usra.edu/lunar/missions/apollo/apollo_12/photography/
Apollo 14 Mission Photography
http://www.lpi.usra.edu/lunar/missions/apollo/apollo_14/photography/
Apollo 15 Mission Photography
http://www.lpi.usra.edu/lunar/missions/apollo/apollo_15/photography/
Apollo 16 Mission Photography
http://www.lpi.usra.edu/lunar/missions/apollo/apollo_16/photography/
Apollo 17 Mission Photography
http://www.lpi.usra.edu/lunar/missions/apollo/apollo_17/photography/
Ja vielä muutama kommentti: Kamerat olivat puoliautomaattisia. Astronautteja koulutettiin useita vuosia, ja koulutukseen kuului tietysti myös valokuvaus ja kyseisten kameroiden käyttö. Osa Kuussa otetuista kuvista myös epäonnistui, mutta eihän niitä tietenkään ole julkisuudessa kauheasti esitelty. Mutta myös epäonnistuneet kuvat löytyvät sivuilta http://www.hq.nasa.gov/alsj/picture.html . Olet erehtynyt pahasti säteilyn määrässä ja lämpötiloissa yms. Myös mainitsemasi "hohkaava tyhjiö" taitaa olla ihan itsesi keksimä hörhö-käsite. Valkoinen tai hopeanvärinen esine ei kuumene auringonpaisteessa hallitsemattomia määriä, siksi kaikki täällä Maassakin käytettävät ammattilaisten isot objektiivit ovat valkoisia, http://www.luminous-landscape.com/images/EOS-Lenses.jpg .
Pitääpä perehtyä aiheeseen hieman tarkemmin. Tosin noissa linkeissä on NASA:n "virallista totuutta" edustavat näkemykset jotka eivät siis ole mikään absoluuttinen totuus aiheesta. Eli kriittisin silmin kannattaa tutkia ja oman järjen käyttö on myös sallittu.
kuvia lisää:
http://www.hq.nasa.gov/alsj/a11/a11pan1111231EvMHR.jpg
Huomatkaa miten tuo meteoriittikuoppa on lisätty kuvaan jälkeenpäin, rajapintaa on sutattu ja osin näkyy jopa terävä rajaviiva, myös hiekka on erin sävyistä.
Etkö jumalauta idiootti dorka tajua, että kyseessä on useammasta kuvasta koostettu panoraama? Kuvia on todellakin liitetty toisiinsa, rajapintoja sutattu, ja hiekka on eri kuvissa eriväristä. Mistä vitusta teitä saatanan kusipäitä ääliöitä oikein riittää?
Tässä pienempi ja kevyempi versio samasta kuvasta, ettei jokaikisen hörhön tarvi ladata yli 8 megatavun versiota:
http://www.hq.nasa.gov/alsj/a11/a11pan1111231EvM.jpg
"
111:12:31 East Crater Pan ( 0.6 Mb or 0.2 Mb )
Neil took this partial pan on the rim of East Crater, so named because it is 60 meters east of the LM. He overflew this 30-m crater during the final approach and, near the end of the EVA ran out to it to take these pictures. The frames are AS11-40-5954 to 5961. Assembly by Dave Byrne.
Erik van Meijgaarden provides a seamless version ( 8.5Mb or 361k )
"
Kuvaajan varjosta päätellen aurinko paistaa takaviistosta, ison kraaterin varjoista voi taas päätellä auringon paistaneen etuoikealta.
Kuvaaja on siis seisonut paikallaan sen aikaa, kun auriko on liikkunut 90 astetta tai jopa 270 astetta, missä ajassa varjo siirtyy kuussa 90 astetta.
todisteita, mutta siellä kraaterin pohjalla se meteori nokottää ja aika lailla ehjänä ja pinnalla vaikka on tullut vähintään muutaman kilometrin sekuntionopeudella, heh.
Ja taaskaan ei niitä vierintäjälkiä meteorien aiheuttamista räjähdyksistä, täytyy sanoa että kaivuutyömaalta näyttää.
Kerratkaapa nyt vielä kerran muistissanne mistä se C kirjain oli tullut siihen kiveen, niin karva kamerassa, mutta jos ällinne on hieman korkeammalla tasolla alatte ihmettelemään että mistä se henmmetin koko kivi on voinut tulla ja muodostua Kuun olosuhteissa, niin ei näy vierintäjälkiä tulosuunnasta ja se on pinnassa, siinä on hyvä lähtökohta tutkimuksille, onnea! hehe miettikääpä sitä ensi yö!
Ilmeisesti et tiedä mitä panoraamakuvaus tarkoittaa? Katsopas allaolevaa sivua, astronautti on siis ottanut useita peräkkäisiä kuvia ja kääntynyt hieman jokaisen välissä. Silloin tietysti myös varjojen ja auringon suunta muuttuu eri kuvissa, eikö vain. Kyseinen panoraama on otettu paikalta Panorama Station 5:
http://history.nasa.gov/alsj/a11/a11prsci3-15.html
Miksi te hörhöt olette noin saatanan tyhmiä?
Kuusalkkariajattelun ylevimpiä saavutuksia :-)
"Tosin noissa linkeissä on NASA:n "virallista totuutta" edustavat näkemykset jotka eivät siis ole mikään absoluuttinen totuus aiheesta. Eli kriittisin silmin kannattaa tutkia ja oman järjen käyttö on myös sallittu."
Tuota samaa voidaan sanoa myös salaliittoteorioista ja salaliittoteoreetikoista.