Tässä on esimerkkinä yliopistojen kielikiintiöt biologian koulutusohjelmiin vuonna 2007.
Rinnastan tässä korkeakoulut yliopistoihin; korkeakoulu tahi yliopisto, kielikiintiöt ovat molemmissa tapauksissa väärin. On myös hyvä muistaa, että ruotsinkielistä vähemmistöä tulisi verrata venäjänkielisiin, somalinkielisiin ja muihin kielivähemmistöihin.
Suomen yliopistojen kielikiintiöt biologian koulutusohjelmiin 2007:
--------------------------------------------------------------------------------
suomi ---- ruotsi ---- saame
Helsingin Ylipisto ................. 82 ........ 19 ......... 0
Joensuun yliopisto .............. 35 ......... 0 ........... 0
Jyväskylän yliopisto ............ 56 ......... 0 ........... 0
Oulun yliopisto ................... 50 ......... 0 ........... 1
Turun yliopisto .................... 35 ........ 0 ........... 0
Åbo Akademi ....................... 0 ....... c. 40 ........ 0
yhteensä .......................... 258 ....... 59 .......... 1
Kokonaisuudessaan:
Suomenkielisiä paikkoja ......... 258/318 = 81,1%
Ruotsinkielisille ................... 59/318 = 18,6 %
Saamenkielisten kiintiö ..........1/318 = 0,3%
http://www.helsinki.fi/bio/valinnat/Vali ntaopas_2007.rtf
http://www.joensuu.fi/hakeminen/valinta2 007/aloituspaikat2007.pdf
http://www.jyu.fi/science/opiskelijavali nta/valintaopas/biologia
http://www.science.oulu.fi/files/valopas esit2007TDK.pdf
http://www.sci.utu.fi/tdk/opiskelu/valin ta/valinta_biologia.html
http://www.abo.fi/fak/mnf/biol/Biologins _hemsidor/In_English/Mainpage.htm
Rinnastan tässä korkeakoulut yliopistoihin; korkeakoulu tahi yliopisto, kielikiintiöt ovat molemmissa tapauksissa väärin. On myös hyvä muistaa, että ruotsinkielistä vähemmistöä tulisi verrata venäjänkielisiin, somalinkielisiin ja muihin kielivähemmistöihin.
Suomen yliopistojen kielikiintiöt biologian koulutusohjelmiin 2007:
--------------------------------------------------------------------------------
suomi ---- ruotsi ---- saame
Helsingin Ylipisto ................. 82 ........ 19 ......... 0
Joensuun yliopisto .............. 35 ......... 0 ........... 0
Jyväskylän yliopisto ............ 56 ......... 0 ........... 0
Oulun yliopisto ................... 50 ......... 0 ........... 1
Turun yliopisto .................... 35 ........ 0 ........... 0
Åbo Akademi ....................... 0 ....... c. 40 ........ 0
yhteensä .......................... 258 ....... 59 .......... 1
Kokonaisuudessaan:
Suomenkielisiä paikkoja ......... 258/318 = 81,1%
Ruotsinkielisille ................... 59/318 = 18,6 %
Saamenkielisten kiintiö ..........1/318 = 0,3%
http://www.helsinki.fi/bio/valinnat/Vali ntaopas_2007.rtf
http://www.joensuu.fi/hakeminen/valinta2 007/aloituspaikat2007.pdf
http://www.jyu.fi/science/opiskelijavali nta/valintaopas/biologia
http://www.science.oulu.fi/files/valopas esit2007TDK.pdf
http://www.sci.utu.fi/tdk/opiskelu/valin ta/valinta_biologia.html
http://www.abo.fi/fak/mnf/biol/Biologins _hemsidor/In_English/Mainpage.htm
Vastaukset 13
Vanhimmat
On vain erikielisiä linjoja.
Ruotsinkielisillä on omat kiintiöpaikkansa Suomen yliopistoihin, jonne he pääsevät huomattavasti alemmilla pistemäärillä kuin suomenkieliset. Lisäksi ruotsinkielisiä suositaan muillakin tavoin yliopistojen sisäänotossa.
Hyvä malliesimerkki ruotsinkielisiä suosivasta ja muutenkin eriarvoistavasta pääsykoetemppuilusta sekä kielikiintiöjärjestelmästä on mm. Vaasan oikeustieteellisen valintamenettely.
Opetushan Vaasan oikeustieteellisessä tapahtuu kaikille opiskelijoille molemmilla kielillä: noin puolet opetuksesta annetaan ruotsinkielellä ja puolet suomenkielellä. Koska rinnakkaisopetusta ei järjestetä, suomenkieliset saavat näin osittain ruotsinkielistä opetusta ja ruotsinkieliset vastaavasti suomenkielistä opetusta.
1) Pääsykoetemppuilu:
Vaikka molemmilla kieliryhmillä on täysin sama opinto-ohjelma, järjestetään niille täysin eri pääsykokeet. Tämä vain sen vuoksi, että näin ei pysty vertailemaan eri kieliryhmien pisteitä keskenään. Tämä on tarpeen kohdan 2) vuoksi, koska näin ei voida osoittaa absoluuttisilla luvuilla, että toisen kieliryhmän opiskelijat pääsisivät opiskelemaan vähäisemmillä tiedoilla kuin toisen.
Toisin sanoen paremmin menestyvän kieliryhmän ja korkeamman pistemäärän saavuttaneet pyrkijät syrjäytetään huonommin menestyvän kieliryhmän edustajilla. Näin kielikiintiöiden avulla heikommin menestyneet ruotsinkieliset vievät koulutuspaikan paremmin menestyneiltä suomenkielisiltä.
2) Kielikiintiöjärjestelmä
Heikommin menestyneiden ruotsinkielisten sisäänpääsy yliopistoon varmistetaan kohdan 1) lisäksi vielä kielikiintiöjärjestelmällä. Sisään otetaan TASAN YHTÄ PALJON MOLEMMISTA KIELIRYHMISTÄ eli ruotsinkielisillä on 50 %:n kielikiintiö.
Voiko tasa-arvoa vielä räikeämmin loukata kaksikielisessä maassa, jossa molempien kieliryhmien pitäisi saada sama kohtelu?
Vaasan Oikeustieteellisestä suora lainaus opinto-oppaasta:
”Opiskelijavalinta ja opinnot
Vaasan oikeustieteellinen koulutus saa uudet opiskelijansa osana Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijavalintaa. Vaasaa varten on vahvistettu oma opiskelijakiintiönsä. Opiskelijoita otetaan vuosittain 16-20, joista 8-10 suomenkielistä ja 8-10 ruotsin kieltä taitavaa. Opiskelijavalinnassa on erilliset valintakokeet suomen kieltä taitaville ja ruotsin kieltä taitaville hakijoille.
Opetus Vaasassa on kaksikielistä. Noin puolet opetuksesta annetaan ruotsin kielellä ja puolet suomen kielellä. Koska rinnakkaisopetusta ei järjestetä, suomenkieliset opiskelijat saavat osittain ruotsinkielistä opetusta ja ruotsinkieliset vastaavasti suomenkielistä opetusta.”
niin voi valittaa eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Mutta voin sanoa että eduskunnan oikeusasiamiehen kanta on se, etteivät nämä ole lain tarkoittamia kiintiöitä.
Äidinkieli voi olla mikä tahansa.
Tampereella, Oulussa, Kuopiossa, Jyväskylässä, Joensuussa on suomenkielisten kiintiöt. Siellä ei opeteta ruotsiksi ollenkaan.
TERVEYSTIETEESSÄ ÅA:n pääsee peräti 81 % hakijoita, sisäänoton vaihdellessa viidessä suomenkielisessä yliopistossa 21-43 % :iin. Ehkä siksi valmistumisprosentti on ÅA:ssa häntäpäästä (60 %), vaikka sen opettajavoimat ovat suomenkielistä opetusta vastaavalla tasolla (jos unohdetaan se, että Kuopiossa jäädään vain 3,1:een). Mainittakoon, että terveystieteessä valmistuneet ruotsinkieliset ansaitsevat suomenkielisiä selvästi paremmin.
KAUPPATIETEITÄ opetetaan yhdeksässä yliopistossa, josta kaksi on ruotsinkielistä. Näistä Svenska Handelshögskolaniin pääsee 44 % hakijoista, mutta Helsingin kauppakorkeakouluun vain 21 %. ÅA:n kaupalliselle puolelle otetaan 28 %, mutta Turun kauppakorkeaan vain 19 %. Vaasaan pääsee 37 %. Kauppatieteissä ruotsinkielisten opettaja/oppilassuhde on 4,4 ja 4,2, jota parempi se on vain Turun kauppakorkealla (5,2). Huonoimmillaan suomenkielisellä puolella jäädään vain noin kolmeen. Valmistumisprosentissa ÅA jää hieman jälkeen muista.
KASVATUSTIETEESSÄ ÅA ottaa hakijoita jopa 56 %, kun suomenkielisellä puolella sisäänotot ovat vain Jyväskylän 10:stä Lapin 16 prosenttiin. Missähän tämänkin alan suurin tarve on tällä hetkellä ? Tälläkin alalla ÅA on hieman paremmin resurssoitu kuin suomenkieliset yliopistot keskimäärin.
PSYKOLOGIAA ÅA:n pääsee lukemaan vain 15 % hakijoita, mutta heistä valmistunut 10 vuoden aikana vain 50 %. Suomenkielisellä puolella sisäänotto vaihtelee 5-10 % ja valmistumisprosentit ovat 68-94 %. Psykologiassa ÅA:n opettaja/oppilassuhde on huonoimpia eli 4,5, mutta Tampere yltää 4,4:llä sentään 68%:n valmistumisasteeseen.
LUONNONTIETEISSÄ ÅA:n sisäänotto 40 % vastaa suomenkielistä puolta ja HY:ssa se on jopa isompi (41). Opettajaresurssoinnisa HY ja etenkin Tampere ovat selvästi jäljessä muista (Oulu, Joensuu, Turku, Jyväskylä) mukaan lukien ÅA.
TEKNIIKASSA ÅA ottaa 59 % hakijoista kun suomenkielisellä puolella jäädään 44-52:een. Resursseja on ÅA:lla kuitenkin runsaasti, 7,6 opettajaa sataa oppilasta kohti kun suomenkielisellä puolella maksimi on 4,9 Lappeenrannassa ja minimi vain 3,4 Tampereella. Silti valmistuminen jää ÅA:ssa 66 %:iin, mikä on vähemmän kuin teknillisesä korkeakoulussa tai Tampereella. Palkkaa ÅA:sta valmistunut diplomi-insinööri saa selvästi vähemmän kuin suomenkieliset.
Suomalaiset poliitikot opettavat maailmalla tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta esimerkiksi EU:n pyrkiville maille ja samaan aikaan omassa maassa pyörii vuodesta toiseen edellä kuvatun kaltainen systemaattinen syrjintäjärjestelmä.
Alkakaa hyvät suomensuomalaiset nuoret vaatia itsellenne samoja oikeuksia kuin suomenruotsalaisilla on. Älkää siis toivoko saavanne jotain vaan vaatikaa kuten kielipolitiikassa tapana on ollut. Ensimmäinen vaatimus on se, että kielestä riippumatta osaaminen ratkaisee opiskelupaikan saannissa ja huonommilla pisteillä ei voi ohittaa enää jatkossa parempaansa.
Muistakaa että lait ovat kuten ne luetaan, mutta yhdenvertaisuuden vaatimus on miten tahansa lakeja luetaankaan korkeassa asemassa. Siksi nykykäytäntö jossa Mårten (7 pistettä) ohittaa (12 pistettä) saaneen Martin ei voi jatkua.
mitä suomenruotsalaisilla on, ja suomensuomalaisilla ei ole?
Pitäisi se tietää ennenkuin vaatii.
ehdottomasti!
Olen samaa mieltä siitä, että kielikiintiöt ovat todella törkeää suomalaisten sortoa. On uskomatonta, että tällaista voi olla olemassa nykypäivänä.
Ihmettelen vaan, kuinka kielikiintiöitä voi boikotoida? Hakeutumalla ulkomaille opiskelemaan?
Nythän juuri valtiovalta on järjestänyt niin, että lähinnä ruotsinkieliset Suomessa pääsevät opiskelemaan, suomalaisille jäävät mahdolliset jämäpaikat.
pihalle.
Pitäkästi yli 90% yliopisto-opiskelijat ovat suomenkielisiä. Lähde: Korkeakoulut
Onko 90% kaikista aloituspaikoista jämäpaikkoja?
Oletko tietoinen, että Mannersuomessa on alle 5 % ruotsinkielisiä? Lähde: Volkting
SINUN tekstisi mukaan heillä on käytössään 10 % kaikista yliopistopaikoista eli 100 % yli oman osuutensa!!
Siinä sinulle paskat takaisin.
kyllä kyllä
niin suomenruotsalaiset ovat menestyneet kaikissa kansainvälisissä oppimistutkimuksissa huomattavasti heikommin kuin suomensuomalaiset, joten ruotsalaisilla pitäisi olla huomattavasti alle 5 % korkeakoulupaikoista.