Onko normaalia, että mieheni masturboi öisin nukkuessani hänen vierellään, vaikka seksi elämämme on kiihkeää ja hän haluaa minua samoin, kun pidän häntä erittäin kiihottavana.Miehet vastailkaa samoin kuin naiset myös.
mieheni masturboi vielä ...
kissa
54007
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
mitään huolta!
Onko se "normaalia", en ota kantaa. Itse harrastan sitä myös. Asiaan vaikuttaa kyllä se, olenko saanut ennen nukkumaanmenoa vai en!
Suhteemme alussa seksi oli niin kiihkeää ja sitä oli jatkuvasti, ettei runkkaamiselle jäänyt tarvetta. Rakastelimme kesken unienkin.
Nykyään tilanne on se, että en saa riittävän usein seksiä, joten itsetyydytystä pitää harrastaa.
Jos voisin valita, mieluimmin tekisin sen naiseni kanssa.
En tiedä onko normaalia vai ei, mutta teen sitä itsekkin lähes 30 avioliittovuoden jälkeen. Antaa vaihtelua seksielämään, ja mukavampaa kuin vieraissa käynti. Jos itse saat riittävästi, etkä ole puutteessa niin anna mennä vaan
täysin normaalia. Vaikka seksielämänne onkin
hyvää se ei ilmeisesti kuitenkaan riitä ja ehkä hän ajattelee, että se olisi sinulle liian usein.
Tai ehkä vaan vaihtelu virkistää. Jos vain itse
saat tarpeeksi niin turha tehdä siitä numeroa.
valitettavasti tajua niitä, jotka kauhistelee puolisonsa masturbointia. Tai kuvittelee, että itessä olis joku vika, ku toinen tyydyttää itse itseään. Mä TIEDÄN aivan varmasti, että mun mies tyydyttää itseään, vaikka saa multa takuulla aina ku haluaa. Ja sais useamminkin.
Itse asiassa mua kiihottaa ihan mielettömästi, ku mä kuvittelen, miten mies istuu iltaa yksinään ja odottaa mua töistä ja odotellessaan tyydyttä itsensä. Ja me ollaan juteltukin aiheesta. Se tietää, että mä tyydytän itteeni. Ja monesti sen vieressä, varsinki jos oon ottanu suihin tai jotain. Mies saattaa samalla silitellä mun hiuksia tai pitää vaan kiinni, mutta ei varsinaisesti "osallistu".
Tuntuu vaan, että parisuhteeseen kuuluu sekin, että hyväksyy toisen KOKONAAN. Ei kaikkea tarvi ymmärtää, mutta ei kaikesta tarvi loukkaantua, tai syyttää itseään.