Suomi ja NL aseveljiä?

Pysy kuplana!

Luuletko tosiaan, että vapaaehtoisesti oltas nekkuja autettu? Suomi vain päätti tehdä yhteistyötä ja irtaantua sodasta. Ehtona oli se, että piti saksalaiset ajaa pois Lapista.

" Olivatko Suomi ja Neuvostoliitto vuoden -44 solmiman erillisrauhan jälkeen aseveljiä? "

Suursaaren puolustustaistelu muutti sodan asetelmat 1944 aseleposopimuksen jo ollessa voimassa.
Syyskuinen taisteluhan tapahtui jo aselevon tultua voimaan Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Suursaaren taistelu 1944 oli kuitenkin ensimmäinen entisten aseveljien Saksan ja Suomen välillä käyty. Sittemmin saksalaisten häätäminen Suomesta eli ns. Lapin sota kesti aina 27.4. 1945 saakka. Päivää vietetään nykyään kansallisena veteraanipäivänä.
Saarta puolustaneiden suomalaisjoukkojen komentaja, everstiluutnantti Martti Miettinen joutui kovan paikan eteen jo ennen taistelua. Saksalaiset näet saapuivat illalla 14.9. Suursaaren Suurkylän laituriin kahdella raivaaja-aluksella, toisesta nousi komentajakapteeni Emil Kiefer. Hän ilmoitti tulleensa noutamaan saaresta yhteysupseeria ja saksalaista radioryhmää.
–Kieferin asia oli kuitenkin huikeasti mittavampi kuin yhteysupseeri ja radioryhmä. Hän ehdotti Miettiselle, että suomalaiset luopuisivat saaresta ilman taistelua tai tekisivät vain muodollista vastarintaa. Miettinen oli kuitenkin valmiiksi miettinyt, miten maa makaa ja miten maaperällä seistään maankamaran uudessa asennossa. Hän torjui ehdotuksen jyrkästi, Huhtanen selvittää.

Entä miten tilanne kehittyi lopullisesti, lue linkistä koko artikkeli.

http://www.duokymi.fi/ankkuri/paajutut.php?a=2&jt=03&vk=vk74&vs=2007&pvm=LA 15.9.2007&lehtinro=74