Kosteus prosentti?

Paljonkos se sais silloin olla?
Kiitos muuten vastauksesta kun olet viitsinyt kommentoida

Martti kirjoitti:

Paljonkos se sais silloin olla?
Kiitos muuten vastauksesta kun olet viitsinyt kommentoida

Kosteusmittaus jos mikään vaatii todellista asiantuntemusta. Yksiselitteisiä raja-arvoja lienee vaikea esittää. Mittauksessa on huomioitava monia erilaisia tekijöitä (ilman lämpötila ja kosteus, vuodenaika, tuuli, auringonsäteily, materiaalin ominaisuudet jne..).
Betonilajejakin on monia ja mitattaessa niiden kosteuksia tulisi tuntea myös niiden tiheydet. Yksittäinen kosteusmittaus ilmentää vain senhetkistä tilannetta ja sama mittaustapahtuma esim. eri vuodenaikana tehtynä voi antaa kymmeniä prosentteja heittävän tuloksen. Itselleni on muodostunut vankka käsitys, että johtopäätöksiä kosteusmittauksista voi tehdä vain asiaan hyvin perehtynyt ammattilainen.

Liisa kirjoitti:

Kosteusmittaus jos mikään vaatii todellista asiantuntemusta. Yksiselitteisiä raja-arvoja lienee vaikea esittää. Mittauksessa on huomioitava monia erilaisia tekijöitä (ilman lämpötila ja kosteus, vuodenaika, tuuli, auringonsäteily, materiaalin ominaisuudet jne..).
Betonilajejakin on monia ja mitattaessa niiden kosteuksia tulisi tuntea myös niiden tiheydet. Yksittäinen kosteusmittaus ilmentää vain senhetkistä tilannetta ja sama mittaustapahtuma esim. eri vuodenaikana tehtynä voi antaa kymmeniä prosentteja heittävän tuloksen. Itselleni on muodostunut vankka käsitys, että johtopäätöksiä kosteusmittauksista voi tehdä vain asiaan hyvin perehtynyt ammattilainen.

Lue lisää

Aivan, mutta onko sadéaikaan tehty mittaustulos n. 70% huolestuttavaa

Martti kirjoitti:

Aivan, mutta onko sadéaikaan tehty mittaustulos n. 70% huolestuttavaa

Silmäilin eri betonilajien tasapainokosteuskäyriä ja näyttäisi siltä, että 70 %:n suhteellinen kosteus ylittää raja-arvot. Jos se on satunnainen tilanne, ei huoli liene suuri, mutta, jos se on pysyvä tilanne niin tilanne on toinen.
Näihin yksittäisiin mittaustuloksiin kannattaa kuitenkin suhtautua varauksellisesti.

Liisa kirjoitti:

Silmäilin eri betonilajien tasapainokosteuskäyriä ja näyttäisi siltä, että 70 %:n suhteellinen kosteus ylittää raja-arvot. Jos se on satunnainen tilanne, ei huoli liene suuri, mutta, jos se on pysyvä tilanne niin tilanne on toinen.
Näihin yksittäisiin mittaustuloksiin kannattaa kuitenkin suhtautua varauksellisesti.

Lue lisää

Mistä löydän tai voin lukea betonilajien tasapainokosteuskäyrät sillä meillä on mitattu 3 vuoden ajanjaksolla jatkuvasti yli 90 olevia arvoja lattiarakenteissa ja olisin myös kiitollinen muusta informaatiosta

Bussikuski kirjoitti:

Mistä löydän tai voin lukea betonilajien tasapainokosteuskäyrät sillä meillä on mitattu 3 vuoden ajanjaksolla jatkuvasti yli 90 olevia arvoja lattiarakenteissa ja olisin myös kiitollinen muusta informaatiosta

Lue lisää

Valitettavasti itselläni ei ole näiden julkaisujen suhteen tuoretta tietoa. 1990-luvulla käytettiin julkaisua "Fuktsäkerhet i byggnader, materialdata för fukttransportberäkningar". Alalla on tapahtunut paljon viime aikoina ja olettaisin, että nykyään löytyy myös vastaava suomenkielinen julkaisu. Lisätietoa voisi saada Rakennustietokeskuksesta, VTT:ltä tai Suomen Betoniyhdistykseltä.

Itse en tunne näitä materiaalien kosteuskäyttäytymisiä muuta kuin pinnallisesti homehtumisriskien osalta. Tältä osin tulee ensisijaisesti mieleen, että mikäli betonilaatan kosteus on korkea, siirtyy kosteus myös siihen kosketuksissa oleviin materiaaleihin. Siis, vaikka itse betoni kestäisi tietyn kosteuden, niin esim. sen päällä oleva puuaines (parketti) ei siedä samaa kosteuspitoisuutta.

Liisa kirjoitti:

Valitettavasti itselläni ei ole näiden julkaisujen suhteen tuoretta tietoa. 1990-luvulla käytettiin julkaisua "Fuktsäkerhet i byggnader, materialdata för fukttransportberäkningar". Alalla on tapahtunut paljon viime aikoina ja olettaisin, että nykyään löytyy myös vastaava suomenkielinen julkaisu. Lisätietoa voisi saada Rakennustietokeskuksesta, VTT:ltä tai Suomen Betoniyhdistykseltä.

Itse en tunne näitä materiaalien kosteuskäyttäytymisiä muuta kuin pinnallisesti homehtumisriskien osalta. Tältä osin tulee ensisijaisesti mieleen, että mikäli betonilaatan kosteus on korkea, siirtyy kosteus myös siihen kosketuksissa oleviin materiaaleihin. Siis, vaikka itse betoni kestäisi tietyn kosteuden, niin esim. sen päällä oleva puuaines (parketti) ei siedä samaa kosteuspitoisuutta.

Lue lisää

ei taida löytyä tai sitä ei osata käyttää esim meidän jutussamme kunnanterveystarkastaja päätti lähteä ulkomaille töihin kun ei saanut aikaan mitään ja nostimme syytteet kahdessa eri paikassa. Jutussamme on 100% pitävään aineistoa sivukaupalla (Esim Vtt:n tutkimus lattia rakenteista) ja olemme viemässä nyt jutun kuluttajaasiamiehelle

Bussikuski kirjoitti:

Mistä löydän tai voin lukea betonilajien tasapainokosteuskäyrät sillä meillä on mitattu 3 vuoden ajanjaksolla jatkuvasti yli 90 olevia arvoja lattiarakenteissa ja olisin myös kiitollinen muusta informaatiosta

Lue lisää

En tiedä mistä rakenteesta suhteellinen kosteus on mitattu. Jos betoni on suoraan hiekan päällä kuten vanhojen rakennusten kellareissa on on 90 lukema ihan todellinen ja se toimii luonnonlakien mukaan. Sitä lattiaa ei voi lahoavilla tai tiiviillä materiaaleilla pinnoittaa. Ainut keino lienee laatoitus. Jos lattialaatan alla on lämmöneriste niin 90 arvoja ei vanhoissa taloissa pitäisi esiintyä (ne lienevät 50-70 välillä) Pesutilan lattia on sitten asia erikseen. Siellä on joskus yli 100 %.

pha kirjoitti:

En tiedä mistä rakenteesta suhteellinen kosteus on mitattu. Jos betoni on suoraan hiekan päällä kuten vanhojen rakennusten kellareissa on on 90 lukema ihan todellinen ja se toimii luonnonlakien mukaan. Sitä lattiaa ei voi lahoavilla tai tiiviillä materiaaleilla pinnoittaa. Ainut keino lienee laatoitus. Jos lattialaatan alla on lämmöneriste niin 90 arvoja ei vanhoissa taloissa pitäisi esiintyä (ne lienevät 50-70 välillä) Pesutilan lattia on sitten asia erikseen. Siellä on joskus yli 100 %.

Lue lisää

Laatoituskaan ei mainituissa olosuhteissa ole riskitön. Esim. myrkkyä tuottava Aspergillus versicolor -homesieni viihtyy hyvin keraamisissa laatoissa.

pha kirjoitti:

En tiedä mistä rakenteesta suhteellinen kosteus on mitattu. Jos betoni on suoraan hiekan päällä kuten vanhojen rakennusten kellareissa on on 90 lukema ihan todellinen ja se toimii luonnonlakien mukaan. Sitä lattiaa ei voi lahoavilla tai tiiviillä materiaaleilla pinnoittaa. Ainut keino lienee laatoitus. Jos lattialaatan alla on lämmöneriste niin 90 arvoja ei vanhoissa taloissa pitäisi esiintyä (ne lienevät 50-70 välillä) Pesutilan lattia on sitten asia erikseen. Siellä on joskus yli 100 %.

Lue lisää

lattian alta on jätetty salaojakerros sekä salaojat tekemättä vaikka taloyhtiömme on 99 vuonna rakennettu

Bussikuski kirjoitti:

lattian alta on jätetty salaojakerros sekä salaojat tekemättä vaikka taloyhtiömme on 99 vuonna rakennettu

Lisäyksenä että lattian pintamateriaali on parketti ja sen alla oli ensin korkkiraematto mutta on vaihdettu muoviin ja kertokaahan näkyykö tälläinen kosteus parketissa?

Bussikuski kirjoitti:

lattian alta on jätetty salaojakerros sekä salaojat tekemättä vaikka taloyhtiömme on 99 vuonna rakennettu

että tällaista rakentamista on tapahtunut vielä vuonna 1999. Se selittynee sillä, että tällaisia rakentajia on käytännössä äärettömän vaikea saada vastuuseen ilman kuluttavia taisteluita, jotka sekoittavat yksityisen ihmisen elämän vuosiksi.

Tässä tapauksessa herää myös kysymys, onko kunnan rakennusvalvonta hoitanut tehtävänsä. Onko rakennuslupa saatu ilman suunniteltuja salaojia vai onko salaojitus jätetty rakentamatta luvan vastaisesti ? Molemmissa tapauksissa lienee rakennusvalvonta syyllistynyt laiminlyöntiin. Tällöin voi korvausta hakea yhteisvastuullisesti myös kunnalta Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 2 momentin mukaisesti. Vastuu on toteutunut myös oikeuskäytännössä (esim. Rovaniemen HO:n tuomio n:o 824/8.7.1996). Tämä huomioiden on helppo ymmärtää, että kunnallinen terveystarkastaja on häipynyt maisemista. Tilanne on kestämätön, jos joutuu nostamaan tapetille oman työnantajansa virheet.

Liisa kirjoitti:

että tällaista rakentamista on tapahtunut vielä vuonna 1999. Se selittynee sillä, että tällaisia rakentajia on käytännössä äärettömän vaikea saada vastuuseen ilman kuluttavia taisteluita, jotka sekoittavat yksityisen ihmisen elämän vuosiksi.

Tässä tapauksessa herää myös kysymys, onko kunnan rakennusvalvonta hoitanut tehtävänsä. Onko rakennuslupa saatu ilman suunniteltuja salaojia vai onko salaojitus jätetty rakentamatta luvan vastaisesti ? Molemmissa tapauksissa lienee rakennusvalvonta syyllistynyt laiminlyöntiin. Tällöin voi korvausta hakea yhteisvastuullisesti myös kunnalta Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 2 momentin mukaisesti. Vastuu on toteutunut myös oikeuskäytännössä (esim. Rovaniemen HO:n tuomio n:o 824/8.7.1996). Tämä huomioiden on helppo ymmärtää, että kunnallinen terveystarkastaja on häipynyt maisemista. Tilanne on kestämätön, jos joutuu nostamaan tapetille oman työnantajansa virheet.

Lue lisää

MIKSI EI KIRJOITUSTANI JULKAISTA OLEN YRITTÄNYT KAHTEEN KERTAAN.Kempeleen kunnan rakennusviranomainen on sukunimeltää asunnon suunnittelijan kanssa samoja ja rakennusviranomainen väittää ettei heidän kuulu valvoa vaikka he ovat luvassa vaatineet salaojat ja on hyvin tiedossa ettei niitä ole. Taloyhtiön isännöitsijä on kiinteistäliiton johtava henkilö eikä välitä asiasta eikä hallitus siten ala millekään koska eivät tajua että kaikkien omaisuus on tässä kysymyksessä ja rakentaja on isorakentaja oulussa sekä kempeleessä. Tarvitsisimme henkilön joka ajaisi asiaamme korvausta vastaan eteenpäin

Bussikuski kirjoitti:

MIKSI EI KIRJOITUSTANI JULKAISTA OLEN YRITTÄNYT KAHTEEN KERTAAN.Kempeleen kunnan rakennusviranomainen on sukunimeltää asunnon suunnittelijan kanssa samoja ja rakennusviranomainen väittää ettei heidän kuulu valvoa vaikka he ovat luvassa vaatineet salaojat ja on hyvin tiedossa ettei niitä ole. Taloyhtiön isännöitsijä on kiinteistäliiton johtava henkilö eikä välitä asiasta eikä hallitus siten ala millekään koska eivät tajua että kaikkien omaisuus on tässä kysymyksessä ja rakentaja on isorakentaja oulussa sekä kempeleessä. Tarvitsisimme henkilön joka ajaisi asiaamme korvausta vastaan eteenpäin

Lue lisää

kukaan tietoja Oulun seudulla jos olette ostamassa uutta tai uudehkoa asuntoa tai omakotitaloa keneltä tai keiltä ei kannata ostaa

Bussikuski kirjoitti:

MIKSI EI KIRJOITUSTANI JULKAISTA OLEN YRITTÄNYT KAHTEEN KERTAAN.Kempeleen kunnan rakennusviranomainen on sukunimeltää asunnon suunnittelijan kanssa samoja ja rakennusviranomainen väittää ettei heidän kuulu valvoa vaikka he ovat luvassa vaatineet salaojat ja on hyvin tiedossa ettei niitä ole. Taloyhtiön isännöitsijä on kiinteistäliiton johtava henkilö eikä välitä asiasta eikä hallitus siten ala millekään koska eivät tajua että kaikkien omaisuus on tässä kysymyksessä ja rakentaja on isorakentaja oulussa sekä kempeleessä. Tarvitsisimme henkilön joka ajaisi asiaamme korvausta vastaan eteenpäin

Lue lisää

Tällaiset rakennusalan hyvävelipiirit toimivat tehokkaasti jopa täällä pääkaupunkiseudulla. Pienemmällä paikkakunnalla voitaneen jo puhua mafiasta. Tilanteesi näyttää vaikealta ja suosittelisin sinua siirtymään asioittesi hoidon suhteen pois paikalliselta tasolta.

Ympäristöministeriöstä voit saada selvyyttä rakennusvalvonnan velvollisuuksista (oikea henkilö on käsittääkseni rakennusvalvontainsinööri Vastamäki ?).

Terveystarkastajan osalta voit ottaa yhteyttä oman lääninhallituksesi lääninterveystarkastajaan tai jos sekin tuntuu liian paikalliselta, niin sosiaali- ja terveysministeriöön. Kunnan terveydensuojeluviranomaisilla on TsL 27 §:n mukaan mahdollisuus tietyin edellytyksin määrätä rakentajalle korjausvelvoite. TsL 53 §:n on mahdollista jopa teetättää tarvittavat korjaustyöt laiminlyöjän kustannuksella. Nämä ovat siis lain suomia mahdollisuuksia, joita kuitenkin yksityisen ihmisen on käytännössä miltei mahdotonta saada toteutetuksi.

Korjausrakentamisen auktoriteeteistä voinen mainita esimerkiksi tekniikan lisensiaatti Pirisen, johon saa yhteyttä Hengitysliiton kautta.

Yleisiä neuvoja kannattaa kysyä myös Asumisterveysliitosta, joka on tottunut painimaan tällaisten kysymysten kanssa.

Teoreettisia mahdollisuuksia asian eteenpäinviemiseksi siis on, mutta käytännössä ne toimivat harvoin. Mahdollisen asianajajankin valinnan suhteen on oltava äärimmäisen huolellinen.

Liisa kirjoitti:

Tällaiset rakennusalan hyvävelipiirit toimivat tehokkaasti jopa täällä pääkaupunkiseudulla. Pienemmällä paikkakunnalla voitaneen jo puhua mafiasta. Tilanteesi näyttää vaikealta ja suosittelisin sinua siirtymään asioittesi hoidon suhteen pois paikalliselta tasolta.

Ympäristöministeriöstä voit saada selvyyttä rakennusvalvonnan velvollisuuksista (oikea henkilö on käsittääkseni rakennusvalvontainsinööri Vastamäki ?).

Terveystarkastajan osalta voit ottaa yhteyttä oman lääninhallituksesi lääninterveystarkastajaan tai jos sekin tuntuu liian paikalliselta, niin sosiaali- ja terveysministeriöön. Kunnan terveydensuojeluviranomaisilla on TsL 27 §:n mukaan mahdollisuus tietyin edellytyksin määrätä rakentajalle korjausvelvoite. TsL 53 §:n on mahdollista jopa teetättää tarvittavat korjaustyöt laiminlyöjän kustannuksella. Nämä ovat siis lain suomia mahdollisuuksia, joita kuitenkin yksityisen ihmisen on käytännössä miltei mahdotonta saada toteutetuksi.

Korjausrakentamisen auktoriteeteistä voinen mainita esimerkiksi tekniikan lisensiaatti Pirisen, johon saa yhteyttä Hengitysliiton kautta.

Yleisiä neuvoja kannattaa kysyä myös Asumisterveysliitosta, joka on tottunut painimaan tällaisten kysymysten kanssa.

Teoreettisia mahdollisuuksia asian eteenpäinviemiseksi siis on, mutta käytännössä ne toimivat harvoin. Mahdollisen asianajajankin valinnan suhteen on oltava äärimmäisen huolellinen.

Lue lisää

Hyvistä neuvoista soitin Ympäristöministeriöön mutta kyseinen henkilö oli lomalla ja muuten meinasivat ettei kunnalla ole asiassa vastuuta mutta pitänee soittaa lomien päätyttyä uudelleen ja sosiaaali ministeriössä antoivoivat ohjeeksi laittaa kaikki lääminhallitukseen kirjallisena ja pitäneen vielä yrittää yhteyttä hengitysliittoon

bussikuski kirjoitti:

Hyvistä neuvoista soitin Ympäristöministeriöön mutta kyseinen henkilö oli lomalla ja muuten meinasivat ettei kunnalla ole asiassa vastuuta mutta pitänee soittaa lomien päätyttyä uudelleen ja sosiaaali ministeriössä antoivoivat ohjeeksi laittaa kaikki lääminhallitukseen kirjallisena ja pitäneen vielä yrittää yhteyttä hengitysliittoon

Lue lisää

Tarkistin uteliaisuuttani oikeuskäytännöstä rakennusvalvontaviranomaisten vastuun ja se todellakin näyttää pääasiallisesti rajoittuvan siihen, että vahvistettavat piirustukset ovat rakennusmääräysten ja hyvän rakennustavan mukaisia.

Tämä taisteluhan kuuluisi taloyhtiön tehtäviin. Yksityisen osakkaan on mahdotonta esittää vaatimuksia rakentajalle. On kuitenkin hyvin tavallista, että osakkaat eivät ymmärrä omistavansa osuutta koko taloyhtiöstä, vaan kuvittelevat omistavansa vain hallitsemansa asunnon. Tämä ymmärtämättömyys voi joskus tulla hyvinkin kalliiksi. Kiinteistöliiton johtava lakimies Helena Kinnunen on liiton julkaisussa "Hometalo - kuka vastuussa?" todennut mm.:

"Jos yhtiön korjausten pitkittyminen lisää vahinkoa, yhtiö voi joutua korvaamaan myös sijaismajoitus- ja muuttokustannukset, asumishaitasta aiheutuvat kustannukset, lääkärinlaskut jne."

Taloyhtiö on aina ensisijaisesti vastuussa näistä korjauksista ja voi sitten omasta puolestaan hakea korvausta vahingon aiheuttajalta. Oletko itse tai terveystarkastaja esittänyt kirjallisen korjausvaatimuksen taloyhtiölle ? Se olisi hyvä olla olemassa, jos asia etenisi oikeuskäsittelyyn. Piristä tarvitset ehkä siinä vaiheessa, jos taloyhtiö alkaisi tehdä riittämättömiä lumekorjauksia. Uuden Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan myös korjausrakentaminen vaatii rakennuslupaa, jos sillä on ilmeisesti vaikutusta asukkaiden turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin (MRL 113 §).

Liisa kirjoitti:

Tarkistin uteliaisuuttani oikeuskäytännöstä rakennusvalvontaviranomaisten vastuun ja se todellakin näyttää pääasiallisesti rajoittuvan siihen, että vahvistettavat piirustukset ovat rakennusmääräysten ja hyvän rakennustavan mukaisia.

Tämä taisteluhan kuuluisi taloyhtiön tehtäviin. Yksityisen osakkaan on mahdotonta esittää vaatimuksia rakentajalle. On kuitenkin hyvin tavallista, että osakkaat eivät ymmärrä omistavansa osuutta koko taloyhtiöstä, vaan kuvittelevat omistavansa vain hallitsemansa asunnon. Tämä ymmärtämättömyys voi joskus tulla hyvinkin kalliiksi. Kiinteistöliiton johtava lakimies Helena Kinnunen on liiton julkaisussa "Hometalo - kuka vastuussa?" todennut mm.:

"Jos yhtiön korjausten pitkittyminen lisää vahinkoa, yhtiö voi joutua korvaamaan myös sijaismajoitus- ja muuttokustannukset, asumishaitasta aiheutuvat kustannukset, lääkärinlaskut jne."

Taloyhtiö on aina ensisijaisesti vastuussa näistä korjauksista ja voi sitten omasta puolestaan hakea korvausta vahingon aiheuttajalta. Oletko itse tai terveystarkastaja esittänyt kirjallisen korjausvaatimuksen taloyhtiölle ? Se olisi hyvä olla olemassa, jos asia etenisi oikeuskäsittelyyn. Piristä tarvitset ehkä siinä vaiheessa, jos taloyhtiö alkaisi tehdä riittämättömiä lumekorjauksia. Uuden Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan myös korjausrakentaminen vaatii rakennuslupaa, jos sillä on ilmeisesti vaikutusta asukkaiden turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin (MRL 113 §).

Lue lisää

on vaihdattanut malliksi parketin olohuoneesta ja teettänyt pari kosteustutkimusta meidän Vtt:n lisäksi ja yrittävät vedota yhtiökokouksissa ongelman olevan vain meidän vaikka vertailu näyte oli viereisessä talossa vieläkin märempi ja vaikka terveystarkastaja on vaatinut laajenpaa tutkimusta taloyhtiössä sitä ei varmasti tule!

kysymys katsotaanko virkamiehen uhkailuksi kun soitin terveystarkastajalle ja kerroin soittaneeni sosiaali ja terveysministeriöön ja laittavani asian sinne käsittelyyn ja kerroin etten halua hänelle ongelmia ja kehotin olemaan sinne yhteyksissä jos ei osaa muuten toimia kun on tullut entisen sijaiseksi

Liisalle ja myös nimimerkillä gann kirjoittaneelle.

näytti pintamittari kuivia arvoja vaikka saivat laatasta 76% ja hiekka 97% ,kertoivat korkkiraehuovan eristävän parketinalla kosteuden mutta siihen syntyy otollinen homekasvualusta!

Bussikuski kirjoitti:

näytti pintamittari kuivia arvoja vaikka saivat laatasta 76% ja hiekka 97% ,kertoivat korkkiraehuovan eristävän parketinalla kosteuden mutta siihen syntyy otollinen homekasvualusta!

Lue lisää

Minusta tuntuu että nyt mene asiat vähän sekaisin. Jos betonilaatassa on suhteellinen kosteus 76 on laatta kuiva. Jos hiekassa on arvo 97 on se ihan ok. Hiekka on luonnontilassa ja jokaisessa hiekkakuopassa on korkea suhteellinen kosteus. Siihen ei vaikuta onko alla kapillaarikatko vai ei. Oleellista on vain se onko parkettilattian alla olevan betonilaatan alla styrox-kerrosta vai ei. Jos siellä ei sitä ole on rakenne väärin tehty. Jos se on siellä asia on kunnossa. Vielä täsmennän että salaojat toimivat rakennuksen alla vasta kun pohjaveden pinta nousee putken tasolle. Muutoin niistä ei löydy vettä, eikä ne kuivata rakennuspohjaa, vaikka joku kirjoittaja niin luuleekin.

pha kirjoitti:

Minusta tuntuu että nyt mene asiat vähän sekaisin. Jos betonilaatassa on suhteellinen kosteus 76 on laatta kuiva. Jos hiekassa on arvo 97 on se ihan ok. Hiekka on luonnontilassa ja jokaisessa hiekkakuopassa on korkea suhteellinen kosteus. Siihen ei vaikuta onko alla kapillaarikatko vai ei. Oleellista on vain se onko parkettilattian alla olevan betonilaatan alla styrox-kerrosta vai ei. Jos siellä ei sitä ole on rakenne väärin tehty. Jos se on siellä asia on kunnossa. Vielä täsmennän että salaojat toimivat rakennuksen alla vasta kun pohjaveden pinta nousee putken tasolle. Muutoin niistä ei löydy vettä, eikä ne kuivata rakennuspohjaa, vaikka joku kirjoittaja niin luuleekin.

Lue lisää

kosteutta kuin pohjavesi? Kapilaarinen vedennousukin on estettävä ja meillä on esim rinnetontilla poikittain oleva rakennus joten pinta ja sulamis vedet valuvat kivijalkaan huonon pihasuunnittelun takia!

On muistettava että tasapainokosteus on aivan eri asia kuin kappaleen pinnassa oleva kosteus koska esim uuden laatan päälle saadaan laittaa pinta 85% kun oletetaan että laatta kuivuu ja kosteus tasapainottuu 50%-60% välille


Homekasvustot Tarvitsevat alle 70% kosteutta alkaakseen kasvaa jos on muuten otollinen kasvualusta! Sädesienet voivat kasvaa jopa täysin kuivassa rakenteessa jos vain on saatavissa ympäristöstä kosteutta

Yhdessä tapauksessa on jopa noussut lahottajasienet katonrajaan saakka koska multaa oli laitettu ulkoverhouslautaan asti mutta kyseisessä tapauksessa vastuu oli selvä koska kyseessä öli omakotitalo ja omistaja itse oli pihatyöt tehnyt ja laittanut ulimääräiset mullat seinän viereen

vielä kerrottakoon sorakuopasta että sielläkin kosteus vaihteleen hiekan raekoon mukaan ja luonnossakin pohjaveden korkeusvaihtelee maaston muotojen mukaan joskin paljon loivemmin

Salaojaputket toimivat kyllä pohjaveden yläpuolellakin esim Geotutkimuslaitoksen tutkijan mukaan maan erikerroksissa on erimääriä vettä ja kaivossakin vesi ei välttämättä tule pohjasta eikä pinnasta vaan hiekkapitoisesta maakerroksesta


HUH HUH TULIPAHAN VUODATETTUA YLIMÄÄRÄISIÄ VESIÄ

pha kirjoitti:

Minusta tuntuu että nyt mene asiat vähän sekaisin. Jos betonilaatassa on suhteellinen kosteus 76 on laatta kuiva. Jos hiekassa on arvo 97 on se ihan ok. Hiekka on luonnontilassa ja jokaisessa hiekkakuopassa on korkea suhteellinen kosteus. Siihen ei vaikuta onko alla kapillaarikatko vai ei. Oleellista on vain se onko parkettilattian alla olevan betonilaatan alla styrox-kerrosta vai ei. Jos siellä ei sitä ole on rakenne väärin tehty. Jos se on siellä asia on kunnossa. Vielä täsmennän että salaojat toimivat rakennuksen alla vasta kun pohjaveden pinta nousee putken tasolle. Muutoin niistä ei löydy vettä, eikä ne kuivata rakennuspohjaa, vaikka joku kirjoittaja niin luuleekin.

Lue lisää

Lattian alustäyttönähän ei saisi olla hiekkaa, vaan karkearakeista, tasakokoista soraa, joka katkaisee kapillaari-imun. Hienot maalajiainekset, kuten hiekkakin, ovat myös enemmän tai vähemmän humuspitoisia ja hyviä kasvualustoja mikrobeille, joiden haitalliset aineenvaihduntatuotteet siirtyvät sisäilmaan ilmanpaineen vaihteluiden mukana (samalla periaattella kuin radon). Sen lisäksi on huomioitava, että kapillaari-ilmiö on myös vaakasuuntainen, jolloin betonilaatan alla olevat eristeet eivät estä alustäytön kosteuden siirtymistä reuna-alueille ja seinärakenteisiin.

Syytä on myös muistaa, että itse betonissakin viihtyvät monet eri kosteusvauriomikrobit, joista osa tunnetaan myrkyn tuottajina.

Liisa kirjoitti:

Lattian alustäyttönähän ei saisi olla hiekkaa, vaan karkearakeista, tasakokoista soraa, joka katkaisee kapillaari-imun. Hienot maalajiainekset, kuten hiekkakin, ovat myös enemmän tai vähemmän humuspitoisia ja hyviä kasvualustoja mikrobeille, joiden haitalliset aineenvaihduntatuotteet siirtyvät sisäilmaan ilmanpaineen vaihteluiden mukana (samalla periaattella kuin radon). Sen lisäksi on huomioitava, että kapillaari-ilmiö on myös vaakasuuntainen, jolloin betonilaatan alla olevat eristeet eivät estä alustäytön kosteuden siirtymistä reuna-alueille ja seinärakenteisiin.

Syytä on myös muistaa, että itse betonissakin viihtyvät monet eri kosteusvauriomikrobit, joista osa tunnetaan myrkyn tuottajina.

Lue lisää

Tuntuu nyt menevän kaikki sekaisin. Yleensä rakennuspohjilla ei kapillaariongelma ole suurin. Jos lattialaatan alla on styrox-kerros on se kuitenkin se viimeinen turva joka katkaiseen kapillaarisen nousun. Jos tätä eristettä ei ole on tehty nykyrakennustavan mukaan virheellinen ratkaisu. Lattian alla ei saa olla mitään orgaanista ainetta joka saa aikaan sienien ja muiden pöpöjen kasvun, siitä syystä laatoitettu pinta mm. kellarin lattioissa on turvallisinn. Yleensä täyttökerros pitäisi eristeillä saada pysymään mahdollisiman kylmänä ja siitä syystä myös eristeen alle tulevat lämminvesiputket tulisi eristää. Edellä puhuttiin kattoon nousseista lahottajista ja se pitää kyllä lattiasienen osalta paikkansa mutta en tiedä ainuttakaan lattiasieniongelmaa maanvaraisessa lattiassa. Tasapaonokosteus on taas sellainen kosteus johon kukin materiaali asettuu tietyssä suhteellisessa ilmankosteudessa, ei 70% suhteellinen kosteus vielä sano että puu tuhoutuu, joskin se asettunee siinä tilassa noin 20%paino-prosentin kosteuteen.(en ole varmistanut).
Kun ilmanvaihto on kunnossa ei yleensä kosteusongelmia oikein tehdyss ä talossa ole vaikka peloitellaankin. Jos lahottajia ei olisi hautuumaat täyttisivät. Suurempi riski on kesällä pihalla tai marjametsässä. Mustikoita on paljon!

pha kirjoitti:

Tuntuu nyt menevän kaikki sekaisin. Yleensä rakennuspohjilla ei kapillaariongelma ole suurin. Jos lattialaatan alla on styrox-kerros on se kuitenkin se viimeinen turva joka katkaiseen kapillaarisen nousun. Jos tätä eristettä ei ole on tehty nykyrakennustavan mukaan virheellinen ratkaisu. Lattian alla ei saa olla mitään orgaanista ainetta joka saa aikaan sienien ja muiden pöpöjen kasvun, siitä syystä laatoitettu pinta mm. kellarin lattioissa on turvallisinn. Yleensä täyttökerros pitäisi eristeillä saada pysymään mahdollisiman kylmänä ja siitä syystä myös eristeen alle tulevat lämminvesiputket tulisi eristää. Edellä puhuttiin kattoon nousseista lahottajista ja se pitää kyllä lattiasienen osalta paikkansa mutta en tiedä ainuttakaan lattiasieniongelmaa maanvaraisessa lattiassa. Tasapaonokosteus on taas sellainen kosteus johon kukin materiaali asettuu tietyssä suhteellisessa ilmankosteudessa, ei 70% suhteellinen kosteus vielä sano että puu tuhoutuu, joskin se asettunee siinä tilassa noin 20%paino-prosentin kosteuteen.(en ole varmistanut).
Kun ilmanvaihto on kunnossa ei yleensä kosteusongelmia oikein tehdyss ä talossa ole vaikka peloitellaankin. Jos lahottajia ei olisi hautuumaat täyttisivät. Suurempi riski on kesällä pihalla tai marjametsässä. Mustikoita on paljon!

Lue lisää

Alustäytön ja salaojituksen virheellisyyksistä johtuvat sisäilmaongelmat ovat hyvin tavallisia ja maanvaraisten laattojen kyseessä ollen hyvin vaikeasti korjattavissa. Laatoitus ei estä näiden mikro-organismien ja kaasumaisten epäpuhtauksien siirtymistä sisäilmaan. Ne voivat tunkeutua myös betonilaatan läpi.

Styrox-kerros lattialaatan alla on oikea ratkaisu, mutta se ei estä vaakasuuntaista kapillaari-imua ja siksi alustäytössä ei tulisi käyttää muuta kuin I luokan salaojasoraa tai sepeliä. On myös totta, että styrox-levy auttaa maapohjan kylmänä pitämiseen, joka puolestaan vähentää kosteuden tiivistymistä alapohjarakenteisiin.

Ennen kuin puu "tuhoutuu" lahottajasienien vaikutuksesta, on se jo kauan ennen sitä saastunut erilaisten homesienien, hiivojen ja bakteerien vaikutuksesta. Monet hyvinkin myrkyntuottoiset lajit kasvavat ja viihtyvät alle 70 %:n kosteudessa. Satunnainen kosteus ei yleensä aiheuta kasvustoja, mutta jatkuva tai usein toistuva on eri asia. Sisäilmaongelma voi olla olemassa, vaikka mitään näkyviä vaurioita ei pinnoilla havaittaisikaan. Kysymys ei ole mytologiasta vaan mykologiasta.

Oikein tehdyssä talossa, jossa ilmanvaihtokin on kunnossa ei tietenkään esiinny kosteusongelmia - edellyttäen tietysti, että myös rakennuksen huollosta huolehditaan ja että käyttötottumukset ovat asianmukaisia. Olet oikeassa siinä, että ihmiset ovat usein tarpeettomasti huolissaan näistä asioista. Ikävämpää on kuitenkin se yleinen välinpitämättömyys ja tietämättömyys, jonka kanssa lukemattomat sisäilmaongelmien kanssa kamppailevat ovat joutuneet taistelemaan.

Kukaan ei varmaankaan kiistä, etteivätkö lahottajasienet olisi välttämättömiä luonnon kiertokulun kannalta. Harva meistä kuitenkaan toivoo niitä omaan kotiinsa, vaan toimii ensisijaisesti niiden ehkäisemiseksi.

Luonnossa esiintyvät homesienet ja muut mikrobit ovat sellaisia lajeja, joihin ihmiskunta on aikojen kuluessa kehittänyt vastustuskykyä. Sisätilojen kosteusvaurioindikaattorimikrobit ovat eri asia. Niillä on esim. vaatimuksia tietyistä lämpötiloista (esim. mesofiiliset bakteerit) ja kosteuspitoisuuksista. Myös niiden myrkyntuottokyky on paljolti yhteydessä sen rakennusmateriaalin ominaisuuksiin (esim. pH), jossa ne kasvavat.

Näkökantani ei perustu kuulopuheisiin, kuten arvioit, vaan sekä ulkomaisiin että kotimaisiin tieteellisiin tutkimuksiin ja väitöskirjoihin. Tämä tieto kuitenkin valitettavasti siirtyy hyvin pitkällä viiveellä rakennusammattilaisille ja syykin lienee lähinnä taloudellinen.

Suomen kuluttajaliiton lakimies, joka ammatikseen joutuu näiden ongelmien kanssa tekemisiin, kirjoitti viimeisimmässä Kuluttajauutiset -lehdessä:

"Mikä on vialla Suomen viranomaisissa ja rakennusfirmoissa ? Kuinka tällainen kansantaloudellinen katastrofi on päässyt sattumaan ja jatkumaan ? Suomalaiset rakentavat yhä kertakäyttökorttitaloja ja fuskaaminen on maan tapa. Halvat neliöt näyttävät olevan sekä viranomaisille että ammattirakentajille tärkein laatukriteeri. Hävetkää. "

Liisa kirjoitti:

Alustäytön ja salaojituksen virheellisyyksistä johtuvat sisäilmaongelmat ovat hyvin tavallisia ja maanvaraisten laattojen kyseessä ollen hyvin vaikeasti korjattavissa. Laatoitus ei estä näiden mikro-organismien ja kaasumaisten epäpuhtauksien siirtymistä sisäilmaan. Ne voivat tunkeutua myös betonilaatan läpi.

Styrox-kerros lattialaatan alla on oikea ratkaisu, mutta se ei estä vaakasuuntaista kapillaari-imua ja siksi alustäytössä ei tulisi käyttää muuta kuin I luokan salaojasoraa tai sepeliä. On myös totta, että styrox-levy auttaa maapohjan kylmänä pitämiseen, joka puolestaan vähentää kosteuden tiivistymistä alapohjarakenteisiin.

Ennen kuin puu "tuhoutuu" lahottajasienien vaikutuksesta, on se jo kauan ennen sitä saastunut erilaisten homesienien, hiivojen ja bakteerien vaikutuksesta. Monet hyvinkin myrkyntuottoiset lajit kasvavat ja viihtyvät alle 70 %:n kosteudessa. Satunnainen kosteus ei yleensä aiheuta kasvustoja, mutta jatkuva tai usein toistuva on eri asia. Sisäilmaongelma voi olla olemassa, vaikka mitään näkyviä vaurioita ei pinnoilla havaittaisikaan. Kysymys ei ole mytologiasta vaan mykologiasta.

Oikein tehdyssä talossa, jossa ilmanvaihtokin on kunnossa ei tietenkään esiinny kosteusongelmia - edellyttäen tietysti, että myös rakennuksen huollosta huolehditaan ja että käyttötottumukset ovat asianmukaisia. Olet oikeassa siinä, että ihmiset ovat usein tarpeettomasti huolissaan näistä asioista. Ikävämpää on kuitenkin se yleinen välinpitämättömyys ja tietämättömyys, jonka kanssa lukemattomat sisäilmaongelmien kanssa kamppailevat ovat joutuneet taistelemaan.

Kukaan ei varmaankaan kiistä, etteivätkö lahottajasienet olisi välttämättömiä luonnon kiertokulun kannalta. Harva meistä kuitenkaan toivoo niitä omaan kotiinsa, vaan toimii ensisijaisesti niiden ehkäisemiseksi.

Luonnossa esiintyvät homesienet ja muut mikrobit ovat sellaisia lajeja, joihin ihmiskunta on aikojen kuluessa kehittänyt vastustuskykyä. Sisätilojen kosteusvaurioindikaattorimikrobit ovat eri asia. Niillä on esim. vaatimuksia tietyistä lämpötiloista (esim. mesofiiliset bakteerit) ja kosteuspitoisuuksista. Myös niiden myrkyntuottokyky on paljolti yhteydessä sen rakennusmateriaalin ominaisuuksiin (esim. pH), jossa ne kasvavat.

Näkökantani ei perustu kuulopuheisiin, kuten arvioit, vaan sekä ulkomaisiin että kotimaisiin tieteellisiin tutkimuksiin ja väitöskirjoihin. Tämä tieto kuitenkin valitettavasti siirtyy hyvin pitkällä viiveellä rakennusammattilaisille ja syykin lienee lähinnä taloudellinen.

Suomen kuluttajaliiton lakimies, joka ammatikseen joutuu näiden ongelmien kanssa tekemisiin, kirjoitti viimeisimmässä Kuluttajauutiset -lehdessä:

"Mikä on vialla Suomen viranomaisissa ja rakennusfirmoissa ? Kuinka tällainen kansantaloudellinen katastrofi on päässyt sattumaan ja jatkumaan ? Suomalaiset rakentavat yhä kertakäyttökorttitaloja ja fuskaaminen on maan tapa. Halvat neliöt näyttävät olevan sekä viranomaisille että ammattirakentajille tärkein laatukriteeri. Hävetkää. "

Lue lisää

Olen kyllä lukenut osan tutkimuksuista mutta käytännössä joudutaan rakenteita kuitenkin toteuttamaan. Sepelin osalta, maanvaraisessa betonilattiassa, olen kuitenkin tullut sellaiseen johtopäätökseen että sepelikivien välitilan ilman suhteellinen kosteus noudattaa yleeensä maassa olevaa suhteellista kosteutta vaikka kapillaarista nousua ei esiintyisikään. Eli rh on hyvin lähelle 100 %. (Olen tutkituttanut veden kapillaarista nousukorkeutta ja hienoilla hiekoilla se on ollut enintään 50-60 cm. Jo vähänkin karkeammalla hiekalla sen on jäänyt 10 cm.) Jos tässä tilassa on orgaanista ainetta se lahoaa.
Kuitenkin eristyslevy on se joka katkaisee huokostilan kosteuden nousun maanvaraiseen (ei kapillaarinren)laattaan ja pitää sen kuivana. Kun eristyslevy on riittävän paksu ei tiivistymistä betonin tapahdu. Eri asi on sitten jos eristyslevy puuttuu niin oli lattian alla sepeliä tai hiekkaa on rakenne virhellinen ja kosteus tiivistyy lattialaatan pintaa ellei se pääse haihtumaan siitä pois. Haihtuessa ilmanvaihto on se mikä lopulta poistaa kosteuden eikä lämpötila.
Suomessa on tehty paljon maanvaraisia lattioita ja ennen ei kapillarisesta noususta ollut mitään tietoa, kuitenkin valtaosa lattoista toimii. Niissä jotka ovat ongelmalattioita saattaa olla muutakin syytä kuin sepelin puute lattian alla. Betonilaatan päälle rakennetut eristeyt puulattiat on yksi tälläinen rakenne. Joten en yleistäisi yhtä syytä ongelmiin. Jos jotain rakennetta pitää tehdä on sen toiminta pyrittävä itselleen selvittämään eikä tehdä niinkiun on ennen tehty tai joku on kertonut. Lopuksi olen vieläkin sitä mieltä että suurin syy ongelmiin pientaloissa on puutteellinen ilmanvaihto, josta en tiedä olevan mittaus tai tutkimustietoa!

pha kirjoitti:

Olen kyllä lukenut osan tutkimuksuista mutta käytännössä joudutaan rakenteita kuitenkin toteuttamaan. Sepelin osalta, maanvaraisessa betonilattiassa, olen kuitenkin tullut sellaiseen johtopäätökseen että sepelikivien välitilan ilman suhteellinen kosteus noudattaa yleeensä maassa olevaa suhteellista kosteutta vaikka kapillaarista nousua ei esiintyisikään. Eli rh on hyvin lähelle 100 %. (Olen tutkituttanut veden kapillaarista nousukorkeutta ja hienoilla hiekoilla se on ollut enintään 50-60 cm. Jo vähänkin karkeammalla hiekalla sen on jäänyt 10 cm.) Jos tässä tilassa on orgaanista ainetta se lahoaa.
Kuitenkin eristyslevy on se joka katkaisee huokostilan kosteuden nousun maanvaraiseen (ei kapillaarinren)laattaan ja pitää sen kuivana. Kun eristyslevy on riittävän paksu ei tiivistymistä betonin tapahdu. Eri asi on sitten jos eristyslevy puuttuu niin oli lattian alla sepeliä tai hiekkaa on rakenne virhellinen ja kosteus tiivistyy lattialaatan pintaa ellei se pääse haihtumaan siitä pois. Haihtuessa ilmanvaihto on se mikä lopulta poistaa kosteuden eikä lämpötila.
Suomessa on tehty paljon maanvaraisia lattioita ja ennen ei kapillarisesta noususta ollut mitään tietoa, kuitenkin valtaosa lattoista toimii. Niissä jotka ovat ongelmalattioita saattaa olla muutakin syytä kuin sepelin puute lattian alla. Betonilaatan päälle rakennetut eristeyt puulattiat on yksi tälläinen rakenne. Joten en yleistäisi yhtä syytä ongelmiin. Jos jotain rakennetta pitää tehdä on sen toiminta pyrittävä itselleen selvittämään eikä tehdä niinkiun on ennen tehty tai joku on kertonut. Lopuksi olen vieläkin sitä mieltä että suurin syy ongelmiin pientaloissa on puutteellinen ilmanvaihto, josta en tiedä olevan mittaus tai tutkimustietoa!

Lue lisää

Niinhän se kieltämättä joskus on, että teoriat eivät aina toimi käytännössä ja parhaimmat lopputulokset saataisiin, jos tutkimustyössä olisi mukana myös enemmän kokeneita alan ammattilaisia.

Sen, että alustäytön kapillaarisuuden ongelmat ovat lisääntyneet viime aikoina, on arveltu johtuvan paljolti myös tonttipulasta. Ennen voitiin valita parhaat rakennuspaikat, mutta nykyään joudutaan kasvukeskuksissa rakentamaan myös sellaisille paikoille, joihin ennen ei kukaan olisi rakentanut. Kun rakentaminen vielä sitten toteutetaan mahdollisimman nopeasti ja halvalla, monilla rakentajilla on suuri kiusaus fuskata juuri silmiltä piiloonjäävien asioiden suhteen.

Ilmanvaihdolla on varmasti hyvin suuri merkitys kosteusvaurioiden ehkäisyn kannalta. Ilmanvaihdon suhteen on siinä mielessä tehty hyvin erikoisiakin havaintoja. Selvitettäessä esim. päiväkotien aktinobakteerien kasvuolosuhteita, arveltiin yhdeksi syyksi niiden lisääntymiseen ilmanvaihdon sulkeminen työajan jälkeen. Kun päivän päätteeksi siivotaan liuotinpitoisilla aineilla, joita monet mykobakteerit kykenevät käyttämään ravintonaan, jäävät höyryt sisäilmaan kasvattamaan kantoja, kun ilmanvaihto on pois päältä.