Kysymys esitettiin juuri.
Mikä se demokratia oikein tarkoittaa boots'ien ja lentelevän nakkipaperin tasolla, eli käytännössä?
Demokratia Kreikassa oli varakkaiden ja vapaiden miesten valtaa väestön enemmistön yli. Orjuus oli olemassa, naisiakin tiettävästi oli.
Kreikasta demokratia levisi Roomaan, jossa sitä harjoitettiin ajoittain. Kuten tiedetään, Rooman suurimmat saavutukset on pantu keisarien nimiin, eikä ainakaan demokratian.
Ranskassako se nyt kukoistaa, vaiko New Yorkin seinänvierillä diilerien seisoskellessa kulmilla?
Rahako on sama kuin demokratia? Lisääntyykö ehkä demokratia silloin kun nimeltä mainitsemattoman yhtiön kauppa-arvo nousee? Ei hel..ssä!
No, mikä ihmeen demokratia? Sekö, että saamme äänestää ääniharavaa EU-vaalissa? Vai sekö, että raha jakaa meidät rikkaisiin vapaisiin miehiin ja väestön enemmistään, orjat mukaan lukien, niin kuin demokratian kotimaassa Kreikassa?
Sehän se onkin!!! Demokratia on ollut voimassa Venäjällä tuhat vuotta, ja on leviämässä tänne meillekin!
Mikä se demokratia oikein tarkoittaa boots'ien ja lentelevän nakkipaperin tasolla, eli käytännössä?
Demokratia Kreikassa oli varakkaiden ja vapaiden miesten valtaa väestön enemmistön yli. Orjuus oli olemassa, naisiakin tiettävästi oli.
Kreikasta demokratia levisi Roomaan, jossa sitä harjoitettiin ajoittain. Kuten tiedetään, Rooman suurimmat saavutukset on pantu keisarien nimiin, eikä ainakaan demokratian.
Ranskassako se nyt kukoistaa, vaiko New Yorkin seinänvierillä diilerien seisoskellessa kulmilla?
Rahako on sama kuin demokratia? Lisääntyykö ehkä demokratia silloin kun nimeltä mainitsemattoman yhtiön kauppa-arvo nousee? Ei hel..ssä!
No, mikä ihmeen demokratia? Sekö, että saamme äänestää ääniharavaa EU-vaalissa? Vai sekö, että raha jakaa meidät rikkaisiin vapaisiin miehiin ja väestön enemmistään, orjat mukaan lukien, niin kuin demokratian kotimaassa Kreikassa?
Sehän se onkin!!! Demokratia on ollut voimassa Venäjällä tuhat vuotta, ja on leviämässä tänne meillekin!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Demokratiassa päätöksen tekoon saa osallistua kaikki. Rikolliset, tyhmät, köyhät, rikkaat jne..
Demokratian dilemma on kuitenkin siinä, että vaikkapa vain 5 % on oikeassa ja äänestää sen mukaan, niin silti 95 % väärässäolijoiden tahto saa lainvoiman tai laki otetaan käyttöön.
Joskus diktatuuri on demokratiaa parempi, edellyttäen että diktaattori on oikeammssa kuin kansan väärässä oleva enemmistö. Venäjällä diktaattorit ovat aina olleet kuitenkin kansan enemmistöä vääremmässä - ja pahinta on, kun sekä kansa ja diktaattori ovat yhtäaikaa väärässä(Neuvostoliitto ja nykyinen Venäjä).
Putin on nostamassa Venäjää maailman mahtavimmaksi valtioksi, jossa kaikki voi hyvin.
tarvitsee aina tsaarinsa.
Nykyajan ihmisellä toivotaan olevan tärkeämpääkin tekemistä, kuin pohtiminen mitä on demokratia ja mitä se itselle merkitsee (toivojina eliitti ja kulutusyhteiskunta).
Demokratia sisältää monia sisäkkäisiä ajatuksia. Voi ajatella demokratian olevan jotain sellaista, mikä on muovautunut. Demokratia on yleisesti hyväksyttyä, aivan kuten esim. moraalisäännöt. Demokratia on usein keskitien kulkemista, jo syystä että yleensä kansa vierastaa äärilaitoja, ja haluaa sekin kulkea keskitietä.
Mutta mikä on yksilön suhde demokratiaan? Usein yksilö tuntee, että hänen (oikeaa) mielipidettään ei kunnioiteta, vaikka eletäänkin demokratiassa. Jos enemmistö jatkuvasti jyrää vähemmistön kannan tätä kutsutaan demokratiaksi, eli enemmistön vallaksi, eikä vähemmistöön jääneelle jää muuta vaihtoehtoa, kuin hyväksyä, tai muuttaa ajatus-suuntaansa voittajien suuntaan.
On kuitenkin myös olemassa vähemmistö, joka jyrää enemmistön mielipiteen. Hyvät esimerkit vähemmistöeliitin voimasta nähtiin Suomea liitettäessä EU:hun ja rahaliittoon. Eliitti tiesi mikä oli Suomelle hyväksi ja tiedotusvälineitä hyväksikäyttäen se ajoi tahtonsa läpi.
On siis tilanteita, missä vähemmistö jyrää enemmistön kannan ja sitäkin kutsutaan demokratiaksi. Demokratia kätkee sisäänsä enemmistövallan, jota ohjaa vähemmistönä oleva eliitti.
Onko demokratialla tulevaisuutta? Monet ovat sitä mieltä että demokratia on kriisissä siksi, etteivät ihmiset enää tunne voivansa vaikuttaa mihinkään. Esimerkki: monissa ns. demokraattisissa maissa tunnettiin voimatonta raivoa, koska omat johtajat kuuntelematta kansan ääntä ajoivat hyökkäystä Irakiin. Kansa moraalinsa mukaisesti siis tuomitsi enemmistöllään hyökkäyksen toiseen maahan, mutta eliitti toimi toisin oman moraalinsa mukaisesti. Vähemmistön moraalikin onkin usein eri, mitä enemmistön.
Tähän moraalikysymykseen liittyykin mielestäni osin demokratian kriisi. Meidän on pakko muuttaa moraalikäsityksiämme, jos aiomme pysyä eliitin kyydissä(vrt. esim. halu Afganistaniin).
Joskus näyttää siltä, että demokratiasta on tullut eliitin temmellyskenttä, mitä (demokratian)verhoa hyväksikäyttäen he ajavat konservatiivisen kansan vanhaa moraalia alas istuttaen uusia liberaalisia ituja, mikä muuttaa maailmaa nopeammin kuin saatamme arvata.
Demokratiamme lähestyy uhkaavasti eliitin harvainvaltaa.
kun ajattelee, niin tulee sellainen olo nykyinen Venäjän johto osaa tehdä kaiken päätösenteon oikein ja tuntuu että USA:n hallitus ei tee mitään oikein. Vähän kadehtien täytää myöntää toivonvansa, että myös Suomellakin olisi Putinin kaltainen johtaja, joka tekee lähes kaiken oikein. Ilmeisesti mitä pidempään kansa on ollut demokratia, niin sitä tyhmemmän johtajan kansa itselleen valitsee, valitettavasti. Toisaalta, jos kaikki maat olisivat demokratioita, niin silloin mikään maa ei saisi etua toisiin nähden, koska kaikilla mailla olisi suunnilleen yhtä avuton johtaja.
Venäjän presidentillä on valtaa. Suomeenhan tuli se kauan kaivattu parlamenttaarinen hallinto Kekkosen jälkeen. Koivisto antoi valtaa eduskunnalle ja hallitukselle. Luultavasti Raamattua siteeraavalla Koivistolla oli liian hyvä käsitys ihmisistä. Ainoina hyvinä puolina on ollut hallitusten vallassapysyminen koko vaalikauden,jos se nyt plussaksi lasketaan.
Suomessa valtaa siirtyi pääministerille. Hallituksen pitäisi hoitaa maan asioita,niin se on muissakin pohjoismaissa. Joskus tulee mieleen kumpi siellä on hallitus vai huvitoimikunta.
Vapaassa demokraattisessa maasa kansa saa sellaiset edustajat kuin se ansaitsee.Ainahan niitä voi vaihtaa seuraavissa vaaleissa.
(Kekkosen suosijanakin) muistan ja muistutan, että samoin kuin nyt Putinilla, Kekkosellakin oli pari uran vaihetta, jotka on jätetty vähälle huomiolle.
Putin oli ammattivakooja. Kekkosellakin tuomarina oli virka Supon edeltäjässä. Montako kommaria hän järjesti telkien taakse sinä aikana jona heitä sinne heivattiin, jää ainakin minulta arvailuksi. 1930-luvulla lakkautettiin mm. urheiluseuroja.
Molemmille urkeni uusi ura politiikan päävirrassa, niin kuin se sanotaan amerikaksi.
Urho Kekkonen oli tasapuolinen ja oikeamielnen.
Kansalaissodasta hän useissa yhteyksissään hän käytti termiä - KANSAKUNTAAMME KOHDANNUT ONNEWTTOMUUS.
Urho Kekkonen aloitti nuorena ylioppilaana työt
valkoisessa poliisissa kansalaissodan jälkeen mutta iän myötä hänestä tuli laajakatseinen, radikaali, edistysmielinen Suomen presidentti.