Alemmassa ketjussa tuli jo esille kuun varsin vaatimaton albedo eli valon heijastavuus. Kuun albedo on siis luokkaa 0,12 ja vastaa tiheän metsän heijastavuutta. Sitä on myös verrattu asvalttiin.
Astronauttien valkoiset puvut ja foliolla peitetty alus ovat sen sijaan heijastavuudeltaan erittäin voimakkaita. Kun nämä kirkkaat kohteet on valotettu oikein niin eikö kuun pinnan tulisi näyttää varsin tummalta kontrastina erittäin kirkkaille kohteille? Metsän tai asvaltin näköiseltä?
Kuun pinta näyttää kuvissa erittäin kirkkaalta eikä ollenkaan sovi tuohon miltä sen sen albedon mukaan pitäisi näyttää.
Kiroilijat ja nimittelijät: älkää vaivautuko vastaamaan!
Astronauttien valkoiset puvut ja foliolla peitetty alus ovat sen sijaan heijastavuudeltaan erittäin voimakkaita. Kun nämä kirkkaat kohteet on valotettu oikein niin eikö kuun pinnan tulisi näyttää varsin tummalta kontrastina erittäin kirkkaille kohteille? Metsän tai asvaltin näköiseltä?
Kuun pinta näyttää kuvissa erittäin kirkkaalta eikä ollenkaan sovi tuohon miltä sen sen albedon mukaan pitäisi näyttää.
Kiroilijat ja nimittelijät: älkää vaivautuko vastaamaan!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Vastasin myös hörhöilyysi alemmassa ketjussa, että Kuun albedo on oppositioefektin takia valon tulosuuntaan noin kaksinkertainen verrattuna keskiarvoon.
Muutenkin hörhöilet. Jokaikisessä kuvassa, jossa näkyy astronautin valkoinen avaruuspuku tai joku muu vastaava hyvin valoa heijastava pinta, on se selvästi Kuun pintaa kirkkaampi, juuri sen verran kuin pitääkin. Monissa valokuvissa kameran valotusautomatiikka on päästänyt tarkoituksella pienet vaaleimmat kohteet hieman ylivalottumaan, jotta muut kohdat kuvassa eivät jäisi turhan tummiksi. Näinhän jokaikinen nykyaikainen pokkarikamerakin toimii automaattiasetuksilla. Valotusta vähennetään vasta kun liian suuri osa kuvasta ylivalottuisi.
Taas kerran yksi hyvä esimerkki siitä, kuinka retard-hörhömme ei ymmärrä valokuvaamisesta ja mistään siihen liittyvästä yhtään mitään.
Täällä maan pinnalla lähes kaiken ympäristön albedo on selvästi suurempi kuin kuun eikä vastaavaa ilmiötä ole havaittavissa. Vastavalokuvien varjot ovat mustia. Piste.
Johtuu varmaan siitä etten ymmärrä valokuvauksesta mitään ;-)
Oletko pannut merkille että useissa Nasan Kuukuvissa horisonttiossa valokuvia tummat varjot puuttuu, onko siellä sittenkin kaasukehä?
Ajattele vaikka kahlaat tuhansia Nasan Kuukuvia läpi olen löytänyt vai muutaman vierintäjäljen, nekin on kuin vitsinä jonkun mäen rinteillä, kraaterin vierustat on yleensä täys erikokoisia kiviä ei merkkiäkään miten ne ovat siihen joutuneet, heh aika puute jos tunnet Kuun oloja yhtään, toisaalat olisi myös mahdoton lavastaa, totisempi kysymys on että millä logiikalla Kuussa ylipäätään olisi kiviä kuin Nevadassa, heh.
"Kuun albedo on oppositioefektin takia valon tulosuuntaan noin kaksinkertainen verrattuna keskiarvoon"
Eli siis myötävalokuvissa kuun pinnan tulisi näyttää kaksi kertaa kirkkaammalta verrattuna astronautteihin ja alukseen kuin sivuvalokuvissa (keskiarvo?) ja neljä kertaa kirkkaammalta kuin vastavalokuvissa. Tätäkö todella tarkoitat?
En ole sellaisia kuvia nähnyt. Laitapa linkki.
"Jokaikisessä kuvassa, jossa näkyy astronautin valkoinen avaruuspuku tai joku muu vastaava hyvin valoa heijastava pinta, on se selvästi Kuun pintaa kirkkaampi, juuri sen verran kuin pitääkin."
Paljonko on juuri sen verran kuin pitääkin? Kenties sen verran kuin kuvissa näkyy? Tuo on kehäpäätelmä. Pelkkää nasaviisastelua.
"Monissa valokuvissa kameran valotusautomatiikka on päästänyt tarkoituksella pienet vaaleimmat kohteet hieman ylivalottumaan, jotta muut kohdat kuvassa eivät jäisi turhan tummiksi. Näinhän jokaikinen nykyaikainen pokkarikamerakin toimii automaattiasetuksilla. Valotusta vähennetään vasta kun liian suuri osa kuvasta ylivalottuisi."
P.S. Liikuttavaa miten puhut kuin pikkulapselle ;-) Ja olen tosi pettynyt tuohon retardihörhöilyyn. Jos asioista muka jotain luulet tietäväsi, älä pilaa sitä tuollaisella murkkuasenteella.
Tässä esimerkiksi myötävalokuva, jossa oppositioefekti näkyy hyvin:
http://www.hq.nasa.gov/alsj/a11/AS11-40-5882.jpg
Sellaisissa valokuvissa, joissa näkyy valkoinen kohde ylivalottumattomana ja Kuun pintaa, voi niiden kirkkauseron mitata helposti valokuvastakin. Etsi harmaasävykuva, tai muuta värikuva ensin sellaiseksi. Harmaasävykuvassa jokaisen pikselin arvo kertoo sen kirkkauden. 8-bittisessä harmaasävykuvassa voi olla 256 eri sävyä, välillä 0-255. Jos valkoisen esimerkiksi 0,90 albedon kohteen sävy on se maksimi 255, pitäisi 0,12 albedon kuunpinnan olla 0,12 / 0,90 * 255 eli 34. Tutkipa ja ylläty, eiköhän se noissa lukemissa suurin piirtein liiku.
http://grin.hq.nasa.gov/IMAGES/LARGE/GPN-2000-001144.jpg
Eli kuva mistä tämä väittely lähti liikkeelle.
Jos olet valokuvausta harrastanut niin uskotko että suoraan aurinkoa vasten otetun kuvan varjopuolen yksityiskohdat näkyisivät todella kauttaaltaan noin tasaisesti valaistuna pelkän tumman kuun pinnan heijastuksen avulla? Äläkä enää höpise oppositioefekteistä, ei ne noin paljon vaikuta. Jos vaikuttaisivat niin kyllä meillä täällä maan päällä valokuvaus olisikin helppoa. Valaistus päiväsaikaan hoituisi ihan itsestään ilman spotteja ja salamavaloja, on täällä sen verran enemmän ja paremmin heijastavia pintoja kuin tuo tumma kuu.
Minä en usko tuon kuvan aitouteen - siis oloseuhteisiin missä se on otettu. Usko sinä. Jos olen väärässä, minun maailmankuvani ei järkyty mitenkään. Entä jos sinä olet väärässä, järkkyykö sinun maailmankuvasi?
Intän kuin lapsi tai oikeammin kuin aikuinen joka ei (onneksi) enää usko ihan kaikkea mitä "isot pojat" sanovat ;-D
Nyt kun ehdin vähän tarkemmin vilkaista kuvaa, niin totta tosiaan, juuri astronautin pään varjon kohdalla heijastus on tosi voimakas.
Selitätkö vielä inttävälle lapselle miksi kivet astronautin vasemmalla puolella heittävät varjon oikealle, kun taas oikealla puolella olevat kivet vasemmalle. Luulisi varjojen käyttäytyvän juuri päinvastoin. Kai joku hieno efekti siellä kuussa saa tuonkin aikaan.
Yksinkertaisin selitys olisi kaksi takaa päin tiukasti keskelle sunnattua spottivaloa, jotka saisivat aikaan sädekehän astronautin pään varjon ympärille, mutta tuo taitaa olla taas sitä hörhöilyä.
Käsittämätöntä on tuo kuusalkkarien tyhmyys. Oletko ikinä kuullut perspektiivistä?
Etsi aurinkoisena päivänä kaksi lampputolppaa tai vastaavaa, joiden välinen linja on noin kohtisuorassa auringon suuntaan nähden. Mene seisomaan tolppien väliin selkä aurinkoon päin. Mihin suuntaan tolppien varjot sinun näkökentässäsi menevät? Ettei vaan vasemman tolpan varjo menisi oikealle ja oikean tolpan vasemmalle?
Mene seisomaan keskelle tietä ja katso tietä eteenpäin. Mihin suuntaan tien reunat sinun näkökentässäsi menevät? Ettei vaan vasen reuna menisi oikealle ja oikea reuna vasemmalle? Eikös olekin outoa, kun reunojen pitäisi olla samansuuntaiset?
Hörhöilysi ja noiden havaintojesi perusteella et varmaankaan voi uskoa itsesikään olevan olemassa.
Tosin epäilen, että et ollut tosissasi. Eihän kukaan voi oikeasti olla noin tyhmä?
Kaksi yhdensuuntaista suoraa ei koskaan leikkaa toisiaan, eihän?
Aurinko on valaisemistaan kohteista suurinpiirtein äärettömän kaukana. Käytänössä varjojen kuvanottotilanteessa pitäisi olla siis yhdensuuntaisia. Perspektiivin vaikutuksesta niiden tulisi siis näyttää yhdistyvän jossain horisontissa kuten esim. vaikka moottoritien ollessa kyseessä.
Vetelepä kyseisen kuvan muodostamista varjoista viivoja ja katso missä ne kohtaavat. Eivät kyllä jossain horisontissa vaan hyvin lähellä kuvan ottajaa. Kuva ei voi olla aito.
Luulisi sinun edes tuon verran ymmärtävän perspektiivistä ja yhdensuuntaisista viivoista.
Tosin luulen ettet ollut tosissasi ;-) Ei kai kukaan noin tietämätön voi olla.