Harvinaista herkkua televisiosta tuli tänään: aitoa ja asiantuntevaa, samalla monipuolista keskutelua terveydenhoidon tilasta. Vain harva keskustelija veti "kotiinpäin", eli yritti nostaa oman sidosryhmänsä häntää ohi itse asian. Ainoina poikkeuksina ehkä potilasasiamies ja potilasoppaan kirjoittanut kuluttajatutkija.
Kainuun edustajia oli virkistävä kuulla. kun muutokseen lähdetään, niin tanner jyskää ja aitaa kaatuu. Tuloksia on saatu (15% enemmän sairaita hoidetaan 15% pienemmin kuluin kuin maassa keskimäärin), mutta virkamiehiä vastaan on silti taisteltava nälkälakolla, että poliitikot heräävät.
Työn tuottavuuskeskustelussa nousi erinomaisesti esiin perusterveydenhoito, jolla sairauksia (kalliita hoitoja) ehkäistään ennalta ja näin alennetaan sairaanhoidon kokonaiskustannuksia, jolloin rahaa jää myös parempiin palkkoihin.
Erittäin selvästi tuli esiin myös se, että yksityinen sektori saa henkilökuntaa julkista sektoria pienemmällä palkkatasolla, kun siellä on työn joustavuus, työilmapiiri ja johtamisjärjestelmät kunnossa.
Julkista sairaanhoitoa verrattiin jopa Kekkosajan DDR-organisaatiomalleihin. ne kankeudet, kun keskustajohtoinen hallitus korjaa kautensa loppuaikana kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä, niin kunnilla on varaa vaikka millaisiin palkankorotuksiin.
Poliitikkoja oli paikalla vähän - onneksi. keskustaa edustanut Kainuun mies (se jolla oli puku ja solmio) oli asiallinen. Risikko ei politikoinut ollenkaan, vaan otti keskustelun keskusteluna.
SDP:n Guzenina teki teennäisyyden maailmanennätyksen. Ihmettelen onko tästä blondista demareille muuta hyötyä kuin hänen keräämänsä äänet. Tyhjä, mutta pehmeäsävyinen humina kuului aina kun suu aukesi, mutta mitään ajatuksen tapaistakaan ei sanojen seassa ollut.
Tehyn ja Superin edustajat olivat ammattimaisia ja asiantuntevia. Muut hoitajat (opiskelija, Ruotsista palannut ja it-alalta siirtynyt) olivat mielipiteissään raikkaita ja suoria.
Sitran mies olisi voinut ottaa enemmän puheenvuoroja, sillä hänellä olisi ollut asiaa monelle kepukunnalle. Se nimittäin tuli selväksi, että vain osa kunnista osaa budjetoida terveydenhoitomenonsa niin, että kukaan tietää, mihin rahat menevät.
Ohjelma tulee uusintana ke ip. kannattaa katsoa.
Mistä muuten johtuu, ettei nyt enää puhuttu sanaakaan kokoomuksen vaalilupauksista eikä niiden pettämisistä?
Tehyn edustaja tosin otti järjestölleen ja Superille kunnian siitä, että he yhdessä saivat aikaan sen, etytä hallitus kirjasi ohjelmaansa jlkisen alan koulutettujen naisten muita suuremien palkankorotusten tukemisen.
Tämä on jokaisen keskustaa kritisoineen syytä panna merkille: hallitusohjelman sananmuoto jossa ei mainittu erikseen sairaanhoitajia, oli Tehyn ja Superin yhdessä aikaansaama.
Selväksi tuli sairaanhoitajaopiskelijan suulla sekin, että työnantaja sai kannettavakseen vastuun siitä, että ripotteli hallituksen antamat rahat tasan kaikille eikä erikseen hoitajille.
Miksiköhän kukaan ei ohjelman aikana viitannut siihen, että tilanne olisi ollut kokoomuksen vaalilupauksen aiheuttama?
Miksiköhän kaikki sanoivat, että palkkakuoppa on kymmenien vuosien väärän politiikan syy?
Katsokaa ohjelman uusinta ja miettikää. Se avartaa ajattelua.
Kainuun edustajia oli virkistävä kuulla. kun muutokseen lähdetään, niin tanner jyskää ja aitaa kaatuu. Tuloksia on saatu (15% enemmän sairaita hoidetaan 15% pienemmin kuluin kuin maassa keskimäärin), mutta virkamiehiä vastaan on silti taisteltava nälkälakolla, että poliitikot heräävät.
Työn tuottavuuskeskustelussa nousi erinomaisesti esiin perusterveydenhoito, jolla sairauksia (kalliita hoitoja) ehkäistään ennalta ja näin alennetaan sairaanhoidon kokonaiskustannuksia, jolloin rahaa jää myös parempiin palkkoihin.
Erittäin selvästi tuli esiin myös se, että yksityinen sektori saa henkilökuntaa julkista sektoria pienemmällä palkkatasolla, kun siellä on työn joustavuus, työilmapiiri ja johtamisjärjestelmät kunnossa.
Julkista sairaanhoitoa verrattiin jopa Kekkosajan DDR-organisaatiomalleihin. ne kankeudet, kun keskustajohtoinen hallitus korjaa kautensa loppuaikana kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä, niin kunnilla on varaa vaikka millaisiin palkankorotuksiin.
Poliitikkoja oli paikalla vähän - onneksi. keskustaa edustanut Kainuun mies (se jolla oli puku ja solmio) oli asiallinen. Risikko ei politikoinut ollenkaan, vaan otti keskustelun keskusteluna.
SDP:n Guzenina teki teennäisyyden maailmanennätyksen. Ihmettelen onko tästä blondista demareille muuta hyötyä kuin hänen keräämänsä äänet. Tyhjä, mutta pehmeäsävyinen humina kuului aina kun suu aukesi, mutta mitään ajatuksen tapaistakaan ei sanojen seassa ollut.
Tehyn ja Superin edustajat olivat ammattimaisia ja asiantuntevia. Muut hoitajat (opiskelija, Ruotsista palannut ja it-alalta siirtynyt) olivat mielipiteissään raikkaita ja suoria.
Sitran mies olisi voinut ottaa enemmän puheenvuoroja, sillä hänellä olisi ollut asiaa monelle kepukunnalle. Se nimittäin tuli selväksi, että vain osa kunnista osaa budjetoida terveydenhoitomenonsa niin, että kukaan tietää, mihin rahat menevät.
Ohjelma tulee uusintana ke ip. kannattaa katsoa.
Mistä muuten johtuu, ettei nyt enää puhuttu sanaakaan kokoomuksen vaalilupauksista eikä niiden pettämisistä?
Tehyn edustaja tosin otti järjestölleen ja Superille kunnian siitä, että he yhdessä saivat aikaan sen, etytä hallitus kirjasi ohjelmaansa jlkisen alan koulutettujen naisten muita suuremien palkankorotusten tukemisen.
Tämä on jokaisen keskustaa kritisoineen syytä panna merkille: hallitusohjelman sananmuoto jossa ei mainittu erikseen sairaanhoitajia, oli Tehyn ja Superin yhdessä aikaansaama.
Selväksi tuli sairaanhoitajaopiskelijan suulla sekin, että työnantaja sai kannettavakseen vastuun siitä, että ripotteli hallituksen antamat rahat tasan kaikille eikä erikseen hoitajille.
Miksiköhän kukaan ei ohjelman aikana viitannut siihen, että tilanne olisi ollut kokoomuksen vaalilupauksen aiheuttama?
Miksiköhän kaikki sanoivat, että palkkakuoppa on kymmenien vuosien väärän politiikan syy?
Katsokaa ohjelman uusinta ja miettikää. Se avartaa ajattelua.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Demariblondi Guzenina oli ainoa joka koko ajan politikoi, kun kaikki muut puhuivat asiasta.
Maria G haistelee ensiksi sen, mistä ajatuksesta hänelle on hyötyä, sitten tankkaa sitä ja saarnaa muille. Mikä pätemisenhalu hänellä onkaan! Varmaan on tyttörukan itsetunto koetuksella, kun joutuu pätevämpien keskustelijoiden kanssa teeskentelemään muka tietävää. Kommenteista tulee silloin juuri tuollaisia teennäisiä, ympäripyöreitä ja latteita.
Kaikki hänen kolumninsa oli sitä kansanedustajaksi pyrkimissoopaa. Sanokaa mulle yksikin aito toimituksellinen juttu, joka on tämän leidin kynästä lähtenyt. Seiska -lehden julkkistoimittajatasoa, jos sitäkään.
Olisi MG:llä todella peiliin katsomisen paikka. Miten yhdistää vallallepäässyt narsismi ja se kansanedustajan tehtävä, jota hoitaa? Miten kosiskella yleisöä ilman, että antaa yleisölle kuvan että puhe tulee entisestä MTV -juontajasta ja uutisankasta?
Taisit kyllä ymmärtää tuon Kainuun tilanteen väärin. Tämä potilasaktivisti kertoi, että Kainuussa sairastavuus on 15 % suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Kainuun sairaanhoitokulut ovat myös 15 % pienemmät kuin muualla. Ei hän sanonut, että pienemmillä kuluilla ongelma on hoidettu pois päiväjärjesttyksestä. Sairastavuus on edelleen 15 % suurempi. Sen voisi tulkita johtuvan juuri siitä, että Kainuun sairaanhoitomenot ovat liian vähäiset.
Julkisessa tereveydenhuollossa on toki parannettavaa. Sitä ei varmaan kukaan kiistä. Ohjelmassa tuli hyvin esille myös perussairaanhoidon turvaamisen välttämättömyys, mistä saarijärveläinen lääkäri puhui. Hän sanoi, että tällainen julkinen systeemi on köyhemmän väen ainoa turva, kun läheskään kaikilla ei ole varaa yksityisiin lääkäripalveluihin. Risikko taisi kyllä puoltaa tätä näkemystä.
Yksityinen sektori ei ole aina niin ihailtava, kun sanot. Työntekijän kannalta siellä voi toki olla joustavuutta ja siitä olisi syytä ottaa oppia myös julkisella sektorilla. Yksityinen terveydenhuolto toimii kuitenkin hyvin paljon vapaaehtoisen sairasvakuutusjärjestelmän tukemana. Tiedän kokemuksesta, että tämä taas johtaa kalliisiin ratkaisuihin, kun kaikenlaisia kokeita otetaan varmuuden vuoksi vaikka kuinka paljon. Yleensä potilaalta kysytäänkin ensin maksajaa ennen kuin hoidon laajuutta aletaan määritellä.
Guzenina puhui välillä kyllä puhumisen ilosta. Hänestä on kuitenkin sanottava se myönteinen piirre, että hän pyrkii ottamaan asioista selvää ja opiskelemaan kansanedustajana yhteiskunnallisen elämän sisältöä ja mekanismeja. Kun häntä vertaa esim. Tanja Karpelaan, hän on aivan toisen tason poliitikko tässä suhteessa. Samanlaisia eroja on ollut näissä urheilijoissa. Seiväshyppääjä Kalliomäki on perehtynyt asioihin hyvin ja syvällisesti. Samaa ei voi sanoa missään suhteessa esim. Lasse Virenista ja Juha Miedosta. Guzenina on kuitenkin selvästri kehityskykyinen poliitikko, joka kuitenkin osaa myös suhteellistaa oman osaamistasonsa, kun hän ei pitänyt hyvänä ajatuksena, että hänestä alettaisiin tehdä SDP:n uutta puheenjohtajaa. Siihen tehtävään Guzeninalla ei varmasti vielä ole riittäviä valmiuksia. Silti tällaista aktiivista ja asioihin perehtymishaluista kansanedustajaa pitää arvostaa.
Kainuun tilannetta en tunne. Tuon esiin vain sen, mitä siitä ymmärsin. 15% maan keskiarvoa suurempi sairastavuus siellä johtuu väestön ikärakenteesta, eik siitä, että väestö olisi jätetty hoitamatta, koska kulut on painettu 15% alle maan keskitason.
Esimerkki kertoo lähinnä tehokkuudesta, jos 15% enemmän sairaita pystytään hoitamaan 15% alhaisemmin kustannuksin.
Saarijärveläinen lääkäri puhui koko ajan asiaa. Yksityistä sektoria en ihaile, mutta se on myönnettävä, että yksityinen sektori ei voisi koskaan menestyä, ellei se toimi julkista sektoria paremmin. Kukaanhan ei maksaisi omaa rahaansa mistään sellaisesta, jonka julkiselta sektorilta saisi "ilmaiseksi".
Guzeninasta en käy kiistelemään. Samaa sarjaa kuin politiikan muutkin "blondit", esim. Saarela ja kokoomuksen Harkimo. Jos SDP näkee hänessä jotain kehityskelpoista, niin se on SDP:n oma asia. Aktiivisen innokkuuden lisäksi tarvittaisi myös kyky erottaa olennainen epäolennaisesta, mitä ominaisuutta en ole Guzeninassa vielä huomannut.
Kainuussa on todellakin tehty asioita tehokkuuden eteen. Oulun yliopiston kanssa yhteistyössä on esimerkiksi kehitetty videoneuvottelutekniikkaa jossa vaikkapa Hyrynsalmella ei tarvitse lääkärin päivystää virka-ajan ukopuolella vaan asiantuntija-apu saadaan sähköisesti Kajaanista tai Oulusta.
Muita Kainuussa toteutettuja hankkeita ovat mm. laboratorioiden analysointitoiminnan, lääkehuollon ja röntgentoiminnan keskittäminen sekä kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistäminen kotihoidoksi.
Siis ihan ykisnkertaisia ja järkeviä hankkeita joilla resurssit keskitetään olennaiseen, asiakaspalveluun.
En ymärrä miksi tuollaista kritisoit, vai onko se vaan katkeruutta kun kepuvetoinen kainuu pystyy johonkin mihin demarit ei kykene ikinä.
Guzenina muuten ei ole vielä koskaan esittänyt mitään aidosti omaa ajatusta.
En suinkaan kritisoi sitä, jos Kainuussa kyetään toimimaan tehokkaasti ja tuottavasti. Se on ihan myönteinen asia ja samoin ne tavat, joista kirjoitit.
Mutta tulos tässä on sairastavuuden määrä ja sen kehittyminen. Jos Kainuussa sairastavuus on muuta maata keskimäärin 15 % suurempi, onko se mielestäsi hyvä tulos? Tämä on tietysti arvovalinta, mutta minusta on tärkeämpää saada sairastavuus vähenemään vaikka vähän suuremmilla kustannuksilla kuin yrittää pienentää kustannuksia välittämättä sairastavuuden vähentämisestä. Tässä siis asetan terveyden korkeammalle sijalle kuin rahan. Jos olet tästä arvovalinnasta toista mieltä, en lähde siitä kinaamaan.
Oletat, että 15% maan keskiarvoa suuremmasta sairastuvuudesta ei johdu esim. väestön ikärakenteesta, historiallisista ruokailu- ja eläömäntavoista, geeniperimästä eikä muustakaan vastaavasta syystä, vaan siitä, että terveydenhoitomenot on "säästetty" 15% alle maan keskiarvon.
Jos näet tuollaisen yhteyden rahan ja terveyden välillä, niin selitäpä, miksi kukaan miljardööri ei ole koskaan elänyt ikuisesti.
Mistä olet saanut päähäsi että sairastavuus olisi kohonnut Kainuussa?
Sairastavuus oli jo ennen Kainuun mallin käynnistämistä korkeampi kuin muualla, ja se olikin yksi syy käynnistää tuo kokeilu.
Eihän se ole rahan asettamista terveyden edelle jos pystymme tuottamaan hyvää palvelua edullisemmin kuin muu maa keskimäärin, päinvastoin, sehän on palvelujen ja terveyden asettamista rahantuhlauksen edelle.
En ymmärrä tapaasi vääristellä kaikkea.
Mikä ihmeen kepukauna se ajaa ihmisen tuollaiseen tilaan?
Kainuussa on sairastavuus ollut aina muuta maata korkeampi. Syitä on monia, ikärakenne, elämäntavat, geeniperimä jne.
Kainuulaiset ovat onnitustuneesti kehittäneet palvelurakennettaan ja pystyvät hoitamaan tuon muuta maata enemmän sairastavan väestönsä muuta maata edullisemmin. Hieno suoritus josta pitää ottaa mallia myös demarisuomessa jossa rahaa syydetään palveluihin miettimättä ja kontrolloimatta
Yksityinen sektori menestyy keskittymällä "helppoihin" potilaisiin ja sillä, että asiakkailla on oikeus kela-korvaukseen osasta palkkioita. Sehän tarkoittaa sitä että yhteiskunta tukee yksityistä sektoria huomattavilla summilla vuosittain. Mitä muuta alaa tuetaan yhtä paljon?
Pikkuvaivat voi kohtuullisilla kustannuksilla hoitaa yksityisellä sektorilla, mutta vakavasti sairaiden hoito jää julkisen terveydenhoidon vastuulle.
Yksityinen lääkäriasema velottaa aina enemmän kuin julkinen, vaikka KELA-korvauskin otettaisi huomioon.
Kun kyse on potilaan valintatilanteesta, niin jotain etua siitä koetaan saatavan, että valitaan kalliimpi yksityinen eikä "ilmaista" julkista.
Tässä suhteessa yhteiskunta tukee potilaita, joille on tuen myötä annettu mahdollisuus valita.
Selkein tilanne on työterveyshoidossa. Yritykset ovat miltei poikkeuksetta päätyneet ostamaan työterveyshuollon palvelut yksityiseltä sektorilta - kalliimmalla - vaikka julkinenkin sektori tarjoaa työterveyspalveluja yrityksille.
Yksityinen puoli keskittyy tietenkin siihen, missä on suurin tarve, eli yleisimpien vaivojen hoitoon ja sellaiseen erikoissairaanhoitoon, jossa on riittävät volyymit, jotta investoinnit kannattavat. Loppu taitaa jäädä yhteiskunnalle.