Faktaa peliin

Miksi iloitset siitä, että diktaattorin ja massamurhaajan piirtämä rajalinja on edelleen voimassa?

Miksi iloitset siitä, että etnisen puhdistuksen uhrit joutuvat edelleen vain kaipaamaan kotiseudullensa pääsemistä, sähköistetyn piikkilanka-aidan länsipuolella?

Miksi iloitset siitä, että uhkailu, painostus, väkivalta ja häikäilemätön imperialismi ovat voitolla, ja pienen kansakunnan rauhanomainen kotiseuturakkaus on häviöllä?

Kenen lauluja laulat?

Kenen leipää syöt?

Ei voi olla Suomen etu, että suuri osa kansasta, yli 10 prosenttia, tai 420.000 karkotetaan omalta kotiseudultaan, Suomi menettää 450 toimivaa tehdasta, maamme parhaan viljelysmaan (Kurkijoki, Hiitola, Jaakkima, Sortavalan mlk), yhteyden Laatokkaan, valtavasti rautatietä, valtavasti rantatontteja, merenrantaa, saaria, kalastusvesiä, metsää, Nikkelin kaivokset, Sallatunturin, oikeudet Jäämeren pohjan öljyesiintymiin.

Suomen etu voi vain olla saada tuo kaikki takaisin.

Karjalan palautuksen jälkeinen RAHOITUS on lähinnä yksityisten yritysten huolena, ei tavallisten kansalaisten.

Sama tilanne kuin nykyäänkin. Meille maksetaan nettopalkkaa tilille, kuten ennenkin.

Jumbon laajennus Vantaalla, Hgin bussiaseman kauppakeskus ja muut kalliit projektit rahoitetaan yksityisten yritysten pussista. Meiltä ei ota kukaan mitään pois.

Kun isot rakennushankkeet etenevät, jokainen rakennusmies tai -nainen saa käteensä nettopalkan, oman rahansa. Seuraavan kuukauden 10. päivä rakennuttaja, siis yksityinen yritys, maksaa bruttopalkasta vähennetyn ennakkoveron valtiolle. Näin valtio saa rahaa.

Sama koskee Karjalan jälleenrakentamista. Kaikki yksityinen: kaupat, hotellit, tehtaat, rahoitetaan TÄYSIN yritysten omista rahoituslähteistä. Meidän kansalaisten ei tarvitse huolehtia. Päinvastoin: MEILLE tarjotaan lisää työpaikkoja, ja MEILLE maksetaan lisää palkkaa.

Näin Suomi toimii. Fantasialandiasta en tiedä.

Koko bruttopalkka on yrityksen maksettava. Jos yritys jättää maksamatta esim. ennakkoverot, sitä ei kukaan hyväksy. Vai hyväksyykö?

Mitäs jos yrittäjä jättäisi maksamatta ennakkoverot valtiolle, ja toteaisi vain, että "ei mun tartte maksaakaan näitä veroja, koska Nimierkki väittää, että palkansaajan on maksettava nää verot".

Ei taitais ihan onnistua Suomen oloissa. Fantasialandiasta en tiedä.

Bruttopalkan lisäksi yrityksen on maksettava mm. eläkemaksut. Ei niidenkään maksamatta jättäminen oikein onnistu.

Jos yrittäjä sanois: "kun kerran palkansaaja maksaa nämä eläkkeet, niin me ei enää makseta. Sopiiko, kun Nimierkki lupas, ettei yrittäjän tarttekaan maksaa, kun palkansaaja maksaa nekin".

Ei taitais Suomessa oikein onnistua.

Palkansaaja omistaa 24 tuntia omasta ajastaan vuorokaudessa ja työvoimansa, mutta EI yrityksen pankkitiliä.

Se on ikävää, mutta ah niin totta.

Yrityksen pankkitilin omistava osakkeenomistajat, eivät työntekijät. Sekin on raaka totuus.

Yrityksen pankkitililtä maksetaan nettopalkka ja ennakko, enkä ainakaan vielä ole kuullut kenenkään väittävän, että palkansaaja maksaa MYÖS oman nettopalkkansa!

Kuitenkin nettopalkka ja verot tulevat aina samasta lähteestä: yrityksen tililtä, ja sinne ei palkansaajalla ole mitään asiaa.

Työnantajat joutuvat tietysti maksamaan KOKO bruttopalkan, ja bruttopalkasta vähennetyn ennakkoveron maksupäivä on palkkakuukautta seuraavan kuukauden 10. päivä, jolloin työnantaja maksaa ennakkoveron verotoimiston tilille.

Tämä on FAKTA.

Nettopalkka kuuluu työntekijälle, ennakkovero kuuluu valtiolle. Maksaja: työnantaja. Näin Suomen järjestelmä toimii.

Muutenkin olen sitä mieltä että Karjala takaisin!
12274
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Vaikea sanoa, onko kirjoittaja Markus vai onko kyseessä Markuksen parodia.

Eka reaktio on tietenkin pitää hommaa vain irvailuna Markuksen fiksaatioille ja hysteeriselle tyylille -- mutta toisaalta Markus on kyllä täysin kykeneväinen vakavissaan vaahtoamaan juuri tuolla tavalla...

Äänestä
  • Ei mitään pastissia.

    Karjalan palauduttua nykyisiä venäläisiä asukkaita tarvitaan työntekijöinä, ja työnantajat maksavat näidenkin työntekijöiden bruttopalkasta vähennetyt ennakkoverot SUomen valtiolle.

    Suomen valtio saa lisää veroja ja niillä rahoilla voidaan korottaa myös Nimierkin bruttopalkkaa. Tosin progressiivinen verotus saattaa viedä osan palkankorotuksesta takaisin valtiolle, mutta sitä enemmän sitten on varaa jälleenrakentaa Karjalaa.

    Suomen tiestö on varsin hyvässä kunnossa, ja uskoisin, että lievä vähennys tienkunnostukseen lännessä, idän kustannuksella, ei aiheuttaisi varsinaista katastrofia.

    Karjalassa on hyviä maanteitä mm. Raudusta Käkisalmeen, Vaalimaalta Terijoelle, Niiralasta Sortavalaan ja Koirinojalta Käsnäselkään.

    Kyse on lähinnä siitä, että Karjalan teiden kunnostuksella ei ole ajallista takarajaa. Jos vuosittaisista tiemäärärahoista osoitettaisiin esim. 40% Karjalaan, se ei lisäisi valtion menoja, mutta ylläpitäisi nykyistä työllisyyttä.

    Sen sijaan Karjalan teiden kunnostaminen toisi mukanaan mahdollisuuksia uuden infrastruktuurin luomiseen sellaisille alueille, jotka lisäisivät voimakkaasti talouskasvua.

    Se ei lisää Suomen talouden liikevaihtoa, että Pohjanmaan tie parannetaan. Kuvio pysyy ennallaan.

    Mutta jos Karjalassa kunnostetaan tie, se luo kokonaan uuden mahdollisuuden kasvuun, koska tyhjään luodaan uusia alueita asunnoille ja työpaikoille.

    Tämä on ajatus.

    Jos sen sijaan KArjalasta kertyvä valtiovero osoitetaan osittain Karjalan tienrakentamiseen, edut ovat vielä suuremmat:

    - asfalttialalle tulee enemmän kysyntää, enemmän työpaikkoja, suurempi liikevaihto, enemmän verotettavaa.

    - Karjalan jälleenrakentaminen kasvaa enemmän, mahdollistaen yhä enemmän kasvua kaikkialla KArjalassa.

    Mutta täyspessimistien kanssa ei tietenkään voi keskustella.

    Verrataan vähittäiskauppaan.

    Kun Helsinkiin rakennetaan bussiasemalle lisää vähittäiskauppatilaa ja samaan aikaan Vantaan Jumboa laajennetaan, rakentaminen kyllä työllistää, mutta vähittäiskaupan volyymi tuskin lisääntyy.

    Jos sen sijaan Karjalaan rakennetaan kauppakeskukset Terijoelle, Viipuriin, Käkisalmeen, Sortavalaan ja Pitkärantaan, silloin suomalaisten yritysten vähittäiskaupan volyymi kasvaa NOLLASTA ylöspäin.

    Sieltä löytyy kasvu, ja kasvu vetää perässään koko yhteiskunnan kasvuun: täystyöllisyyteen ja palkankorotuksiin.

    Lisäksi mielenkiintoinen aspekti: Kun Viipurin asuntomarkkinat avautuvat suomalaisille, esim. vanhoille viipurilaissuvuille, muualla Suomessa, esim. Helsingissä, asuntojen hinnat ehkä laskevat. Tällöin asuntoja hankkivien käytössä olevat tulot kasvavat, kun asuntomenot pienenevät.

    Karjalan palautus on vuosituhannen paras investointi, sanoo HKKK:n professori Arto Lahti.

    Hän on eittämättä oikeassa.

    Kunnostamisen "miljardit" ovat Suomen kansantalouden kasvua. Mitä enemmän Karjalan kunnostaminen maksaa, sitä suurempi on kansantaloutemme kakku ja sitä enemmän on työtä ja palkkatuloja.

    Veronmaksu ei ole palkansaajien ongelma vaan työnantajien.

    Kun Karjala on palautunut, verovelvollisia työllistäviä yrityksiä on paljon enemmän maksamassa Suomen valtiolle ennakonpidätyksiä, arvonlisäveroja ja voittoveroa. Jo nykyiset työnantajat Karjalassa, alkaen Enson paperitehtaista, Viipurin kaupoista, hotelleista ja ravintoloista, alkavat pidättää palkkojen ennakot Suomen valtiolle.

    Kaikki suomalaisyritysten investoinnit Karjalaan verotetaan Suomen valtiolle. Niistä kertyy miljardeja, jotka puolestaan käytetään valtion menoihin: palkkatuloihin (suomalaisille!) ja materiaalihankintoihin (suomalaisille!).

    Karjalassa on paikoin täystyöllisyys, etenkin Viipurissa. Siellä ei ole sosiaalipummeja, vaan työtä tekeviä asukkaita.

    Se, miten paljon Suomi maksaa nykyasukkaille, on eduskunnan päätettävissä. Kukaan ei pakota Suomen valtiota konkurssiin. Menot voidaan aina rajata, se on Suomen sisäinen asia.

    Tuloja sen sijaan ei voi rajata: niitä tulee ikkunoista ja ovista, kun Karjalaan on vapaa investointioikeus osana EU:n sisämarkkinoita, 4,6 miljoonan asukkaan Pietarin naapurissa.

    Haluan tosissani Karjalan takaisin!

    Äänestä

  • T.P/D.v.B. kirjoitti:

    Ei mitään pastissia.

    Karjalan palauduttua nykyisiä venäläisiä asukkaita tarvitaan työntekijöinä, ja työnantajat maksavat näidenkin työntekijöiden bruttopalkasta vähennetyt ennakkoverot SUomen valtiolle.

    Suomen valtio saa lisää veroja ja niillä rahoilla voidaan korottaa myös Nimierkin bruttopalkkaa. Tosin progressiivinen verotus saattaa viedä osan palkankorotuksesta takaisin valtiolle, mutta sitä enemmän sitten on varaa jälleenrakentaa Karjalaa.

    Suomen tiestö on varsin hyvässä kunnossa, ja uskoisin, että lievä vähennys tienkunnostukseen lännessä, idän kustannuksella, ei aiheuttaisi varsinaista katastrofia.

    Karjalassa on hyviä maanteitä mm. Raudusta Käkisalmeen, Vaalimaalta Terijoelle, Niiralasta Sortavalaan ja Koirinojalta Käsnäselkään.

    Kyse on lähinnä siitä, että Karjalan teiden kunnostuksella ei ole ajallista takarajaa. Jos vuosittaisista tiemäärärahoista osoitettaisiin esim. 40% Karjalaan, se ei lisäisi valtion menoja, mutta ylläpitäisi nykyistä työllisyyttä.

    Sen sijaan Karjalan teiden kunnostaminen toisi mukanaan mahdollisuuksia uuden infrastruktuurin luomiseen sellaisille alueille, jotka lisäisivät voimakkaasti talouskasvua.

    Se ei lisää Suomen talouden liikevaihtoa, että Pohjanmaan tie parannetaan. Kuvio pysyy ennallaan.

    Mutta jos Karjalassa kunnostetaan tie, se luo kokonaan uuden mahdollisuuden kasvuun, koska tyhjään luodaan uusia alueita asunnoille ja työpaikoille.

    Tämä on ajatus.

    Jos sen sijaan KArjalasta kertyvä valtiovero osoitetaan osittain Karjalan tienrakentamiseen, edut ovat vielä suuremmat:

    - asfalttialalle tulee enemmän kysyntää, enemmän työpaikkoja, suurempi liikevaihto, enemmän verotettavaa.

    - Karjalan jälleenrakentaminen kasvaa enemmän, mahdollistaen yhä enemmän kasvua kaikkialla KArjalassa.

    Mutta täyspessimistien kanssa ei tietenkään voi keskustella.

    Verrataan vähittäiskauppaan.

    Kun Helsinkiin rakennetaan bussiasemalle lisää vähittäiskauppatilaa ja samaan aikaan Vantaan Jumboa laajennetaan, rakentaminen kyllä työllistää, mutta vähittäiskaupan volyymi tuskin lisääntyy.

    Jos sen sijaan Karjalaan rakennetaan kauppakeskukset Terijoelle, Viipuriin, Käkisalmeen, Sortavalaan ja Pitkärantaan, silloin suomalaisten yritysten vähittäiskaupan volyymi kasvaa NOLLASTA ylöspäin.

    Sieltä löytyy kasvu, ja kasvu vetää perässään koko yhteiskunnan kasvuun: täystyöllisyyteen ja palkankorotuksiin.

    Lisäksi mielenkiintoinen aspekti: Kun Viipurin asuntomarkkinat avautuvat suomalaisille, esim. vanhoille viipurilaissuvuille, muualla Suomessa, esim. Helsingissä, asuntojen hinnat ehkä laskevat. Tällöin asuntoja hankkivien käytössä olevat tulot kasvavat, kun asuntomenot pienenevät.

    Karjalan palautus on vuosituhannen paras investointi, sanoo HKKK:n professori Arto Lahti.

    Hän on eittämättä oikeassa.

    Kunnostamisen "miljardit" ovat Suomen kansantalouden kasvua. Mitä enemmän Karjalan kunnostaminen maksaa, sitä suurempi on kansantaloutemme kakku ja sitä enemmän on työtä ja palkkatuloja.

    Veronmaksu ei ole palkansaajien ongelma vaan työnantajien.

    Kun Karjala on palautunut, verovelvollisia työllistäviä yrityksiä on paljon enemmän maksamassa Suomen valtiolle ennakonpidätyksiä, arvonlisäveroja ja voittoveroa. Jo nykyiset työnantajat Karjalassa, alkaen Enson paperitehtaista, Viipurin kaupoista, hotelleista ja ravintoloista, alkavat pidättää palkkojen ennakot Suomen valtiolle.

    Kaikki suomalaisyritysten investoinnit Karjalaan verotetaan Suomen valtiolle. Niistä kertyy miljardeja, jotka puolestaan käytetään valtion menoihin: palkkatuloihin (suomalaisille!) ja materiaalihankintoihin (suomalaisille!).

    Karjalassa on paikoin täystyöllisyys, etenkin Viipurissa. Siellä ei ole sosiaalipummeja, vaan työtä tekeviä asukkaita.

    Se, miten paljon Suomi maksaa nykyasukkaille, on eduskunnan päätettävissä. Kukaan ei pakota Suomen valtiota konkurssiin. Menot voidaan aina rajata, se on Suomen sisäinen asia.

    Tuloja sen sijaan ei voi rajata: niitä tulee ikkunoista ja ovista, kun Karjalaan on vapaa investointioikeus osana EU:n sisämarkkinoita, 4,6 miljoonan asukkaan Pietarin naapurissa.

    Haluan tosissani Karjalan takaisin!

    Homma on parodiaa. Tässä vaiheessa oikea Markus olisi nimittäin uhkaamassa kunnianloukkaussyytteellä.

    Äänestä

  • selvä! kirjoitti:

    Homma on parodiaa. Tässä vaiheessa oikea Markus olisi nimittäin uhkaamassa kunnianloukkaussyytteellä.

    Jutut on kyllä ihan aitoja, mutta näyttäsi olevan copypastea vanhoista keskusteluista.

    http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?start=0&advanced=1&all_words=&some_words=&exclude_words=&exact_words=&conference=karjalan palautus&poster=faktaa peliin&sort=date&search_interval=fixed_interval&fixed_interval_time=0&sd=01&sm=01&sy=2007&ed=23&em=11&ey=2007&hpp=25

    Äänestä

  • Jotta kenellekään ei jäisi epäselväksi en ole Lehtipuu enkä ole kyseistä hekilöä kasvokkain koskaan tavannukaan.
    Mutta luettuani tekstin, jonka ilman muuta tunnistan aidoksi kyseisen henkilön kynän jäljeksi, katson aiheelliseksi antaa tukea - siitä huolimatta, etten itse käytä samankaltaista pateettispohjaista retoriikkaa verbaalisessa kommunikaatiossa.
    Perussanoma aloituksessa on todellakin faktaa:
    yksityiset henkilöt, yrittäjät, yhtiöt j.n.e. vastaavat investoinneista. Ainoastaan infrastruktuurin osalta katseet kääntyisivät osin valtioon. Aikoinaan 1970-luvulla alkoi muodostua ongelmaksi, ettei enää löytynyt halukkaita kaupunkeja vastaamaan olympilaisten järjestämisestä, koska ne maksoivat liikaa. Moskovan jälkeen sitten Los Angeles oli vuorossa ja siellä harjoitettiin ensimmäisen kerran olympialaisten historiassa "hullua luovuutta" eikä kaupunki osallistunut kustannuksiin juuri lainkaan. Kaikki investoinnit teetettiin yksityisten yhtiöiden ja yrittäjien piikkiin. Niille annettiin julkisuudessa mainosta olympiasponsoreina ja tyrky oli suuri. Kaikkia halukkaita investoijia ei edes voitu ottaa mukaan. Los Angelesin kaupunki nettosi sievoiset voitot olympialaisista. Samaa kaavaa on noudatettu muuallakain sen jälkeen eikä halukkaista isäntäkaupungeista enää ole puutetta.

    Äänestä

Kusuit "Miksi iloitset siitä, että diktaattorin ja massamurhaajan piirtämä rajalinja on edelleen voimassa? "
Mitä erityisempää ilon aiheta siinä tosian on. Rajat kuitenkin tupaavat olemaan voimassa kunnes niitä jostain syystä jälleen muutetaan. Näin on käynyt vuosisatojen varrella niin Keski-Euroopassa, Vähä-Aasiassa kuin Kaukoidässäkin.

Onko jotain erityistä syytä muuttaa nykyistä itärajaamme juuri nyt? Tuskimpa näköpiirissä on mitään todellista tarvetta. Evakkojen oikeudet Karjalassa voidaan turvata muutoinkin.

Suomen ja Venäjän nykyraja ei ole kaukana siitä missa Ruotsin ja Venäjän raja oli vuodesta 1721 alkaen. Olennainen ero on kuitenkin siinä, että tuolloin cväestö puhui molemmilla puolin rajaa samantapaista kieltä. Nykyään ei.

Äänestä
  • "Onko jotain erityistä syytä muuttaa nykyistä itärajaamme juuri nyt? Tuskimpa näköpiirissä on mitään todellista tarvetta. Evakkojen oikeudet Karjalassa voidaan turvata muutoinkin"

    Millä tavalla turvataan heidän oikeutensa kotiseutuhinsa?

    Äänestä

  • ,,. kirjoitti:

    "Onko jotain erityistä syytä muuttaa nykyistä itärajaamme juuri nyt? Tuskimpa näköpiirissä on mitään todellista tarvetta. Evakkojen oikeudet Karjalassa voidaan turvata muutoinkin"

    Millä tavalla turvataan heidän oikeutensa kotiseutuhinsa?

    Mahdollinen oikeus kotiseutuun -- olettaen että tuon kaltainen oikeus on laissa tunnustettu -- Karjalassa on kotiseudun siellä omaavilla vanhuksilla, jotka tuskin haluavat palata raiskattuun maakuntaan. Heidän jälkeläisillään vastaava oikeus on heidän omiin kotiseutuihinsa Suomessa. Mitään oikeuksia, teoreettisia tai käytännöllisiä, heillä ei ole heille vieraisiin Venäjän alueisiin.

    Äänestä

  • sitten... kirjoitti:

    Mahdollinen oikeus kotiseutuun -- olettaen että tuon kaltainen oikeus on laissa tunnustettu -- Karjalassa on kotiseudun siellä omaavilla vanhuksilla, jotka tuskin haluavat palata raiskattuun maakuntaan. Heidän jälkeläisillään vastaava oikeus on heidän omiin kotiseutuihinsa Suomessa. Mitään oikeuksia, teoreettisia tai käytännöllisiä, heillä ei ole heille vieraisiin Venäjän alueisiin.

    "Mahdollinen oikeus kotiseutuun -- olettaen että tuon kaltainen oikeus on laissa tunnustettu -- Karjalassa on kotiseudun siellä omaavilla vanhuksilla, jotka tuskin haluavat palata raiskattuun maakuntaan. Heidän jälkeläisillään vastaava oikeus on heidän omiin kotiseutuihinsa Suomessa. Mitään oikeuksia, teoreettisia tai käytännöllisiä, heillä ei ole heille vieraisiin Venäjän alueisiin."

    Jos nämä vanhukset ovat testamentaneet jo aikaisemmin tilansa perillisilleen, niin heilläkö ei ole oikeutta siihen? Näinkö siis Suomessakin?

    Omiin yksityiseen omaisuuteensa on täysi oikeus, sijaitsee vaikka missä päin.

    Äänestä

  • noinkaan... kirjoitti:

    "Mahdollinen oikeus kotiseutuun -- olettaen että tuon kaltainen oikeus on laissa tunnustettu -- Karjalassa on kotiseudun siellä omaavilla vanhuksilla, jotka tuskin haluavat palata raiskattuun maakuntaan. Heidän jälkeläisillään vastaava oikeus on heidän omiin kotiseutuihinsa Suomessa. Mitään oikeuksia, teoreettisia tai käytännöllisiä, heillä ei ole heille vieraisiin Venäjän alueisiin."

    Jos nämä vanhukset ovat testamentaneet jo aikaisemmin tilansa perillisilleen, niin heilläkö ei ole oikeutta siihen? Näinkö siis Suomessakin?

    Omiin yksityiseen omaisuuteensa on täysi oikeus, sijaitsee vaikka missä päin.

    Suomessa tuollainen oikeus on, mutta Karjala ei ole Suomessa eivätkä Suomen lait päde siellä.

    Äänestä

  • tavalla kirjoitti:

    Suomessa tuollainen oikeus on, mutta Karjala ei ole Suomessa eivätkä Suomen lait päde siellä.

    Ihmisoikeuskysymyksiä voidaan toki käsitellä myös kansainvälisissä tuomioistuimissa. Venäjä on itse allekirjoittanut nuo ihmisoikeussopimukset, jotka turvaavat aluperäiskansojen oikeudet.

    Äänestä

  • ,... kirjoitti:

    Ihmisoikeuskysymyksiä voidaan toki käsitellä myös kansainvälisissä tuomioistuimissa. Venäjä on itse allekirjoittanut nuo ihmisoikeussopimukset, jotka turvaavat aluperäiskansojen oikeudet.

    Mitään alkuperäiskansojen oikeudet takaavaa sopimusta ei ole ole olemassa, eivätkä luovutettujen alueiden asukkaat edes ole YK:n määritelmän mukainen alkuperäiskansa.

    Jos kirjoittaja puolestaan viittaa Euroopan ihmisoikeussopimukseen, sitoo se Venäjää vasta allekirjoittamisvuodesta 1998 lähtien. Neuvostoliitto ei koskaan allekirjoittanut sopimusta, joten mitään sen toimia sopimus ei koske, eikä koko sopimus tullut voimaan kuin vuonna 1950.

    Sopimus ei siis kata Karjalan luovutusta, eikä sitä soveltava Euroopan ihmoisoikeustuomioistuin voi luovuksesta nousevia kiistoja käsitellä.

    YK:n ihmisoikeuksien julistus on vuodelta 1948 eikä ole suoraan oikeustoimikelpoinen.

    Mikään noista sopimuksista ei siis ollut voimassa 1944-1947, eikä niiden perusteella voi ryhtyä oikeustoimiin Karjalan suhteen -- ellei nimimerkki sitten vaadi länsimaiselle oikeudelle vieraita taannehtivia lakeja.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


T.P/D.v.B. kirjoitti:

Miksi iloitset siitä, että diktaattorin ja massamurhaajan piirtämä rajalinja on edelleen voimassa?

Miksi iloitset siitä, että etnisen puhdistuksen uhrit joutuvat edelleen vain kaipaamaan kotiseudullensa pääsemistä, sähköistetyn piikkilanka-aidan länsipuolella?

Miksi iloitset siitä, että uhkailu, painostus, väkivalta ja häikäilemätön imperialismi ovat voitolla, ja pienen kansakunnan rauhanomainen kotiseuturakkaus on häviöllä?

Kenen lauluja laulat?

Kenen leipää syöt?

Ei voi olla Suomen etu, että suuri osa kansasta, yli 10 prosenttia, tai 420.000 karkotetaan omalta kotiseudultaan, Suomi menettää 450 toimivaa tehdasta, maamme parhaan viljelysmaan (Kurkijoki, Hiitola, Jaakkima, Sortavalan mlk), yhteyden Laatokkaan, valtavasti rautatietä, valtavasti rantatontteja, merenrantaa, saaria, kalastusvesiä, metsää, Nikkelin kaivokset, Sallatunturin, oikeudet Jäämeren pohjan öljyesiintymiin.

Suomen etu voi vain olla saada tuo kaikki takaisin.

Karjalan palautuksen jälkeinen RAHOITUS on lähinnä yksityisten yritysten huolena, ei tavallisten kansalaisten.

Sama tilanne kuin nykyäänkin. Meille maksetaan nettopalkkaa tilille, kuten ennenkin.

Jumbon laajennus Vantaalla, Hgin bussiaseman kauppakeskus ja muut kalliit projektit rahoitetaan yksityisten yritysten pussista. Meiltä ei ota kukaan mitään pois.

Kun isot rakennushankkeet etenevät, jokainen rakennusmies tai -nainen saa käteensä nettopalkan, oman rahansa. Seuraavan kuukauden 10. päivä rakennuttaja, siis yksityinen yritys, maksaa bruttopalkasta vähennetyn ennakkoveron valtiolle. Näin valtio saa rahaa.

Sama koskee Karjalan jälleenrakentamista. Kaikki yksityinen: kaupat, hotellit, tehtaat, rahoitetaan TÄYSIN yritysten omista rahoituslähteistä. Meidän kansalaisten ei tarvitse huolehtia. Päinvastoin: MEILLE tarjotaan lisää työpaikkoja, ja MEILLE maksetaan lisää palkkaa.

Näin Suomi toimii. Fantasialandiasta en tiedä.

Koko bruttopalkka on yrityksen maksettava. Jos yritys jättää maksamatta esim. ennakkoverot, sitä ei kukaan hyväksy. Vai hyväksyykö?

Mitäs jos yrittäjä jättäisi maksamatta ennakkoverot valtiolle, ja toteaisi vain, että "ei mun tartte maksaakaan näitä veroja, koska Nimierkki väittää, että palkansaajan on maksettava nää verot".

Ei taitais ihan onnistua Suomen oloissa. Fantasialandiasta en tiedä.

Bruttopalkan lisäksi yrityksen on maksettava mm. eläkemaksut. Ei niidenkään maksamatta jättäminen oikein onnistu.

Jos yrittäjä sanois: "kun kerran palkansaaja maksaa nämä eläkkeet, niin me ei enää makseta. Sopiiko, kun Nimierkki lupas, ettei yrittäjän tarttekaan maksaa, kun palkansaaja maksaa nekin".

Ei taitais Suomessa oikein onnistua.

Palkansaaja omistaa 24 tuntia omasta ajastaan vuorokaudessa ja työvoimansa, mutta EI yrityksen pankkitiliä.

Se on ikävää, mutta ah niin totta.

Yrityksen pankkitilin omistava osakkeenomistajat, eivät työntekijät. Sekin on raaka totuus.

Yrityksen pankkitililtä maksetaan nettopalkka ja ennakko, enkä ainakaan vielä ole kuullut kenenkään väittävän, että palkansaaja maksaa MYÖS oman nettopalkkansa!

Kuitenkin nettopalkka ja verot tulevat aina samasta lähteestä: yrityksen tililtä, ja sinne ei palkansaajalla ole mitään asiaa.

Työnantajat joutuvat tietysti maksamaan KOKO bruttopalkan, ja bruttopalkasta vähennetyn ennakkoveron maksupäivä on palkkakuukautta seuraavan kuukauden 10. päivä, jolloin työnantaja maksaa ennakkoveron verotoimiston tilille.

Tämä on FAKTA.

Nettopalkka kuuluu työntekijälle, ennakkovero kuuluu valtiolle. Maksaja: työnantaja. Näin Suomen järjestelmä toimii.

Muutenkin olen sitä mieltä että Karjala takaisin!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu