Oikeusturvan ajankuva?

HS kirjoitti 21.11. taloussivullaan mm. seuraavaa:

” EU:n komissio haluaa, että jäsenmaiden kuluttajat saavat nykyistä suuremman vapauden valita, mistä he ostavat pankki- ja vakuutuspalveluja.

- -

Nyt sisämarkkinoihin halutaan lisää vauhtia kuluttajien oikeuksia lisäämällä.

Komissio luottaa alkuvaiheessa finanssiyritysten vapaaehtoisiin uudistuksiin. Jos ne eivät tuota tulosta, ryhdytään vapautta lisäämään pakolla.

- -

Pankeilla ja vakuutusyhtiöllä on aikaa uudistaa tapojaan ensi vuoden puoliväliin asti.

Tavoitteena on, että kuluttajien valinnanvapaus lisääntyy, ja menot pienenevät.

- -

Komissio ei halua valinnanvapauden rajoittuvan vain oman maan pankkeihin. EU-kansalaisilla pitäisi olla mahdollisuus saada finanssipalveluja myös muissa jäsenmaissa toimivilta yrityksiltä.”

Tuossa HS artikkelissa kerrottiin asioista komission puheenjohtajaa José Manuel Barroson ja sisämarkkinakomissaari Charlie McCreevyn suulla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Toivottavasti nuo finanssialaa koskevat puheet tulevat koskemaan myös lakisääteistä vakuutusturvaa Suomessa.

Itse vakuutussopimushan solmitaan työnantajan ja vakuutusyhtiön välille. Kuten tapaturmavakuutus ja työeläkevakuutus.

Mikäli vakuutettu jostain syystä joutuu tai lähtee valittamaan vakuutusyhtiön päätöksestä, niin tuolloin vastakkain ovat vakuutettu (kuluttaja) ja finanssialan konserni.

Oma ammattiliitto tai työnantaja eivät lähde välttämättä puolustamaan vakuutetun/jäsenen/työntekijän tekemää perusteltuakaan valitusta, koska ne ovat itse mukana etujärjestöjensä kautta nelikantaisesti toimivissa lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa käyttävissä organisaatioissa.

Erittäin mielenkiintoiseksi asian tekee ajankohdaltaan se, että entinen eduskunnan ja Euroopan Unionin oikeusasiamies Jacob Söderman on tehnyt seuraavankaltaisen kirjallisen kysymyksen hallitukselle, jossa todetaan nykykäytäntöjen olevan Suomen perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisia:

Kirjallisen kysymyksen aiheena on ”Kansalaisten oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa”. Kirjallisen kysymyksen tunnus on KK 440/2007.

Tuon kirjallisen kysymyksen tekee historialliseksi sen, että muun muassa seuraavien yli 10 vuoden aikana eduskunnassa jo tehtyjen kirjallisten kysymysten ja niihin ministerin suulla annettujen vastausten valossa voidaan perustellusti katsoa, ettei epäkohdille:

A. Ole tarkoituskaan tehdä mitään
B. Eduskunnalla ja hallituksella ei ole toimivaltaa epäkohtien korjaamiseksi.

Mikäli vastaus on B, niin kyseeseen saattaa tulla silloin Euroopan unionin kilpailulainsäädännön ja sisämarkkinasääntöjen pitkäkestoinen rikkomus.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KK 345/1996 Raimo Vistbacka /ps: Eläkkeen hakijoiden sosiaali- ja oikeusturvasta

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre/sd

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KK 678/1999 Matti Kangas /vas, Reijo Laitinen /sd:
Vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkärit sekä lääkäreiden jääviyden tulkinta   

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho/kok

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KK 831/2000 Esko-Juhani Tennilä /vas: Työkyvyttömyyseläkettä hakevien oikeusturvan parantaminen

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho/kok

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KK 848/2001 Juha Rehula /kesk: Eläkkeensaajan oikeusturva

Sosiaali- ja terveysministerin sijaisena Osmo Soininvaara/vihr

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KK 1158/2001 Esa Lahtela /sd, Ulla Juurola /sd, Pirkko Peltomo /sd:
Homesairauksiin erikoistuneen asiantuntijan kuuleminen homealtistumistapauksissa

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho/kok

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KK 36/2002 Leea Hiltunen /kd: Eläkevakuutusyhtiöiden toiminta ja asiakkaan oikeusturva

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho/kok

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KK 264/2002 Matti Kangas /vas, Pertti Turtiainen /vas:
Työkyvyttömyyseläke ja asiantuntijalääkäreiden etiikka

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho/kok

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KK 602/2002 Kari Rajamäki /sd, Valto Koski /sd: Vakuutuslääkäreiden tulkinnat työkyvyttömyyseläkeasioissa

Sosiaali- ja terveysministerin sijaisena ministeri Eva Biaudet/rkp

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KK 334/2005 Lyly Rajala /kok: Vakuutuslääkäreiden ja hoitavien lääkäreiden tulkintaerot työkyvyttömyyseläkeasioissa

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre/sd

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KK 649/2005 Rauno Kettunen /kesk: Vakuutuslääkäreiden puolueettomuus

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre/sd

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KK 487/2006 Esa Lahtela /sd: Kansalaisten oikeusturvan parantaminen

Oikeusministeri Leena Luhtanen/sd

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Eli pitkään jatkuneiden epäkohtien korjaamisessa tarvitaan puolue-, ministeriö- ja valtakunnan rajat ylittäviä poikkihallinnollisia toimenpiteitä.

Siis siinä tapauksessa, jos tarkoituksena on todellakin murtaa vakuutusyhtiöiden ylivertaista asemaa yksittäiseen vakuutettuun nähden.

Vai onko kyseessä ja valtio valtiossa status quo, joka tosiasiallisesti perustelemattomia hylkääviä päätöksiä vakuutetulle aina tuo?

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ja vielä lopuksi tuo erittäin mielenkiintoinen ja ajankohtainen Södermanin kysymys:

KK 440/2007 vp - Jacob Söderman /sd
Kansalaisten oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa

Eduskunnan puhemiehelle,

Vakuutusoikeuden toimintaa on viime vuosina kritisoitu oikeusturvan heikosta toteutumisesta. Kansalaisten kannalta suurimmat ongelmat ovat käsittelyaikojen pituus, puutteelliset perustelut sekä lääketieteellisen arvioinnin puolueettomuus ja avoimuus.

Eduskunnan oikeusasiamies on jo useiden vuosien ajan kiinnittänyt huomiota käsittelyaikojen pituuteen. Vuonna 2006 muutoksenhakija joutui odottamaan ratkaisua keskimäärin 14,5 kuukautta, kun käsittelyaika vuonna 2004 oli 13,1 kuukautta. Tietooni on tullut myös tapaus, jossa henkilö on joutunut odottamaan vakuutusoikeuden päätöstä yli viisi vuotta hakemuksen jättämisestä. Vuonna 2004 tehdyistä päätöksistä 44 % lähetettiin alle vuoden sisällä vireilletulopäivästä, mutta vuonna 2006 enää 24 %. Oikeusasiamiehen mukaan tätä on pidettävä yhtenä suurimmista oikeusturvaongelmista sosiaalivakuutuksen alueella.

Lääketieteellisen toiminnan avoimuuteen on kiinnittänyt huomiota oikeusturvan toteutumista oikeusministeriölle vuonna 2003 selvittänyt tutkija Maija Sakslin. Hänen mukaansa on ongelmallista, että lääketieteellinen arviointi on tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piirissä ja että lääkärijäsenet eivät yleensä osallistu päätösten perusteluiden laatimiseen. Etuuden hakija ja hänen terveyttään arvioiva lääkäri eivät useimmiten tapaa, vaan lääkäri tekee arvion asiakirjojen perusteella. Hakijat ovat valittaneet myös siitä, etteivät he saa tietää, mitä seikkoja arvioinnissa on otettu huomioon. Hylkäävän päätöksen perusteluna saattaa olla pelkkä "Ei anna aihetta kannan tarkistukseen". Ratkaisuksi ristiriitaisiin lääkärinlausuntoihin on esitetty suullisten käsittelyjen lisäämistä. Kuitenkin niiden määrä on romahtanut lähes olemattomiin. Kun vuonna 2004 oli 33 suullista käsittelyä, vuonna 2006 niitä oli vain kuusi.

Oikeusturvaa uhkaavat lisäksi vakuutusoikeuden lääkäreiden sidonnaisuudet vakuutusyhtiöihin. Käytännössä useimmat vakuutusoikeuden asiantuntijalääkärit työskentelevät vakuutusyhtiöiden palkkalistoilla. Eduskunnan oikeusasiamies otti vuonna 2000 ja oikeuskansleri vuonna 2002 sen kannan, että vakuutuslaitoksen palveluksessa olevia lääkäreitä ei tule valita muutoksenhakulautakuntien jäseniksi.

Vakuutusoikeuden toiminnassa on piirteitä, jotka asettavat kyseenalaiseksi perustuslain 21 §:n, jonka mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohdan toteutumisen, jonka mukaan jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa, riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä vakuutusoikeuden käsittelyaikojen lyhentämiseksi, päätösten perustelujen parantamiseksi ja lääkärijäsenten riippumattomuuden varmistamiseksi niin, että kansalaisten oikeusturva toteutuu?

Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2007
Jacob Söderman /sd
0248
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Maisteri Magnusson kirjoitti:

HS kirjoitti 21.11. taloussivullaan mm. seuraavaa:

” EU:n komissio haluaa, että jäsenmaiden kuluttajat saavat nykyistä suuremman vapauden valita, mistä he ostavat pankki- ja vakuutuspalveluja.

- -

Nyt sisämarkkinoihin halutaan lisää vauhtia kuluttajien oikeuksia lisäämällä.

Komissio luottaa alkuvaiheessa finanssiyritysten vapaaehtoisiin uudistuksiin. Jos ne eivät tuota tulosta, ryhdytään vapautta lisäämään pakolla.

- -

Pankeilla ja vakuutusyhtiöllä on aikaa uudistaa tapojaan ensi vuoden puoliväliin asti.

Tavoitteena on, että kuluttajien valinnanvapaus lisääntyy, ja menot pienenevät.

- -

Komissio ei halua valinnanvapauden rajoittuvan vain oman maan pankkeihin. EU-kansalaisilla pitäisi olla mahdollisuus saada finanssipalveluja myös muissa jäsenmaissa toimivilta yrityksiltä.”

Tuossa HS artikkelissa kerrottiin asioista komission puheenjohtajaa José Manuel Barroson ja sisämarkkinakomissaari Charlie McCreevyn suulla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Toivottavasti nuo finanssialaa koskevat puheet tulevat koskemaan myös lakisääteistä vakuutusturvaa Suomessa.

Itse vakuutussopimushan solmitaan työnantajan ja vakuutusyhtiön välille. Kuten tapaturmavakuutus ja työeläkevakuutus.

Mikäli vakuutettu jostain syystä joutuu tai lähtee valittamaan vakuutusyhtiön päätöksestä, niin tuolloin vastakkain ovat vakuutettu (kuluttaja) ja finanssialan konserni.

Oma ammattiliitto tai työnantaja eivät lähde välttämättä puolustamaan vakuutetun/jäsenen/työntekijän tekemää perusteltuakaan valitusta, koska ne ovat itse mukana etujärjestöjensä kautta nelikantaisesti toimivissa lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa käyttävissä organisaatioissa.

Erittäin mielenkiintoiseksi asian tekee ajankohdaltaan se, että entinen eduskunnan ja Euroopan Unionin oikeusasiamies Jacob Söderman on tehnyt seuraavankaltaisen kirjallisen kysymyksen hallitukselle, jossa todetaan nykykäytäntöjen olevan Suomen perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisia:

Kirjallisen kysymyksen aiheena on ”Kansalaisten oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa”. Kirjallisen kysymyksen tunnus on KK 440/2007.

Tuon kirjallisen kysymyksen tekee historialliseksi sen, että muun muassa seuraavien yli 10 vuoden aikana eduskunnassa jo tehtyjen kirjallisten kysymysten ja niihin ministerin suulla annettujen vastausten valossa voidaan perustellusti katsoa, ettei epäkohdille:

A. Ole tarkoituskaan tehdä mitään
B. Eduskunnalla ja hallituksella ei ole toimivaltaa epäkohtien korjaamiseksi.

Mikäli vastaus on B, niin kyseeseen saattaa tulla silloin Euroopan unionin kilpailulainsäädännön ja sisämarkkinasääntöjen pitkäkestoinen rikkomus.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KK 345/1996 Raimo Vistbacka /ps: Eläkkeen hakijoiden sosiaali- ja oikeusturvasta

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre/sd

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KK 678/1999 Matti Kangas /vas, Reijo Laitinen /sd:
Vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkärit sekä lääkäreiden jääviyden tulkinta   

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho/kok

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KK 831/2000 Esko-Juhani Tennilä /vas: Työkyvyttömyyseläkettä hakevien oikeusturvan parantaminen

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho/kok

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KK 848/2001 Juha Rehula /kesk: Eläkkeensaajan oikeusturva

Sosiaali- ja terveysministerin sijaisena Osmo Soininvaara/vihr

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KK 1158/2001 Esa Lahtela /sd, Ulla Juurola /sd, Pirkko Peltomo /sd:
Homesairauksiin erikoistuneen asiantuntijan kuuleminen homealtistumistapauksissa

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho/kok

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KK 36/2002 Leea Hiltunen /kd: Eläkevakuutusyhtiöiden toiminta ja asiakkaan oikeusturva

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho/kok

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KK 264/2002 Matti Kangas /vas, Pertti Turtiainen /vas:
Työkyvyttömyyseläke ja asiantuntijalääkäreiden etiikka

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho/kok

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KK 602/2002 Kari Rajamäki /sd, Valto Koski /sd: Vakuutuslääkäreiden tulkinnat työkyvyttömyyseläkeasioissa

Sosiaali- ja terveysministerin sijaisena ministeri Eva Biaudet/rkp

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KK 334/2005 Lyly Rajala /kok: Vakuutuslääkäreiden ja hoitavien lääkäreiden tulkintaerot työkyvyttömyyseläkeasioissa

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre/sd

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KK 649/2005 Rauno Kettunen /kesk: Vakuutuslääkäreiden puolueettomuus

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre/sd

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KK 487/2006 Esa Lahtela /sd: Kansalaisten oikeusturvan parantaminen

Oikeusministeri Leena Luhtanen/sd

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Eli pitkään jatkuneiden epäkohtien korjaamisessa tarvitaan puolue-, ministeriö- ja valtakunnan rajat ylittäviä poikkihallinnollisia toimenpiteitä.

Siis siinä tapauksessa, jos tarkoituksena on todellakin murtaa vakuutusyhtiöiden ylivertaista asemaa yksittäiseen vakuutettuun nähden.

Vai onko kyseessä ja valtio valtiossa status quo, joka tosiasiallisesti perustelemattomia hylkääviä päätöksiä vakuutetulle aina tuo?

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ja vielä lopuksi tuo erittäin mielenkiintoinen ja ajankohtainen Södermanin kysymys:

KK 440/2007 vp - Jacob Söderman /sd
Kansalaisten oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa

Eduskunnan puhemiehelle,

Vakuutusoikeuden toimintaa on viime vuosina kritisoitu oikeusturvan heikosta toteutumisesta. Kansalaisten kannalta suurimmat ongelmat ovat käsittelyaikojen pituus, puutteelliset perustelut sekä lääketieteellisen arvioinnin puolueettomuus ja avoimuus.

Eduskunnan oikeusasiamies on jo useiden vuosien ajan kiinnittänyt huomiota käsittelyaikojen pituuteen. Vuonna 2006 muutoksenhakija joutui odottamaan ratkaisua keskimäärin 14,5 kuukautta, kun käsittelyaika vuonna 2004 oli 13,1 kuukautta. Tietooni on tullut myös tapaus, jossa henkilö on joutunut odottamaan vakuutusoikeuden päätöstä yli viisi vuotta hakemuksen jättämisestä. Vuonna 2004 tehdyistä päätöksistä 44 % lähetettiin alle vuoden sisällä vireilletulopäivästä, mutta vuonna 2006 enää 24 %. Oikeusasiamiehen mukaan tätä on pidettävä yhtenä suurimmista oikeusturvaongelmista sosiaalivakuutuksen alueella.

Lääketieteellisen toiminnan avoimuuteen on kiinnittänyt huomiota oikeusturvan toteutumista oikeusministeriölle vuonna 2003 selvittänyt tutkija Maija Sakslin. Hänen mukaansa on ongelmallista, että lääketieteellinen arviointi on tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piirissä ja että lääkärijäsenet eivät yleensä osallistu päätösten perusteluiden laatimiseen. Etuuden hakija ja hänen terveyttään arvioiva lääkäri eivät useimmiten tapaa, vaan lääkäri tekee arvion asiakirjojen perusteella. Hakijat ovat valittaneet myös siitä, etteivät he saa tietää, mitä seikkoja arvioinnissa on otettu huomioon. Hylkäävän päätöksen perusteluna saattaa olla pelkkä "Ei anna aihetta kannan tarkistukseen". Ratkaisuksi ristiriitaisiin lääkärinlausuntoihin on esitetty suullisten käsittelyjen lisäämistä. Kuitenkin niiden määrä on romahtanut lähes olemattomiin. Kun vuonna 2004 oli 33 suullista käsittelyä, vuonna 2006 niitä oli vain kuusi.

Oikeusturvaa uhkaavat lisäksi vakuutusoikeuden lääkäreiden sidonnaisuudet vakuutusyhtiöihin. Käytännössä useimmat vakuutusoikeuden asiantuntijalääkärit työskentelevät vakuutusyhtiöiden palkkalistoilla. Eduskunnan oikeusasiamies otti vuonna 2000 ja oikeuskansleri vuonna 2002 sen kannan, että vakuutuslaitoksen palveluksessa olevia lääkäreitä ei tule valita muutoksenhakulautakuntien jäseniksi.

Vakuutusoikeuden toiminnassa on piirteitä, jotka asettavat kyseenalaiseksi perustuslain 21 §:n, jonka mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohdan toteutumisen, jonka mukaan jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa, riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä vakuutusoikeuden käsittelyaikojen lyhentämiseksi, päätösten perustelujen parantamiseksi ja lääkärijäsenten riippumattomuuden varmistamiseksi niin, että kansalaisten oikeusturva toteutuu?

Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2007
Jacob Söderman /sd

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu