Haggain kirja 1:9-10 "Te odotatte paljon mutta saatte vähän. Te viette sadon kotiinne, mutta minä puhallan sen pois. Miksi? kysyy Herra Sebaot. - Siksi, että kukin teistä ajattelee vain omaa taloaan vaikka minun temppelini on raunioina. Sen vuoksi taivas ei anna teille kastettaan eikä maa satoaan."
1. Kor 3:16 "Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä?"
Seurakunta on Kristuksen ruumis eli temppeli ja siinä on monta jäsentä. Sanassa puhutaan, että jokainen jäsen on arvokas ja se mitä ihmiset pitävät arvottomimpana, sille onkin annettu arvokkain tehtävä. Sanassa puhutaan myös siitä, että se joka tahtoo olla suurin, sen on oltava kaikkien palvelija. Toteutuvatko nämä asiat tämän päivän seurakunnissa?
Seurakunnat tekevät työtä lähes uupumatta, uhraavat varojaan mitä moninaisimpiin työmuotoihin, jonka pitäisi edistää Jumalan evankeliumin eteenpäin viemistä, mutta sen pitäisi myös kantaa hedelmää. Siihen työmäärään nähden, mitä seurakunnat tekevät, hedelmien tuottaminen on vähäistä.
Sen sijaan, että kylvetty sana tuottaisi hedelmää, linnut nokkivat kylvetyt siemenet rutikuivasta maasta ennenkuin niissä tapahtuu minkäänlaista kasvua tai aurinko paahtaa ne ja ne kuolevat.
Ihmiset, jotka ovat ottaneet pelastuksen vastaan Jeesukselta, luulevat tuntevansa Hänet, suuntaavat kaikki olemassa olevat voimansa johonkin sellaiseen, mikä ei tuota hedelmää.
Missä vika?
Ihmiset eivät näe kengänkärkiänsä pitemmälle, he luulevat näkevänsä kauas, koska heillähän on ikäänkuin koko maailma avoinna, mutta näin ei ole. Heidän rinnallaan kulkee joka päivä lähimmäisiä, niitä joita ei huomata tai haluta huomata. He ovat niitä alaspainettuja, masentuneita, murheen murtamia, köyhiä, vajavaisia, heikkoja, kompastelevia, niitä muiden mielestä lahjattomia, hiljaisia, vaatimattoman ulkonäön ja ulkoasun omaavia.
Näille ihmisille ei tunnu olevan seurakunnissa sijaa, ei mitään arvoa, heidän ympärillään on hiljaista.
Niin kauan kuin Kristuksen ruumiin jäsenet eivät tue, huolehdi, osoita kaikkinaista rakkautta,välitä, palvele näitä rinnalla kulkevia, jotka todella tarvitsevat tukea jaksaakseen eteenpäin, niin kauan seurakunta on kuin rampa, se ontuu ja hädintuskin pysyy pystyssä.
Tämän seurakuntien kovuuden ja ymmärtämättömyyden takia myös kuivuus jatkuu, Jumalan Voima ei pääse ilmenemään seurakunnissa niinkuin muuten olisi mahdollista.
Haggai jatkaa, luvussa 1:11 "Minä olen kutsunut kuivuuden maan päälle, vuorille ja viljapelloille, viinitarhoihin ja oliivitarhoihin, kaikille viljelyksille. Niin ihmiset kuin eläimetkin nääntyvät, eikä kätten työ enää menesty."
On aivan turha tehdä tekoja Jumalalle tullakseen itse näkyväksi, käyttää varojansa koko maailman pelastamiseen ja samalla työntää pois silmiensä edestä lähimmäinen, joka on hukkumaisillaan aivan vieressä ja joka tarvitsee apua.
Menkäämme itseemme ja antakaamme Jumalan Pyhän Hengen voiman puhutella sisintämme. Olemmeko me näitä: "he ovat ulkonaisesti hurskaita, mutta kieltävät uskon voiman." 2. Tim 3:5
Rukoilkaamme ja pyytäkäämme Pyhältä Jumalalta, että Hän armahtaisi meitä jokaista ja murtaisi meidän kovuutemme, että meillä olisi rakkautta toisiamme kohtaan ja Jumalan Henki pääsisi valtaamaan meidän jokaisen sydämen.
1. Kor 3:16 "Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä?"
Seurakunta on Kristuksen ruumis eli temppeli ja siinä on monta jäsentä. Sanassa puhutaan, että jokainen jäsen on arvokas ja se mitä ihmiset pitävät arvottomimpana, sille onkin annettu arvokkain tehtävä. Sanassa puhutaan myös siitä, että se joka tahtoo olla suurin, sen on oltava kaikkien palvelija. Toteutuvatko nämä asiat tämän päivän seurakunnissa?
Seurakunnat tekevät työtä lähes uupumatta, uhraavat varojaan mitä moninaisimpiin työmuotoihin, jonka pitäisi edistää Jumalan evankeliumin eteenpäin viemistä, mutta sen pitäisi myös kantaa hedelmää. Siihen työmäärään nähden, mitä seurakunnat tekevät, hedelmien tuottaminen on vähäistä.
Sen sijaan, että kylvetty sana tuottaisi hedelmää, linnut nokkivat kylvetyt siemenet rutikuivasta maasta ennenkuin niissä tapahtuu minkäänlaista kasvua tai aurinko paahtaa ne ja ne kuolevat.
Ihmiset, jotka ovat ottaneet pelastuksen vastaan Jeesukselta, luulevat tuntevansa Hänet, suuntaavat kaikki olemassa olevat voimansa johonkin sellaiseen, mikä ei tuota hedelmää.
Missä vika?
Ihmiset eivät näe kengänkärkiänsä pitemmälle, he luulevat näkevänsä kauas, koska heillähän on ikäänkuin koko maailma avoinna, mutta näin ei ole. Heidän rinnallaan kulkee joka päivä lähimmäisiä, niitä joita ei huomata tai haluta huomata. He ovat niitä alaspainettuja, masentuneita, murheen murtamia, köyhiä, vajavaisia, heikkoja, kompastelevia, niitä muiden mielestä lahjattomia, hiljaisia, vaatimattoman ulkonäön ja ulkoasun omaavia.
Näille ihmisille ei tunnu olevan seurakunnissa sijaa, ei mitään arvoa, heidän ympärillään on hiljaista.
Niin kauan kuin Kristuksen ruumiin jäsenet eivät tue, huolehdi, osoita kaikkinaista rakkautta,välitä, palvele näitä rinnalla kulkevia, jotka todella tarvitsevat tukea jaksaakseen eteenpäin, niin kauan seurakunta on kuin rampa, se ontuu ja hädintuskin pysyy pystyssä.
Tämän seurakuntien kovuuden ja ymmärtämättömyyden takia myös kuivuus jatkuu, Jumalan Voima ei pääse ilmenemään seurakunnissa niinkuin muuten olisi mahdollista.
Haggai jatkaa, luvussa 1:11 "Minä olen kutsunut kuivuuden maan päälle, vuorille ja viljapelloille, viinitarhoihin ja oliivitarhoihin, kaikille viljelyksille. Niin ihmiset kuin eläimetkin nääntyvät, eikä kätten työ enää menesty."
On aivan turha tehdä tekoja Jumalalle tullakseen itse näkyväksi, käyttää varojansa koko maailman pelastamiseen ja samalla työntää pois silmiensä edestä lähimmäinen, joka on hukkumaisillaan aivan vieressä ja joka tarvitsee apua.
Menkäämme itseemme ja antakaamme Jumalan Pyhän Hengen voiman puhutella sisintämme. Olemmeko me näitä: "he ovat ulkonaisesti hurskaita, mutta kieltävät uskon voiman." 2. Tim 3:5
Rukoilkaamme ja pyytäkäämme Pyhältä Jumalalta, että Hän armahtaisi meitä jokaista ja murtaisi meidän kovuutemme, että meillä olisi rakkautta toisiamme kohtaan ja Jumalan Henki pääsisi valtaamaan meidän jokaisen sydämen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
... niin että Jumalan Henki pääsisi valtaamaan meidän jokasen sydämen.Ehkä on käynyt näin. "Jeesus koputti ovelle ja pyysi pääseekö asumaan? Tervetuloa,tervetuloa,saat olla koko huushollin isäntä.Muttakun jokunen vuosi on mennyt,niin sydän on täynnä kaikennäköstä,välttämätöntä krääsää,niinettei sekaan sovi.Ja Jeesus on "herra" yhden kammarin nurkista.