http://www.vihreat.fi/fi/node/2478
359 GWh olisi vajaa neljä promillea nykyisestä sähköntarpeesta.
Tuulivoimakapasiteetti voitaisiin hyvin nostaa nykyisestä yli yhdeksän kertaiseksi.
http://www.vtt.fi/uutta/2007/20071114.jsp
Tämä tuottaisi vajaa 2 000 GWh sähköä eli pari prosenttia sähköntarpeesta.
Ja jos itsepintaisesti pidetään kiinni vaatimuksesta, että pitää olla vastaava määrä korvaavaa kapasiteettia, niin vesivoima ja sen lisäysmahdollisuudet huomioon ottaen, tuulivoimaa voitaisiin rakentaa 3000 MW.
Asian tarkastelu pohjoismaisella tasolla merkitsisi sitä, että vesivoiman osuus sähköntuotannosta voitaisiin nostaa kymmeneen prosenttiin. Tämä tarkoittaisi 4500 MW tuulivoimaa Suomessa.
http://www.vtt.fi/newsarchive/2004/0412004.htm
Tuulivoimateknologia antaisi mahdollisuudet paljon suurempaan taloudelliseen hyötyyn.
"Teknologiateollisuuden tilaaman Tuulivoima-tiekartan mukaan Suomessa olisi vuonna 2020 tuulivoimateollisuudessa 18 000 vientityöpaikkaa ja 1,4 miljardin euron edestä vientiä, jos tuulivoimateknologiaan investoitaisiin 15 miljoonaa euroa vuosittain.
Viennin lisäksi saataisiin 100 miljoonan euron vuosittaiset investoinnit ja seitsemän miljoonaa tonnia vähemmän hiilidioksidipäästöjä"
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article25054.ece
359 GWh olisi vajaa neljä promillea nykyisestä sähköntarpeesta.
Tuulivoimakapasiteetti voitaisiin hyvin nostaa nykyisestä yli yhdeksän kertaiseksi.
http://www.vtt.fi/uutta/2007/20071114.jsp
Tämä tuottaisi vajaa 2 000 GWh sähköä eli pari prosenttia sähköntarpeesta.
Ja jos itsepintaisesti pidetään kiinni vaatimuksesta, että pitää olla vastaava määrä korvaavaa kapasiteettia, niin vesivoima ja sen lisäysmahdollisuudet huomioon ottaen, tuulivoimaa voitaisiin rakentaa 3000 MW.
Asian tarkastelu pohjoismaisella tasolla merkitsisi sitä, että vesivoiman osuus sähköntuotannosta voitaisiin nostaa kymmeneen prosenttiin. Tämä tarkoittaisi 4500 MW tuulivoimaa Suomessa.
http://www.vtt.fi/newsarchive/2004/0412004.htm
Tuulivoimateknologia antaisi mahdollisuudet paljon suurempaan taloudelliseen hyötyyn.
"Teknologiateollisuuden tilaaman Tuulivoima-tiekartan mukaan Suomessa olisi vuonna 2020 tuulivoimateollisuudessa 18 000 vientityöpaikkaa ja 1,4 miljardin euron edestä vientiä, jos tuulivoimateknologiaan investoitaisiin 15 miljoonaa euroa vuosittain.
Viennin lisäksi saataisiin 100 miljoonan euron vuosittaiset investoinnit ja seitsemän miljoonaa tonnia vähemmän hiilidioksidipäästöjä"
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article25054.ece
Vastaukset 23
Vanhimmat
vaaran laitaan ja kylän kohdalle laittaa
valoja palamaan,on sitä pärjätty ilman valoja
ennenkin.Kaupungit pimmeeksi klo.24-06.
välisenä aikana,miksi se on niin saatanan
vaikea palata menneeseen ja säästää
energiaa.Eihän tätä energian kulutusjuhlaa
voi jatkaa loputtomiin,joskus se tulee
pää vetävän käteen,Aurinko energia on ilmaista
sillä me elämme,älkää tuhotko sitä,koska se
tappaa,maapallon.
Aivan sama vaikka valot palavat yöllä, kun sähköä ei voi varastoida ( paitsi vesisähköä). Voimalaitokset (generaattorit pyörivät yötäpäivää).
Tekoaltaat ovat muuten loistavia kalavesiä ja merikotkia on runsaasti Lokan altaallakin.
Fauna monipuolistuu provinsissaan.
Eli, kun sähköntarve pinimmillään, pienennetään patoluukkuja. Kun taa s aaamusella Pasifisti ajaa prtaansa ja keittelee aamukahvi/puuroa, silloin on jo isbbettu vedenvirtausta. Joka yöaikana jäänyt altaaseen sitä nyt "hyväksikäytetään" , niin...vaikkei ole 15 v, vai oliko 16 v vai 17 v...empä muista.
Millä muulla tavalla (tänä päivänä)voidaan noin varastoida sähköä.
Eipä millään.
Kun suuri perusenergia pyörii kuitenkin....Ydunvoima...tehtaat...kaukolämpö...jne.....vielä tiedoksi tyhmimmille vihreille, ettei näitä laitoksia ohjailla niinkuin patoluukkuja, jopa minuuteissa saadaan muutosta.
Miksi vihreitten on tuo niin kauhean vaikea tajuta! On paperilla, jos minkälaista maisteria, ja tohtoria, vaan ei vain menenoppi perille.
En edes vaadi tämän tietoa,esim...Ylioppilas Pekalta...ei Khron...ei Rosalta...ei näitä typyköitä...joita muitakin. Ei heidän tarvitsekkaan tietää tämmöisiä. Mutta kai nyt joku on joka asian päälle tajuaa. Pari tuossa nyt olikin jo ulkona Vihreitten "keskushallinnosta", joka nyt ei lainkaan paranna ymmärrystä puhtaaseen sähköön.
Ei voida edes verrata tuulisähköön, vesisähköä, ne vain täydentää toisiaan.
Kuitenkin jo liikutaan sadoissa tuuligeneraatoreissa, kun vertausta tehtäisiin, sekin silloin kun tuulee. (En edes yritä kertoa, miksei pakkasella tuule)
Vr otti(ottaa) täysin vesisähkön juniinsa. Sitä maailman puhtainta sähköä. Eikai vainvihreät ole tätäkin vastaan.
Juuri tämä antaa sähköyhtiöille mahdollisuuden kääriä sievoisia voittoja "edullisesta" vesivoimasta.
Norjassa on ollut altaat täynnä, mutta tuotantoa onkin myyty pohjoismaiden sijaan Keski-Eurooppaan paremman hinnan takia. Nyt tilanne on muuttunut pohjoismaissa.
http://www.nordpool.com/elspot/EURWeek.htm
Edelleenkin olisi suotavaa, että oppsit tuntemaan sähkömarkkinoiden toiminnan.
Niin ja muihin varastointimenetelmiin voisit tutusta vaikkapa TieteenKuvalehden kautta. Toivottavasti on selitetty sinulle tarpeeksi yksinkertaisesti
http://www.tieteenkuvalehti.com/polopoly.jsp?d=157&a=4381
Tuulivoima olisi nimittäin myrkkyä vesivoimaa tuottaville yrityksille. Tuulivoiman ansiosta vettä jäisi enemmän varastoihin, kun vesivoimaan ei tarvitsisi käyttää tuulisina hetkinä toisin kuin nyt.
Tämän hetkinen tuulivoimakapasiteetti on 107 MW ja vesivoima 2550 MW.
Mikäli tuulivoiman osuutta nostettaisiin, enää ei tarvitsisi voivotella samassa määrin vähäsateisina vuosina. Sähkön hintakin pysyisi vakaampana.
Vuotos tullaan rakentamaan kuten varmasti itsekkin tiedät, ei siinä muutaman hurahtaneen höpinät paljon paina.
...kuin Vuotoksen altaan rakentaminen olisi todennäköinen.
Olisi Keskustalta äärimmäisen huonoa taktikointia asettua Natura asiassa tosissaan poikkiteloin EU komission kanssa, kun maatalouskysymykset ovat levällään. Yli 100 miljoonaa euroa 35 MW laitoksesta on aika paljon.
Toivottavasti EU komissiossa ymmärretään, että kyse on Keskustan kunnallisvaalikampanjan avauksesta Lapissa.
Mitä tekemistä EU:lla on tuon Vuotoslain kanssa, jos ei sitten se että tuo laki on tehty lainvastaisesti.
Sinun ainoa aseesi on enää toivo mutta voin kertoa että sekin on turhaa.
Ei Vuotos ole mikään laitos. Vuotos on tekoallas joka ruokkii jo rakennettuja voimalaitoksia.
Mutta tuo euroviisuvoitto lopulta paljasti kykeneväisyytesi, kykeneväisyytesi ottamaan kantaa yhteiskunnan asioihin on verrattavissa tuohon euroviisuvoittoon.
Uunokin voisi käyttää energiaansa johonkin järjelliseen.
Kaikkihan me tiedämme että kumiteräsaappaiden, siirtotyömaiden ja maakunnallisen siirtomaa-ajattelun aika on ohi.
Menneisyyden virheitä on turha haikailla takaisin, Kekkonen on kuollut eikä altaita enää tehdä, hyvä niin.
Seuraava iso urakkahan on tilapäisesti pilattujen jokireittien ennallistaminen, voimaloiden purku ja koskien ja vaelluskalakantijen palautus.
Vai mitä Uuno?
Totta kai se rakennetaan, vihreät myöntyvät mihin vain kun vain saavat olla hallituksessa. Aikaisemmin oli rkp sellainen hallitus ja nyt vihreät ovat toinen samanlainen. Nyt kepu painaa päälle kun tietää tilanteen. KOSKAAN,EI KOSKAAN saa vihreät enää ääniäni,sen jo Tehy laki takasi.
Kahtelin koneita Rovaniemessä. Jospa vuoden alussa ostaisi kaivurin ja metsätraktorin, vuotosta silmälläpitäen.
Jos haluat voit tulla töihin sitten.
Tehhään yhessä järjellistä.
Syyvään Lokan Siikaa.
Ajattele aivoillasi hiukan!
Ja Ahon hallituksen solmimalla jäsenyyssopimuksella sitouduttiin eräisiin asioihin.
http://www.satuhassi.net/puheet/harmala030406.htm
EU komissio nimenomaan vaati Kemihaaran soita liitettäväksi naturaan.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=51359&lan=FI
Onkohan sulla edes kaikki hiuksetkaan enää tallella, tuskimpa, jutusi ovat niin sitten huuhaata. Ota vaikka lapin sähkön kulutus ja sen lisäys, vaikkapa napapiirin yläpuolelta ja kerro sekin joka on totta! Millaista tulosta Vuotos silloin näyttelisi? Saittehan Kemijärven sellunkin kuluttamasta energiaa. Kun otat koko maapallon sählöenergian kulutuksen vertailukohteeksi niin saat mieleisemmän tuloksen!
Säätösähkö on arvokkainta energiaa.
Sen arvo on 20 kertainen huippululutuksen aikana.
Vain vesivoima on säätösähköä, ja kovalla korkeapaineella, PAKKASELLA, on yleensä aina tyyni sää, jolloin viipperö ei pyöri.
Sitä ei vissiin Espoon West-Endissä tiedetä.
Tammikuussa sielläkin loppuu sähkö.
4.11.2007 (lähde http://www.vtt.fi/uutta/2007/20071114.jsp )
Tuulisähkötuotanto vaihtelee, ja sitä on vaikeampi ennustaa kuin sähkön kulutuksen vaihteluita. Suurien tuulisähkömäärien lisääminen sähköjärjestelmään on sen vuoksi haasteellista. VTT:n koordinoimassa kansainvälisessä yhteistyössä selvitettiin tuulivoiman sähköjärjestelmävaikutuksia. Sen mukaan paikkaansa ei pidä väite, että tuulivoima vaatisi tuekseen yhtä paljon varavoimaa. Sähköjärjestelmässämme on runsaasti jo sisäänrakennettua säätövaraa, ja tuulivoimavaihteluiden vaikutuksia voidaan erilaisin toimenpitein tasapainottaa lisää.
VTT on koordinoinut yhteistyötä kansainvälisen energiajärjestön International Energy Agencyn (IEA) piirissä ja julkaissut ensimmäisen yhteenvetoraportin, jossa on tarkasteltu kansainvälisiä kokemuksia tuulivoiman järjestelmävaikutuksista.
Usein esitetään väitteitä, että tuulivoima vaatii tuekseen yhtä paljon varavoimaa. Tämä ei pidä paikkaansa. Sähköjärjestelmämme on alunperinkin suunniteltu vaihtelevaa sähkönkulutusta varten. Lisäksi sähköverkon toiminnassa otetaan huomioon mahdolliset äkilliset vikautumiset joko voimalaitoksilla tai sähkölinjoissa. Tätä varten sähköjärjestelmässä on säätövoimaa, sekä reservinä olevia voimalaitoksia että säätösähkömarkkinat, joilla pystytään korjaamaan tuotannon ja kulutuksen epätasapainoa. Tuotantovaihtelut pystytään tämän vuoksi hallitsemaan osana normaalitoimintaa, kun lisätään tuulivoimaa sähköjärjestelmään. Vasta suuremmilla tuulivoimaosuuksilla tuulivoiman vaihtelut näkyvät enemmän kuin sähkönkulutuksen vaihtelut. Esimerkiksi Suomessa sähkönkulutuksen ennakoimattomat vaihtelut voivat olla suuruusluokkaa 100 - 200 MW ja suurin yksittäinen vikatapaus 850 MW. Tuulivoimavaihtelut ovat enimmilläänkin alle 20 % asennetusta tehosta, ts. ne pysyvät ensimmäisen 1 000 MW:n tuulivoiman kohdalla alle 200 MW:ssa.
Suuren tuulivoimaosuuden vaikutukset ovat hallittavissa asianmukaisilla verkkoonliityntävaatimuksilla, siirtoverkkojen suunnittelulla sekä integroimalla tuulivoimatuotanto ja tuotantoennusteet järjestelmän ja markkinoiden toimintaan. Yhteenvetoraportissa esitellään eri maissa tehtyjä tarkasteluja tuulivoiman vaikutuksesta sähköjärjestelmän luotettavuuteen ja kustannuksiin.
Eri maissa tehtyjen arvioiden pohjana on hyvinkin erilaisia oletuksia. Tutkimuksia vertaamalla huomattiin, että erityisesti oletuksilla maiden välisien siirtoyhteyksien käytöstä sekä sillä, miten joustavasti tuulivoimaennusteita päivitettiin, oli suuri vaikutus tuloksiin.
Kun voidaan hyödyntää suuren alueen kattavaa sähköjärjestelmää, tuulivoimavaihtelut tasaantuvat ja ennustettavuus paranee. Lisäksi suuressa sähköjärjestelmässä myös reservien määrä on suurempi ja lisääntynyt säätö voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti. Siirtokapasiteetti alueiden välillä on ratkaiseva, jotta voidaan hyödyntää laajoista tuotantoalueista syntyviä etuja. Sähkömarkkinat, joissa voidaan hyödyntää tuotantoennusteita muutaman tunnin päähän, auttavat tuulivoiman ennustevirheiden hallintaa.
VTT:n johdolla koostetussa raportissa on yhteenveto 11 maan arvioista tuulivoiman vaikutuksista. Tarkastelut on jaoteltu kolmeen osaan:
1. Tuulivoimavaihteluiden tasapainottamisesta aiheutuvat lisäkustannukset
2. Tuulivoiman verkonrakentamistarpeet
3. Tuulivoiman kyky korvata muuta voimalaitoskapasiteettia
Tuulivoimavaihteluiden tasapainottamisesta aiheutuvat lisäkustannuksiksi on arvioitu 1 - 4 €/MWh, kun tuulivoimaosuus on huomattava eli 10 - 20 % sähkönkulutuksesta. Tämä on alle 10 % sähkön pitkän ajan markkinahinnasta.
Nykypäivän tuulivoimateknologia mahdollistaa sen, että tuulipuistot voivat tukea sähköverkkoa vikatilanteissa ja osallistua jännitteen säätöön. Lisäksi tuulivoimalat voivat rajoittaa tuotantovaihteluitaan. Tuulivoiman verkonrakentamistarpeet vaihtelevat eri maissa riippuen siitä, miten kaukana kulutuskeskuksista tuulivoimaa rakennetaan ja miten vahva olemassa oleva kantaverkko on.
Vaikka tuulivoima onkin pääasiassa energiaresurssi, joka korvaa fossiilista sähköntuotantoa, sillä voidaan korvata myös voimalaitoskapasiteettia. Alueilla, joissa tuulivoimatuotantoa saadaan paljon kulutushuippujen aikaan, tuulivoima voi korvata muuta kapasiteettia 40 % asennetusta tuulivoimatehosta. Siinä vaiheessa kun tuulivoimalla tuotetaan suuria määriä sähköstä, ts. yli 30 %, tai alueilla, joissa tuulivoimatuotanto on vain pientä kulutushuippujen aikaan, tuulivoimalla voidaan korvata muuta kapasiteettia vain määrällä, joka on 5 - 10 % tuulivoimatehosta.
Julkaisu: Design and operation of power systems with large amounts of wind power. State-of-the-art report.
Mutta kyllä se ketuttaa se ropellien valtava meteli ja kun viattomat linnut lentävät niihin viipperöiden siipiin.
Yht.kaikki: Hyötysuhde on liian huono, ja kun kovalla pakkasella ei tuule.
Olen pahoillani, ettei viipperöt ratkaise alkuunkaan Suomen energiahuoltoa.
Suurin osa rakennettavissa olevasta vesivoimasta on rakennettu. Lukuunnottamatta koskisotia hinkuvien mielipiteitä. Tämän takia vesivoiman pariksi sopisi erinoimaisesti tuulivoima. Nykyinen vesivoima tuottaa noin 15 prosenttia sähköntarpeesta. Tuulisähkön osuus voitaisiin nostaa nykyisestä 0,2 prosentista kymmeneen
Kumma juttu, että Suomeen riittää lintuja, vaikka joutuvat kulkemaan muuttoreitillään tuhansia megawatteja tuulivoimaa omaavien maiden kautta.
http://www.ewea.org/fileadmin/ewea_documents/documents/publications/statistics/070129_Wind_map_2006.pdf
Tuulivoimalat voidaan sijoittaa siten, etteivät ne ole keskellä muuttoreittejä tai levähdysalueita
Kävisitkö seuraavaksi vaatiman asuintalojen purkua?
"hmisten rakennelmat ovat tunnetusti suureksi vaaraksi linnuille. Valoisaan aikaan rakennusten ikkunoihin törmäämisen kautta kuolee Suomessakin jopa 500000 lintuyksilöä vuodessa. Pimeässä ylivoimaisesti suurin vaara linnuille on kirkas valo (majakat, valaistut rakennukset yms.), mikä voi aiheuttaa joinakin muuttoöinä massakuolemia yhdessä yksittäisessä pisteessä."
http://www.birdlife.fi/suojelu/paikat/tuulivoima.shtml
Ja kovimmilla tuulilla se propellien melu peittyy aaltojen kohinaan. Kuuntele itse ensiyönä, koska on luvattu myrskyä.
Jäljelle jää enää esteettinen kysymys, joka on musta vaan tuntuu sarjaa.
Jaha, pasifisti ei ole tänäänkään ollut oikeissa töissä, kun vastaa päivällä sähköposteihin.
Tai sitten on suojatyöpaikassa jossakin valtion laitoksessa.
Tuulivoimaa voi verrata vain aurinkoenergiaan. Molemmat toimvat joskus, mutta ei silloin kun energiaa eniten tarvitaan.
On se tuulimyllyn meteli niin rasittava, mutta eihän se kuulu Kallion tai Eiran kerrostaloissa.
Tänä iltana voikin avata punaviinipullon, kun on luvattu myrskyä Suomenelahdelle. On juhlan aihetta.
Itelalla.
"Piäjohtajana"
Minkä nyt ennättää ajatella, kun puolijuoksua ravaa kerroksia.
Mukavaa kun palaa katuvalot ja portaikkovalot.
Toivon parhainta menestystä ja kunnioitan postinjakajan työtä.
Kaikki perustyö on erittäin tärkeää, valitettavasti vain alipalkattua.
Saa liikuntaa. Mutta sehän nuorelle miehen alulle tekee hyvää.
ps..sanonta vain olemassa "miehenalku" kun ollaan siinä 2-kympin hujakoilla.
Hyvää iltaa !