puhuu märehtivästä jäniksestä.
3.Mooseksen kirja:
11:6 jänistä, joka kyllä märehtii, mutta jolla ei ole sorkkia: se olkoon teille saastainen;
5.Mooseksen kirja:
14:7 Näitä älkää kuitenkaan syökö niistä, jotka märehtivät, ja niistä, joilla on kokonansa halkinaiset sorkat: kamelia, jänistä ja tamaania, jotka kyllä märehtivät, mutta joilla ei ole sorkkia: ne olkoot teille saastaiset;
Tuossahan nuo.
Ehkä Jumala ei ollut kovin hyvä biologiassa. Oli paremminkin tekniikan miehiä.
3.Mooseksen kirja:
11:6 jänistä, joka kyllä märehtii, mutta jolla ei ole sorkkia: se olkoon teille saastainen;
5.Mooseksen kirja:
14:7 Näitä älkää kuitenkaan syökö niistä, jotka märehtivät, ja niistä, joilla on kokonansa halkinaiset sorkat: kamelia, jänistä ja tamaania, jotka kyllä märehtivät, mutta joilla ei ole sorkkia: ne olkoot teille saastaiset;
Tuossahan nuo.
Ehkä Jumala ei ollut kovin hyvä biologiassa. Oli paremminkin tekniikan miehiä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
tiennyt, etteivät hänen "luomansa" käärmeet syö maan tomua ja ettei hyönteisillä ole neljää, vaan kokonaista 6 jalkaa.
ettei lepakko ole lintu, vaan nisäkäs.
Tiesikö Jumala mitään?
Länsimaisessa biologiassa käytetyt laji- yms. nimet ovat ihmisten keksintöä, joten biologiassa määriteltyjä laji-, heimo-, jne. nimiä ei voi verrata eläimen nimeen, jota on aikaisemmin käytetty jostakin eläimestä. Ilmeisesti kaikkia lentäviä otuksia on Raamatun kirjoittamisen aikaan nimitetty jollakin yhdellä nimellä. Nykyisin tuo sana on kielen muuttumisen seurauksena alkanut tarkoitta pelkästään lintua. Televisiossa on joskus ollut niitä "Päivän sana"-juttuja, joissa on kerrottu vastaavia tarinoita sanojen merkityksen muuttumisesta.
liittyvä virheitä on tutkittu varsin perusteellisesti. Useimmiten tuon tapainen tutkimus perustuu myös tuon ajan yleisen tietouden tasoon.
Ei taida olla ainoaakaan todennettua esimerkkiä tapauksesta, jossa Raamattu "tietäisi" jonkin asian paremmin, kuin tuon ajan ja tuon maailmankolkan ihmiset tiesivät.
Päinvastoin tiedetään, että esimerkiksi Kiinassa tunnettiin monia asioita, jotka olivat tuntemattomia Raamatunhistoriallisissa maissa.
Yksinkertaisesti: Raamatun kirjoittajat luottivat siihen, minkä näkivät. Sen syvällisempää tietoa heillä ei juurikaan ollut.
Jumalalla olisi luullut olevan vähän paremmat tiedot monista asioista. Eikö?
Ihminen määrittelee mm. märehtijät, joten raamatun aikaan on asia on nähty toisin kuin nykyään.
Tässä ote wikipediasta:
Jäniksen ravinnonkäytössä on muuan vähän tunnettu erikoisuus: Se syö säännöllisesti osan ulosteestaan. Näin jänis siirtää umpisuolesta erittyvää ruoansulatusentsyymiä mahalaukkuun. Tuolloin papanoiden sisältö poikkeaa muulloin ulostetusta. Jotkut ovat virheellisesti tulkinneet tämän Raamatussa mainituksi märehtimiseksi. Tosin Raamatun kirjoittamisen aikana märehtimisen määritelmä on voinut olla eri kuin nykyään käytössä oleva.
Kun Raamattu ei olekaan kirjoitettu tekniikan käsikirjaksi tai anatomian aapiseksi vaan pääasiassa se ilmoittaa tien Jumalan luo.
Mutta koska Raamattu kuitenkin sisältää myös historiallisia asioita, (joissa on kaikissa muuten hengellinen sanomaa, ahaa...) ja ohjeita ja neuvoja ihan elämän suojelemiseksi (Mitä eiks niin!! :0)
Niin miksiköhän tuo tommonenkin luettelo oli? Olikohan se biologian tunteja varten?
Jumalan luo tarkoittaa kaikkien siinä ilmoitettujen lakien noudattamista. Jeesushan ei yhtäkään lakia kumonnut.
Jeesus ei kumonnut yhtäkään Jumalan käskyä, olet oikeassa. Jumalan pyhyys ei siis ole laskenut rimaa alaspäin että me voitais se ylittää. Jeesushan itse asiassa tarkensi lakia eli kymmentä käskyä.
Mutta Jeesushan sovitti meidän syntimme Golgatalla. Hänestähän puhui nuo kaikki VT:n uhrit. Me emme pysty täyttämään lakia joten me turvaamme Jeesukseen, luvattuun kts JES 53
lakiin kuuluu paljon muutakin kuin ne kymmenen käskyä: Mooseksen laistakin puhutaan.
Ei pelkästään laki, vaan jopa käskyt.
Esim. Rakstaa Jumalaa ja lähimmäistä.
Eikö ole järkyttäviä käskyjä?
on hukkaan heitettyä rakkautta, lähimmäisiltä pois. Ja Jumalaahan hihhulit rakastavat yli kaiken.
Oli pääasiassa Israelilaisille rituaalilaki.
jonkun asian esille ottamista muistista ja uudelleen tarkemmin pohdittavaksi, ajateltavaksi, kutsutaan joskus asian märehtimiseksi.
Raamattu kertoo asiat sellaisina kuin ne ihmissilmille näkyy, (Aurinko nousee ja laskee) mutta Jeesus opetti, ettei pidä asioita tuomita näön mukaan.