Vai on raamatun lauseet "mantroja?"
TÄMÄ ON RAAMATTU PALSTA ja täällä kuuluu keskustella raamatusta, raamatulla, eikä siitä että mikä tai kuka SINÄ olet, tai LUULET OLEVASI? Tai mitä minä sinun mielestäsi olen?
Ei nämä keskustelupalstat ole henkilöön kohdistuvaa ivaa ja toisten lyttäämistä varten, vaan uskon asioista keskustelua varten. Raamattupalsta eritoden raamatusta keskustelemista varten!
Jos sinulla on tarvis esiintyä jonakin ylihmisenä, vaikka profeettana, niin voit hakea enirolta oman palstan!
Käviskö vaikka "Oikeat ja väärät profeetat?"
Ps. Sinä olet tuonut IHAN IHKA OMAN OPPISI kristinuskon palstalle. Oppisi ei kuulu tänne kristinuskon palstalle MITENKÄÄN. Vaan TÄMÄ palsta, kuten jo nimikin sanoo on raamatun sanomasta keskustelua RAAMATULLA!
TÄMÄ ON RAAMATTU PALSTA ja täällä kuuluu keskustella raamatusta, raamatulla, eikä siitä että mikä tai kuka SINÄ olet, tai LUULET OLEVASI? Tai mitä minä sinun mielestäsi olen?
Ei nämä keskustelupalstat ole henkilöön kohdistuvaa ivaa ja toisten lyttäämistä varten, vaan uskon asioista keskustelua varten. Raamattupalsta eritoden raamatusta keskustelemista varten!
Jos sinulla on tarvis esiintyä jonakin ylihmisenä, vaikka profeettana, niin voit hakea enirolta oman palstan!
Käviskö vaikka "Oikeat ja väärät profeetat?"
Ps. Sinä olet tuonut IHAN IHKA OMAN OPPISI kristinuskon palstalle. Oppisi ei kuulu tänne kristinuskon palstalle MITENKÄÄN. Vaan TÄMÄ palsta, kuten jo nimikin sanoo on raamatun sanomasta keskustelua RAAMATULLA!
Vastaukset 49
Vanhimmat
Nyt sinussa oleva Azusa-henki on raivon partaalla, kun se on lukenut ja kuullut Totuuden Hengen esille tuomaa julistusta!
TÄMÄ ON RAAMATTU PALSTA! Ja kaikki tuo mitä kirjoitin on totta ja asiallista!
Niilo sai ne kaatajanvoimansa käydessään Australiassa. Sitä ennen julisti ihan toisella tavalla.
Olisiko tavannut niitä aboriginaaleja?
Oletko asiasta tietoinen?
Oletko itse kaatunut selälleen päin kokouksissa?
Miksi kirjoitat puskasta. Tiedätkö mitä? Kun valvoja tulee palstalle, sinun puskakirjoituksesi paljastuvat.
sinun kysymyksesi kuuluu raamattu-palstalle?
Miksi herjaat ja ivaat?
KIUSAAMINEN!
Antikristuksen henki on vuodatettu maailmaan.
Koettele henget, sillä kaikki henget eivät ole Jumalasta.
1.Joh.4:1-3
ei tarvitse edes koetella, niin selvästi paljastaa itsensä.
vaikuttaa oikealta uskovalta mieheltä, joka jakelee totuuden sanaa Pyhän Hengen johtamana
tämä oli vitsi.
henkien erottamisen armolahjan olen aikoja sitten saanut, ja voin sinulle sanoa, että Teuvo Suni on niitä harvoja täällä kirjoittavia, joilla on asuvaisena Jumalan lähettämä Totuuden Henki!
sinun kannalta.
Jumalan lähettämä Totuuden Henki on kaikkein voimakkain henki.
Voi vain olla liian myöhäistä, kun asia sinulle selviää, minkä hengen valtaan olet joutunut.
(Matt.7:22-23)
100 % varmasti, että sinulla ei ole henkien erottamisen armolahjaa, joten se siitä.
Herra on Henki ja tutkii kaikki jopa Jumalan syvyydet.
Henkien erottamisen armolahja diakhrisis on minulla toiminut jo kymmeniä vuosia.
uutta tietoa. No, se ei ole ihme, sillä en ole helluntailaisuuden historiaan tai Niilo Yli-Vainion elämäkertaan perehtynyt.
Voisitko kertoa enemmän tuosta hänen Australian-matkastaan?
tämän palstan kirjoituksethan koko ajan juuri hoitavat tuon hengen koettelun viran? Kun jokainen kirjoitus on TODISTUS siltä herralta, joka sydäntä asuttaa, se SAMALLA koettelee kanssakirjoittajan hengen. Moni siteeraa täällä raamatunkohtaa 1. Joh. 4:1 henkien koettelusta, mutta ei todellisuudessa tiedä lainkaan, mitä tuo käytännössä merkitsee.
Siinä olet oikeassa, että sinussa ja Teuvo Sunissa on eri henget.
on Kaikkivaltias Jumala, joka sinulle tämän ilmoitti.
Itse itsestäsi todistuksiasi annat..
Menkää ja perustakaa hengen palstanne.
TS; lle oma palsta.
TS; lle oma palsta.
TS; lle oma palsta.
Kannatan.
Menkää ja perustakaa hengen palstanne.
TS; lle oma palsta.
TS; lle oma palsta.
TS; lle oma palsta.
Ja sen aisankantajille.
Kannatan.
Tätä ennen en ole pilkkuakaan tähän viestiin kirjoittanut.
Ja taas aletaan uhkaamaan seriffillä:
"Teuvo, jos et ole kiltisti, niin Sinitaivas-täti tulee ja poistaa sinut palstalta!"
Pyhä Henki minut syksyllä 2005 tänne lähetti, ja niin kauan olen,
kunnes hän käskee poistua tai sallii Saatanan poistattaa.
Ja se merkitsee sitä, että lopun ajan täydellinen pimeys alkaa
tämänkin kansan kohdalla:
"Tulee hetki, jolloin talon isäntä sulkee oven."
taas tapasi mukaan! Sinuahan kehoitetaan hankkimaan oma foorumi! Olet väärällä foorumilla, sillä tämä ei ole Profeetat foorumi,vaan raamatun keskustelulle varattu, aivan meille tavalliselle syntisille ihmisille, eikä millekkään yli-ihhmiselle, joka ei anna mitään suunvuoroa toisille, vaan lyttää jokaisen joka on uskossa Jumalan Poikaan.
lueppa vähän tarkemmin! Kehoitin sinua ainoastaan hakemaan enirolta arvoistasi palstaa:
>>>>Ruukin "profeetta", hae oma palsta!
Kirjoittanut: Mia Heidi 24.11.2007 klo 21.24
Vai on raamatun lauseet "mantroja?"
TÄMÄ ON RAAMATTU PALSTA ja täällä kuuluu keskustella raamatusta, raamatulla, eikä siitä että mikä tai kuka SINÄ olet, tai LUULET OLEVASI? Tai mitä minä sinun mielestäsi olen?
Ei nämä keskustelupalstat ole henkilöön kohdistuvaa ivaa ja toisten lyttäämistä varten, vaan uskon asioista keskustelua varten. Raamattupalsta eritoden raamatusta keskustelemista varten!
Jos sinulla on tarvis esiintyä jonakin ylihmisenä, vaikka profeettana, niin voit hakea enirolta oman palstan!
Käviskö vaikka "Oikeat ja väärät profeetat?"
Ps. Sinä olet tuonut IHAN IHKA OMAN OPPISI kristinuskon palstalle. Oppisi ei kuulu tänne kristinuskon palstalle MITENKÄÄN. Vaan TÄMÄ palsta, kuten jo nimikin sanoo on raamatun sanomasta keskustelua RAAMATULLA!
Jos se, mitä sinulle nyt viestitän kirjani sivulta 21,
on "Aarteen antamista koirille tai helmien heittämistä sikojen eteen."
"Tuli marraskuu (vuosi 1988), sen kahdeksannen päivän aamuyö.
Kello oli nyt 3.30, kun heräsin unesta jälleen Jumalan kirkkauden
keskelle, ja joka solulla aistin vahvan Pyhän Hengen läsnäolon.
Hänellä oli jälleen asiaa:
"Jo ollessasi äidin kohdussa minä valitsin sinut tähän tehtävään. Se eläketulo
mikä sinulla on, saa sinulle riittää ja loppuelämäsi olet minun
palveluksessani. Menet, minne minä sinut lähetän ja puhut kaikki, mitä minä
käsken sinun puhua. Älä ihmisiä pelkää, sillä minä olen kanssasi ja pelastan
sinut. Äläkä heitä kauhistu, etten minä kauhistuttaisi sinua heidän edessään.
Ja jos ilman minun tahtoani johonkin ryhdyt, minä panen sen eteen mustan seinän."
Siinä se nyt vihdoinkin tuli selväksi, mitä kolme vuotta olin odottanut:
Jumalan yksiselitteinen palvelukseenastumismääräys. Eikä siinä ollut tulkinnan
varaa. Kun tämän jälkeen sain vielä välähdyksenomaisesti nähdä, miten suuren
eksytyksen vallassa koko ihmiskunta on, niin kauhistuin, vaikka kiellettiin
kauhistumasta, ja sanoin: "Kiitos ei! Kyllä minä sinusta ihmisille puhun,
kuten olen tähänkin asti puhunut, mutta tällaiseen tehtävään en halua."
Mitä sitten alkoi tapahtua, senkin voisit kirjastani lukea.
Oletko varma, että kyseessä oli Jumala. Saatanahan tekeytyy myös valon enkeliksi. Hedelmäsi puhuu selvästi sen puolesta, että en voi mieltää sinua oikeaksi profeetaksi. Matt. 7:15-21
Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammastenvaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia. 16. Heidän hedelmistään te tunnette heidät. Eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita? 17. Näin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee pahoja hedelmiä. 18. Ei saata hyvä puu kasvaa pahoja hedelmiä eikä huono puu kasvaa hyviä hedelmiä.
19. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen. 20. Niin te siis tunnette heidät heidän hedelmistään. 21. Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.
Gal. 5:19-26
Mutta lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: haureus, saastaisuus, irstaus, 20. epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot, 21. kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, joista teille edeltäpäin sanon, niinkuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa. 22. Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.
Viestiesi perusteella voi sanoa, että tuotat lähinnä vihaa ja riitaa, joten mikä on tämä totuuden henki mikä sinussa on.
Koska tiedän olevani Jumalasta, ja niin myös koko maailma on edelleen Pahan vallassa.
Minussa olevaa Henkeä ovat tämän maailman jumalan valheen hengen
saaneet täällä jo yli kaksi vuotta koetelleet ja todenneet,
että minussa oleva henki on toinen kuin tämän maailman henki,
niin voiko enää tamän parempaa todistusta itselleen
maailmalta toivoa?
Ihminen, joka edelleen on oksana jossakin lopun ajan ihmisopin
puussa, ei voi sammanaikaisesti olla oksana Kristuksen
totuuden puussa. Hänet kun vääryyden opettajat ovat saaneet uskomaan,
tai paremminkin, hänet on uskotettu: "Nyt olet Jeesuksen oma",
ja kun hän vielä sullaankin hokee: "Jeesus on Herra", niin eipä
siihen enää mitään muuta tarvitakaan kuin ihminen jo uskoo, että
hänen hedelmänsä ovat niitä oikeita hedelmiä, kun hän osaa jo
näinkin hienosti - kuten sinäkin nyt - Raamattua tänne jäljentää.
Ymmärtämättä jäljentämästään tektistä sanaakaan.
kun sanoi:
"Älkää luuloko, että minä olen tullut tuomaan maan päälle rauhaa?
En suinkaan, vaan riitaa!"
Sinun lihassasi vaikuttaa epäjumalanpalvelus ja kateus Totuuden
Hengen saaneita ihmisiä kohtaan. Siksi Tototuuden Hengen hedelmät
ovat sinun lihallesi vihan hedelmiä.
Joku puu se on sinullakin, missä kiinni olet.
Sanasi ja antamasi vastaukset tällä palstalla
todistavat, ettei se puu ainakaan viinipuu ole,
siis se totinen viinipuu, josta Jeesus puhuu.
Kuten nimim. jarip yllä kirjoittaa, hedelmistään
puu tunnetaan.
Itse kommentoit jarip:n kirjoitusta arviolla:
>>Ymmärtämättä jäljentämästään tektistä sanaakaan.
>>Siksi Tototuuden Hengen hedelmät
ovat sinun lihallesi vihan hedelmiä.
miten sinun lihasi tuonelan ihanassa lämmössä
kypsyy ja kuivettuu.
Kääntymään tuskin enää pystyt, sillä niin paljon
olet Totuuden Henkeä herjannut.
Ei kai sinulla ole esimakua siitä 'ihanasta lämmöstä',
kun noin innolla mainostat tuonelaasi..?
Niinpä niin, Teuvo, nämä ovat kuitenkin vakavia asioita.
Meidän tulee kilvoitella päivittäin muistaen Paavalin sanoja,
vaikka emme saarnaamista harjoittaisikaan:
1.Korinttolaiskirje:
9:27 "vaan minä kuritan ruumistani ja masennan sitä,
etten minä, joka muille saarnaan, itse ehkä joutuisi hyljättäväksi."
Puut todella vaihtuivat sen ahtaan portin tuskanyönä
19 vuotta 9 kuukautta ja 24 päivää sitten, kun Jeesus Kristus
tuli ja irrotti minut luterilaisuuden puusta ja liitti omaan
Totuuden Hengen puuhunsa. Siksi sisälläni virtaava uusi elämänneste,
tuottaa hedelmiä, jotka valheiden puissa riippuville oksille
ovat kiusallisia ja tuskallisia.
silloin 19 vuotta 9 kuukautta ja 24 päivää sitten, kun Jumala oli
lukenut kuolemantuomionsa ja salli vielä Saatanan tehdä samoin.
Joten tiedän kyllä, miltä ihmisessä helvetissä tuntuu.
Koska harvat on valitut.
Se iso lauma menee antikristuksen perässä tuliseen järveen.
Matteus 7:13-14
Menkää sisään ahtaasta portista. Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen.
Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja vain HARVAT löytävät sen.
Tässä vielä niille antikristuksen seuraajille. Tämä koskee juuri heitä, niitä miljoonia lahkouskovaisia.
Matteus 7: 21-23
Ei jokainen, joka sanoo minulle: `Herra, Herra`, pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen isäni tahdon. Monet sanovat minulle sinä päivänä: `Herra, Herra! Sinun nimessäsihän me profetoimme, sinun nimessäsi me karkotimme pahoja henkiä ja sinun nimessäsi teimme monia voimatekoja. `Mutta silloin he saavat minulta vastauksen: `En tunne teitä. Menkää pois minun luotani,
vääryydentekijät!`
Tämä ei voi koskea julkijumalattomia, koska he eivät hoe Herra, Herraa ollenkaan. Tosin ei heidänkään loppunsa ole sen parempi. Näissä lahkojen tilaisuuksissa tapahtuu juuri näitä voimatekoja ja niissä hoetaan jatkuvasti, Herra, Herra. Ja sitten vielä rahastetaan kaikesta vaikka Jumala on luvannut ilmaiseksi kaikkea hyvää niille jotka häntä tottelevat.
Vielä samasta Matteuksen evankeliumista:
Varokaa vääriä profeettoja. He tulevat luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta sisältä he ovat raatelevia susia.
Ja näinhän se on. Väärät profeetat houkuttelevat ihmisiä lipevyydellä, hyvällä supliikilla, hyvällä Raamatun tuntemuksella, jonka he ovat hankkineet raamattuopistossa. Eivät Pyhän Hengen antamalla tiedolla.
Teuvo on saanut kokea vain vastustusta tälläkin palstalla. Niin on käynyt aina kaikille profeetoille ja niin käy tänäkin päivänä. Profeetat on ennen surmattu kaikki, kivitetty, ristiinnaulittu pää alaspäin, sahattu kahtia, heidän loppunsa on ollut kaikkea muuta kuin ihana tässä maailmassa. Vai onko Uudessa Testamentissa yhtään profeettaa joka olisi saanut nauttia ihmisten suosiota. Jeesuskin tapettiin. Aina on olleet rakkikoirat räkyttämässä ja niin on tänä päivänäkin.
Vielä sanon jos jollekin heräsi kysymys olenko varma omasta pelastumisestani, en ole, se on Jumalan tahto jos niin käy. Jumalan armo.
kirjeen kohtaa teroitat?
Mieti omalta kohdaltasi, kuritatko ruumistasi ja masennat sitä, ettet vaan sinä, joka muille saarnaat, itse ehkä joutuisit hyljättäväksi.
Näyttää siltä, että valitsit vain ylisanoja, joilla ei ole mitään tekemistä todellisen elämäsi kanssa. Nämä Paavalin sanat liitettynä yhteen itse valitun tekohurskauden kanssa ovat pahinta teatteria, pilkkaa Jumalan edessä.
Näyttää siltä, kirjoittelustaan päätellen, että
nimenomaan T.Suni tarvitsee Paavalin opetusta:
1.Kor. 9:22
"heikoille minä olen ollut heikko, voittaakseni heikot;
kaikille minä olen ollut kaikkea, pelastaakseni edes muutamia."
Suni näyttää kiroavan lähes 'kaikille kaikkea'
voittaakseen edes muutaman sielun perkeleelle.
Ei raamattupalsta ole mikään ihmisten haukkumiseen tarkoitettu, vaan raamatusta keskustelua varten. Olisi hyvä kun täältä voisi poistaa jokaisen toisia halventavan viestin. Tämä on mennyt aivan lasten leikkikentäksi koko palsta. Ei täällä kukaan uskova ihminen edes viitsi olla pitempään, koska täällä vallitsee sellainen tuomion ja syytöksen henki. Jossa vain mopataan ja halveksitaan toinen toistansa.
Jokainen uskova kamoksuu tätä palstaa. Käy ja kääntyy nopeasti takaisin sinne mistä tulikin. Sinulla näyttää olevan oikeaa uskoa pysyä asiallisena. Se on oikein. Siunausta sinulle!
Siunausta, voimia ja rohkeutta MiaHeidille!
että sinussakin on tuo helluntailaisuuden henki, uudestikasteen henki.
Jätä rakas ystävä nuo ihmisopit, vielä kun voit.
Eikös Raamatussa sanota selvästi, että ensin tulee parannuksenteko ja usko sitten vasta kaste, joten miten väität sitä ihmisopiksi.
Mark 16:15-16
Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille. Joka 1.uskoo ja 2.kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.
adventistien ja vapaakirkkoisten sukupolvi on vain kerran kastettu, uskovaisten upotuskasteella.Jopa neli viisikymppiset helluntalaiset ovat vain kerran kastettuja, siis sitten kun ovat tulleet uskoon. Kaikissa näissä seurakunnissa ainoastaan siunataan pikkulapset.
...onkohan täällä netissä mitään muita vastaavanlaisia keskustelupalstoja, jossa käytäisiin asiallista keskustelua, eikä pelkkien
kirjoitusten tai tuntematta henkilöä tuomittaisi
heti helvetin tuleen?
Kun ihminen on ensin selvittänyt itsensä kanssa mikä henki hänen
sydäntään hallitsee, niin silloin hän löytää kyllä tuolle
hengelle mieleisen palstan.
Jos se on uudelleenkastettujen henki, niin löytyy monta palstaa,
mormoneista ja jehovalaisista helluntailaisiin.
Jos on kerran kastettu niin heillekin riittää tarjontaa
luterilaisista, ortodokseista ja katolilaisista alkaen.
Totuuden Hengen saaneilla on vain tämä palsta, koska he ovat
saaneet oppia tuntemaan Raamatun totuuden.
henki, mikä sinussa asustaa on jäänyt selvittämättä. Mutta en usko sinun olevan
toivoton tapaus. Jumalalle kaikki on mahdollista.
Tee parannus ja usko ilosanoma niin Herra antaa sinulle anteeksi kaiken. Miten Paavalille kävi
Damaskossa, entiselle kristittyjen vainoajalle?
Hän pelastui ja hänestä tuli pakanain apostoli.
En puhu nyt lihan parantamisesta, se on parantumaton, kuoltava ja ristiin naulittava.
En puhu järkiuskosta ja oman itsensä parantamisesta,turmeltuneen luonnon siis lihan.
Muista, sinä et ole tuomari ja et voi tuomita ketään täällä etukäteen ikuiseen eroon Jumalasta.
Jos ihminen rakastaa ja etsii elämäänsä vain totuutta,
hän ottaa sen erään nuorukaisen: Sa--in:n tavoin iloisesti
vastaan ja lähtee itselleen etsimään samaa totuuden tietä,
ja tulee sen kautta ahtaan portin läpikin kerran pääsemään.
Mutta kun Saatanan miellyttämisen evankeliumin kautta valheen hengen
sydämeensä saanut ihminen kuulee totuuden, tuolle hengelle se on
ilman muuta tuomitsemista, vaikka siinä ei edes tuomiosta puhuta
mitään. Miten monta kertaa minun tämäkin sinulle linkitettävä, seisemän kertaako?
Ja selvitä sinä nyt minulle, miten tämä minun parannuksen teko
poikkeaa siitä parannuksen teosta, jonka sinä olet Saatanalle
ihmisoppien mukaan tehnyt:
Ahtaan portin tuska.
Kirjoittanut: Teuvo Suni 9.12.2005 klo 00.13
Ennen kuin tästä jatkan, lisään vielä tuohon edelliseen valheen armoseinään yhden erittäin tärkeän asian. Tällaisen armon tekee saatanalliseksi se, kun sillä estetään ihmisiltä kaikki ne teot, jotka Jumala nimenomaan häneltä vaatii, ja joiden kautta hän löytäisi tien ahtaalle portille. Näistä on Raamatussa vaikka kuinka monta esimerkkiä. Otan tähän nyt vain kolme:
"Eikä uutta viiniä lasketa vanhoihin leileihin. Silloinhan nahka halkeaa, viini valuu maahan ja leilit ovat pilalla. Ei, uusi viini lasketaan uusiin leileihin. Silloin molemmat säilyvät."
"Te teette väärin, kun kerskutte. Ettekö tiedä, että pieni määrä hapatetta hapattaa koko taikinan? Puhdistakaa siis talonne hapantaikinasta, niin että teistä tulee uusi taikina."
"Rakkaat ystävät! Kun kerran olemme saaneet tällaiset lupaukset, meidän tulee puhdistautua kaikesta ruumiin ja hengen saastaisuudesta ja Jumalaa peläten pyhittää elämämme kokonaan hänelle."
Jumala siis vaatii ihmisiä puhdistamaan sydämensä, mutta kuinka moni uskaltaa sitä edes yrittää, kun antikristukset leimaavat kaikki tällaiset teot ihmisen omiksi teoiksi, jotka eivät tule ketään pelastamaan.
Nyt sitten jatkan kertomalla kaksi ensimmäistä kohtaamista Kristuksen kanssa. Yritin tässä hakea niitä keskusteluja joissa oli jotakin viitteitä näistä tapahtumista, mutta en millään niitä löytänyt, koska menneiden asioiden esille kaivaminen on ollut tosi vaikeaa, ja kun nytkin tätä mietin, että miksi on näin, muistuivat heti mieleen Jeesuksen sanat: "Joka tarttuu auraan ja katsoo taakseen, ei ole sopiva Jumalan valtakuntaan."
Tuota ensimmäistä Kristuksen ilmestymistä edelsi tapahtuma käärmekivellä keväällä 1983, ja sen löysin. Se on tällä samalla keskustelupalstalla hieman taaempana, keskustelussa: Teuvo Suni kerro. Se on syytä jokaisen lukea ensiksi, joka aikoo nyt tämän selvitykseni lukea, sillä tuossa tapahtumassa minulta pyyhittiin aivoista kaikki uskoon liittyvät asiat pois, ja elämää piti jatkaa sellaisen ajatuksen vallassa, ettei Jumalaa todella ole olemassakaan. Nyt sitten kirjani sivulle 15:
Tuli vuosi 1985. Kesällä Ritvan isä sai iäisyyskutsun Lappeenrannassa, jonne he olivat muuttaneet, kun olivat luovuttaneet maatilan vanhimmalle pojalleen. Hautajaiset olivat lauantaina 10. elokuuta. Siinä avoimen arkun äärellä tulin miettineeksi tätä: tässkö on kaikki, mitä ihmisestä jäljelle jää? Missä on se, mikä sai tämänkin, nyt ruumiina olevan ihmisen elämään?
Sunnuntaina menimme Lappeenrannan kirkkoon jumalanpalvelukseen, jossa luettiin viikon aikana siunattujen vainajien nimet. Olin hieman hengästynyt, kun tulimme kirkkosalin ovelle. Sinnehän noustaan monta porrasta, joista Jaana oli pyörätuolin kanssa vedettävä. Näin seinällä virsitaulun, josta loisti silmiini numero 456. Tuo ihmeen antanut virsi vuosikymmenien takaa. Nykyisessä virsikirjassa sen numero on 307. Kun tämän näin, ajattelin, että onpa mukava pitkästä aikaa kuulla tuo virsi kaukaa lapsuudesta.
Missä jumalanpalveluksen osassa tuo virsi oli, sitä en muista. Kun se alkoi, tuli sellainen tunne kuin minut olisis lääritty lämpimään pumpuliin. Tönäisin Ritvaa kylkeen: "Tämä on minun virsi." Koskaan aikaisemmin en ollut siitä hänelle puhunut.
Sen jälkeen meni kirkon alttariseinä silmissäni täysin mustaksi. Siihen oli vedetty kuin musta samettiverho, johon suurin kultakirjaimin ilmestyi sanat: RAAMATTU ON TOTTA. Minua alkoi hävettää, koska en ollut tuota kirjaa juurikaan lukenut. Monta kertaa olin sen alusta aloittanut ja aina sen lukeminen oli kesken jäänyt.
Sitten koin aivan kuin pääni päälle olisi laskettu raskas paino, mutta siitä huolimatta tunsin, kuinka aloin kohota penkistä kohti korkeuksia. Virttä en enää kuullut, urkujen äänikin oli poissa ja oli aivan hiljaista. Katselin ympärilläni olevaa valtavaa kirkkautta, ja tunsin pääni yläpuolella olevan jotakin hyvin puoleensa vetävää, jota en kuitenkaan nähnyt. Mieleen palautui se ihana tunne siellä järven rannalla kalliolla, kun se valonsäde täytti sylini.
Hetken tätä kirkkautta katsellessa ja ihmetellessä, kuulen sen keskeltä jostakin miehen äänellä lausutut sanat: "Minä olen Herra, sinun Jumalasi, rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi, ja älä tuomitse, ettei sinua tuomittaisi!" Siinä tulivat itsekkäälle ihmiselle ihmiselle kovat sanat.
Hetken kuluttua sama ääni jatkoi: "Ei ole mitään väliä sillä, onko sinulla isä tai ei, oletko rikas tai köyhä, terve tai sairas, kunhan elät elämäsi niin, että kerran saavutat tämän kirkkauden! Tämän jälkeen päässäni käytettiin ajatuksenjuoksu: oli verrattava tätä tunnetta, joka minut ympäröi, tunteeseen vaimoani kohtaan. Tämä meni kirkkaasti edelle. Sitten olivat vuorossa kaikki viisi tytärtä. Toiseksi jäivät hekin. Sitten kirkonmäellä oleva auto ja siellä oleva kameralaukku, nekin kun olivat silloin vielä hyvin rakkaita. Toiseksi jäivät nekin, samoin vielä pohjoisessa oleva koti, kun sekin lopuksi ajatuksiin johdatettiin.
Tämän tajuttuani tulin sen ihanuuden keskellä luvanneeksi, vaikka mitään ei minulta kysyttykään. "Tämän takia, mitä nyt olen saanut nähdä ja kokea, tahdon lähteä minne vain haluat minut lähettää!" Silloin en totisesti tiennyt, mitä tuona hetkenä tulin luvanneeksi. Paljon tiedän tänään, vaikkakaan en vielä kaikkea sitä mitä tulevaisuus tullessaan tuo.
Näky päättyi siihen, kun ympäröivän kirkkauden keskellä katsoin taakseni, ja huomasin selkäni takana syvän mustan rotkon, jonka reunalla istuin. Mistä tuon jumalanpalveluksen saarnassa puhuttiin, sitä en muista, mutta tämä näky ja sen seuraukset eivät tule koskaan silmistäni katoamaan.
Välittömät seuraukset sain kokea heti, kun kirkon rappusia alas astelimme. Oli kuin päältäni olisi riisuttu pakkopaita ja raskaat kahleet. Kaikki vuosikymmenien aikana koetut tuskat olivat poissa. Melkein nauraen ihmettelin, miten olivatkaan nuo kolme elämäni kipeintä kohtaa - isättömyys, köyhä koti ja vammainen esikoinen -lähes koko siihen asti eletyn elämäni pilanneet. Ja nyt, 48-vuotiaana, olin kuin uuden elämän alussa.
Suurin ihme oli tuon isättömyyden tuskan ja sen tuottaman häpeän ois ottaminen. Se oli siihen asti ollut niin kipeä asia, ettei siitä voinut kenellekään puhua. Kukaan ulkopuolinen ei ollut koskaan saanut tietää, että olin syntynyt aviottomana. Kun täällä Ruukissa tutustuimme uusiin ihmisiin, niin heille piti valehdella, että vanhempani olivat kuolleet. Ritvakin kun tämän kipeyden tiesi, niin hänkin vaikeni.
Koko sen päivän olin kuin pumpulipilvessä. Oltiin surutalossa ja sisälläni oli ilojuhla. En voinut siellä tuosta näystä mitään puhua. Se päivä oli Sanna-myrskyn päivä, 11. elokuuta 1985. Se yli 30-asteinen lämmin tuuli, joka Lappeenrannassa silloin puhalsi, oli kuin Pyhän Hengen valtavaa syleilyä.
Illalla läksimme ajamaan kotiin, Ruukkiin. Matkan aikan ei montaa sanaa vaihdettu. Päässäni pyöri jatkuvana nauhana tuon päivän suurin tapahtuma. Vasta yöllä, kotona vuoteessa, kerroin Ritvalle tämän ja kysyin: "Voiko Saatana antaa ihmisille tällaisia näkyjä?" "Ei, kyllä sinua on Pyhä Henki koskettanut", hän vastasi ja jatkoi: "Koko matkan ajan tunsin, että sinulle on tapahtunut jotakin."
Heti aamulla muistui mieleeni Uusi testamentti, jonka olin Lappeenrannan seurakunnalta rippilahjaksi saanut. Vielä sen pölyttyneenä kirjahyllystä löysin. Milloin lienen sen viimeksi avannut? Etulehdeltä löytyi täydellinen yllätys; Herkko Kivekkään kirjoittama muistolause elämäni matkalle, Ps.43:3: "Lähetä valkeutesi ja totuutesi, ne minua johdattakoot, viekööt minut sinun pyhälle vuorellesi, sinun asuntoihisi."
Ihmeiden aika ei ollut ohi, kun tajusin, miten saumattomasti nuo sanat liittyivät siihen, mitä edellisenä päivänä olin saanut nähdä ja kokea. Minut oli johdatettu hänen pyhälle vuorelleen. Jos ei vielä asuntoihin asti, niin ainakin suurelle valkeuden ja vapauden esipihalle, ja vihdoinkin olin saanut kuulla Jumalani äänen.
Neljänkymmenen vuoden koettelemusten jakso, syksystä 1945 syksyyn 1985, oli päättynyt. Mutta mitä vielä oli edessä, sitä en tiennyt."
Nyt keskeytän menneisyydestä kertomisen hetkeksi, ja selvitän Raamatun taivaaseen liittyviä nimityksiä. Kun siellä sanotaan taivas, sillä tarkoitetaan sitä taivasta, jonka jokainen silmillään näkee. Kun sanotaan taivasten taivas, sillä tarkoitetaan sitä taivasta, jossa Jumalan valtaistuin sijaitsee. Kun sanotaan kolmas taivas, jota Paavalikin käytti, kun kertoi saamastaan näystä:
"Minun on pakko kerskailla, vaikkei siitä hyötyä olekaan. Siirryn nyt näkyihin ja Herran ilmestyksiin. Tunnen erään Kristuksen oman, joka neljätoista vuotta sitten temmettiin kolmanteen taivaaseen. Oliko hän silloin ruumiissaan vai poissa siitä, en tiedä, sen tietää Jumala."
Samoin voin minäkin toistaa tuosta näystä, ja kaikista muistakin, joissa Kristus on ilmestynyt kirkkautensa keskellä tai erilaisia ilmestyksiä antaen. Tuo kolmas taivas on jossakin taivaan ja taivasten taivaan välimaastossa, jossa ihmiselle erilaiset taivaalliset näyt suodaan.
Tuosta hetkestä alkoi elämäni Raamatun äärellä, ja nyt siirryn kirjan sivulle 15:
"Luettuani ensimmäisen kerran Raamatun lävitse, aloitin alusta uudelleen, ja vielä kolmannen kerran profeettojen kirjoista Ilmestyskirjan loppuun. Ihmettelin ja mietin asioita, joita olin alleviivannut. Mitä enemmän luin, sitä enemmän ihmettelin, miten tämän kirjan ympärille on saatu rakennettua sadottain erilaisia kuppikuntia, suuri ja pieniä? Ei tämä kirja ainakaan ole tuollaisiin johdattamassa. Siinähän koko ajan puhutaan vain yhdestä Herrasta, yhdestä Hengestä, yhdestä uskosta, vieläpä vain yhdestä kasteesta.
Toistuvasti siinä varoitetaan vääristä profeetoista, jotka esiintyvät Jumalan nimellä ja hänen palvelijoinaan. Tuossa kirjassa ei voi olla kuin yksi totuus, ja kaikki muu on valhetta. Mutta mikä se totuus on? Sitä jatkuvasti kyselin.
Alati jouduin peilaamaan myös omaa elämääni tuon kirjan valossa. Koin olevani vapaa ja kiitin siitä Jumalaa, joka oli minut vapauttanut. Samalla kuitenkin tunsin, etten sittenkään ole vapaa, elämästäni puuttuu vielä jotakin. Kestorukoukseni oli, että Jumala paljastaisi minulle tuon kirjan totuuden, mitään salaamatta. Olihan hän itse antanut näkynsä kautta todistuksen, että tuo kirja on totta.
Näin elämä jatkui. Tammikuussa 1987 sain yllättäen kutsun seurakunnan kirkkoneuvoston jäseneksi. Yllättäen siksi, etten ollut mikään aktiivinen kirkossakävijä, ja siksi, etten ollut minkään poliittisen puolueen jäsen. Sen verran hallinnosta tiesin, että kaikki luottamustoimet jaetaan poliittisin ansioin. Puolueiden voimasuhteiden oli sielläkin oltava kohdallaan. Tuli tammikuu 1988, sen viimeinen viikonloppu. Sinäkin päivänä luin Raamattua. Silloin oli edessä Luukkaan evankeliumi, josta luin:
"Ja hän puhui heille tämän vertauksen: "Eräällä miehellä oli viikunapuu istutettuna viinitarhassaan ja hän tuli etsimään hedelmää, mutta ei löytänyt.
Niin hän sanoi viinitarhurille: 'Katso, kolmena vuotena minä olen käynyt etsimässä hedelmää tästä viikunapuusta, mutta en ole löytänyt. Hakkaa se pois, mitä varten se vielä maata laihduttaa?'
Mutta tämä vastasi ja sanoi hänelle: 'Herra, anna sen olla vielä tämä vuosi: sillä aikaa minä kuokin ja lannoitan maan sen ympäriltä. Ehkä se ensi vuonna tekee hedelmää: mutta jos ei, niin hakkaa se pois.'
Niin kuin Valitusvirsi kolme keskeytti Raamatun lukemisen lähes kaksi vuotta aikaisemmin, niin saman tekivät nyt nämä jakeet. Silloin ymmärsin heti lukemani, mutta nyt en lainkaan käsittänyt, mitä nämä jakeet tarkoittavat ja miten ne minuun liittyvät. Koko päiväksi jäi Raamattu auki tuosta kohdasta ja töitten lomassa aina kävin lukemassa ja ihmettelemässä.
Ritva oli iltapäivällä lähtenyt töihin, ja kun häntä puolenyön jälkeen odotin kotiin, vielä vuoteessakin näitä jakeita ajattelin. Sitten, aivan yllättäen, makuuhuone tuli täysin pimeäksi, eikä pihavaloakaan näy ikkunasta. Sähköt eivät katkenneet, mutta silti olin täydellisen pimeyden keskellä. Hetken kuluttua, tämän pimeyden keskeltä jostakin, kuulen tutun äänen lähes kolmen vuoden takaa:
"Siellä kirkossa sinut vapautettiin niistä taakoista, jotka eivät olleet sinun itsesi aiheuttamia, mutta sinunkin sydämelläsi on vielä jotakin."
Olihan siellä kaikenlaista pahuutta. Kenelläpä ei olisi, kun Jumala sinne katsoo. Nyt hän kuitenkin kaivoi sieltä esille vain yhden, kaikkein inhottavimman asian, jolla en itse enää vuosiin ollut päätäni vaivannut. Olin sillä Ritvaa usein uhkaillutkin, sillä koin, että minullakin oli oikeus mennä vuoteeseen jonkun toisen kanssa. Niinhän hänkin oli tehnyt. Tutkamiesten vuotuisen tapaamisen yhteydessä siihen kerran tilaisuus tuli. Tein aviorikoksen, ja sen jälkeen tunsin olevani tasavertainen Ritvan kanssa. Siihen yhteen ainoaan kertaan se asia jäi - ja nyt jo tuo rakkaaksi tullut Jumala lausuukin minulle kuolemantuomion:"Hakkaa se pois!" Nyt ymmärsin tuon Raamatun sanoman täydellisesti. Minä olin tuo viikunapuu. Lähes kolme vuotta sitten sille annettiin kasvun mahdollisuus, ja nyt tuon kasvun antanut Jumala lausuukin kuolemantuomion.
Alkoi vaihtokauppa. Olisin tunnustanut kaikki ne pahat teot, mitkä vain muistin tehneeni, mutta en tätä. Oliko tämä nyt niin tärkeää kaivaa esille? Näethän, että olen muuten ollut ihan hyvä isä. Köyhänä läksin maailmalle ja nyt olen saanut rakennettua perheelleni oman kodinkin?
"Minä olen ntämän sinulle antanut, ja koska tahansa voin ottaa sen sinulta pois!", kuului vastaus.
Minut valittiin kirkkoneuvostoonkin.
"Minä sinut sinne johdatin, jotta näkisit, ettei Jumalan seurakuntaa näin johdeta."
En nole polttanut tupakkaa, enkä juonut viinaa. Eikö näilläkään ole mitään merkitystä?
"Minä olen sinut niistä varjellut."
Ajatuksiini johdatettiin vielä pieni jäsenkortti. Lienen ollut 12- tai 13-vuotias, kun äitini tilasi Joka Poika-lehden. Siihen oli perustettu Joka Pojan Raittiusliitto, johon liityin, ja sen jäsennumero on 640. Tämä lyhyt lupaus oli varjellut elämääni niin, ettei sen lukemattomien vaikeuksien keskelle päässyt viina tuhojaan tekemään:
"Tahdon koettaa Jumalaan turvautuen pysyä ehdottomasti raittiina koko elämäni ajan ja niinmuodoin kieltäytyä kaikista väkijuomista sekä tupakasta. Saadakseni tälle pyrkimykselleni tukea olen liittynyt jäseneksi Joka Pojan Raittiusliittoon."
Nyt olin kuin nurkkaan ajettuna, vailla pakomahdollisuutta. Näin toki edessä kaksi tietä, mutta kummankin päässä odotti kuolema, kun tähän tilanteeseen tuli puhumaan toinenkin ääni: "Hullu olet, jos tuon vaimollesi tunnustat. Avioliitosi ja perheesi hajoaa ja koko loppuelämäsi on pilalla!"
Jos en tunnusta, niin Jumala viimeistään vuodenn kuluttua hakkaa minut pois. Purskahdin itkuun, ties monennenko kerran elämäni aikana. Koko sisus oli kuin helvetin liekeissä. Jostakin tämän tuskan keskeltä tulivat ajatuksiini sanat, jotka suorana hätähuutona kaikuivat pimeään yöhön: "Herra Jeesus, armahda!"
Ne olivatkin lopulta ne ainoat sanat, jotka sinä yönä toivat avun ja pelastuksen. Niiden huutamisen jälkeen sain rauhan sydänmeeni, kun tiesin tehneeni sen, mitä Jumala minulta odotti:
"Mutta jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu. Siionin vuori ja Jerusalem on turvapaikka, niin on Herra luvannut.
Ne, jotka Herra kutsuu, ne pelastuvat."
"Se, joka tekee pahaa, kaihtaa valoa: hän ei tule valoon, etteivät hänen tekonsa paljastuisi. Mutta se, joka noudattaa totuutta, tulee valoon, jotta kävisi ilmi, että hänen tekonsa ovat lähtöisin Jumalasta."
Tuon aviorikoksenkin oli Jumala sallinut tapahtua, että hänellä olisi mistä miehen kiinni ottaa, kun kiinnioton päivä koittaa. Ja nyt se koitti.
Ritvan tullessa töistä sanoin hänelle: "Voitko polvistua kanssani tähän vuoteen viereen, minulla on sinulle kerrottavaa?" Polvistuimme ja kerroin hänelle mitä vuosia sitten olin tehnyt, ja kysyin: "Voitko antaa tämän minulle anteeksi?" Hetken hiljaisuuden jälkeen hän vastasi: "Voin."
Sillä hetkellä tunsin itseni tiimalasiksi, joka oli täynnä mustaa mönjää. Se lähti valumaan päästä alaspäin ja valumisrajan tunsin jokaisessa kehon kohdassa. Kun se oli valunut jalkojen kautta lattialle, tuli tilalle jotakin puhtaan valkoista. Samalla hetkellä minut valtasi sama ihana tunne kuin kerran lapsena ja siellä kirkon näyssä. Välähdyksenomaisesti sain vielä tuossa hetkessä nähdä tämän katoavan maailman yllä taivaan kirkkauden, sen todellisen maailman, joka ei koskaan katoa.
Olin päässyt läpi ahtaasta portista. Saanut kohdata Kristuksen jo toisen kerran, ja syntyä taivaan kansalaiseksi. Tätä uudestisyntymistä kutsutaan Raamatussa myös sydämen ympärileikkaukseksi, ja vaatteiden valkaisemiseksi Karitsan veressä. Siinä ihmisen syntinen luonto revitään pois ja kivisydämen tilalle asennetaan uusi sydän, johon itse Kristus tuli Totuuden Henkensä kautta ikuisesti asumaan. Olin päässyt näiden harvojen joukkoon:
"Menkää sisään ahtasta portista. Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen.
Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen."
"Häneen teidät on liittänyt ympärileikkaus, jota ei ole ihmiskäsin tehty. Kristuksen ympärileikkaus, jossa syntinen luonto riisutaan pois."
...ahdas portti, mutta noin pitkää prosessia minun ei ole tarvinnut käydä päästäkseni kaidalle tielle. Evakeliumeissa on vaikka kuinka monta esimerkkiä tästä. Tiedän, mitä on olla kadotettu. Tiedän, mitä on herääminen. Tiedän, mitä on kääntyminen. Tiedän, mitä on uudestisyntyminen. Minun ei tarvitse sitä sen enempää selitellä. Tämä prosessi kesti n. puoli vuotta. Ja yksin armosta Pyhän Hengen työn kautta olen uskossa. Edes usko ei ole minun teko. Sekin on armoa. Mistään en voi kerskata. Kunnia ja ylistys yksin Jumalalle ja Hänen Pojalleen. Nyt saan vaeltaa armossa ilossa ja rauhassa Jeesuksessa Kristuksessa. Kaikki eivät yksinkertaisesti käy samaa prosessia läpi, mitä sinä. Minä olen joutunut kohtaamaan läpimädän sontatunkion itsessäni, lihan ja joutunut huutamaan Herra armahda. Ja Herra armahti. Ylistys ja kunnia yksin Herralle!
Kristukselta et ole Henkeä sydämeesi saanut, koska et tunnista
täältä Kristuksen omia vaan koko ajan henkesi pistää sinut
taistelemaan Totuuden Henkeä vastaan.
Etkö usko sitä, mitä olen Saatanasta jatkuvasti kirjoittanut?
Sen Kristusta matkiva henki ei kerro totuutta, sen puolustaja
ei tuo syntejä päivänvaloon vaan jäädyttää ne ihmisen sydämeen.
Tästä tulee tällaisten ihmisten nimitys tekopyhiksi
ja ulkokultaisiksi, koska he ovat kuin kalkilla valkaistut haudat.
Päältä puhtaan valkoisia, mutta sisus täynnä saastaa.
Mutta Jeesusta Kristus hänen pettämät ihmisparat saavat suu vaahdossa
hokea, koska Jumalakin sen heille rakkaudessaan täällä
maan päällä sallii, koska heivät pääse sitä taivaassa tekemään.