Hirvikivääri vs, luotiliivi

hirvikivääriin, kunnon kyttäys ja kokenut ampuja?

Voisi olettaa että tähtää sinne mitä kypärä ei peitä.

Poliisi käyttänee sekä luotiliiviä että kypärää.

Sukulainen on poliisina maalla. Ei mitenkään mahdoton tilanne että maakuntien mies hirvikiväärillä ampuu.

Läpi menee.Testattu on.

Miten käy kirjoitti:

Sukulainen on poliisina maalla. Ei mitenkään mahdoton tilanne että maakuntien mies hirvikiväärillä ampuu.

Toivottavasti ampuu.

joe en77 kirjoitti:

Läpi menee.Testattu on.

kuolikko?

Pysäyttääkö ne armeijan lisävahvistetut liivit RK:n vai KK:n panssariluodit? Eli siis 7.62x39 vai ihan jopa 7.62x54R kaliberin paukut? Noistahan tuo jälkimmäinen vastaa suunnilleen hirvikiväärin .308 patruunaa, ensin mainittu onkin sitten huomattavasti kevyempää tavaraa.

-tiedemies- kirjoitti:

Pysäyttääkö ne armeijan lisävahvistetut liivit RK:n vai KK:n panssariluodit? Eli siis 7.62x39 vai ihan jopa 7.62x54R kaliberin paukut? Noistahan tuo jälkimmäinen vastaa suunnilleen hirvikiväärin .308 patruunaa, ensin mainittu onkin sitten huomattavasti kevyempää tavaraa.

Lue lisää

Armeijan liiveistä en tiedä, mutta on liivejä, jotka pysäyttävät 7.62 NATO panssariluodin, joskin vain yhden laukauksen.

okaro kirjoitti:

Armeijan liiveistä en tiedä, mutta on liivejä, jotka pysäyttävät 7.62 NATO panssariluodin, joskin vain yhden laukauksen.

Aikamoinen on suojaus on miehellä tai naisella jos tuollaiset liivit päällensä laittaa! Vertauksena vanhan mallin Pasi-panssariajoneuvosta (XA-185) taisi mennä läpi tuon kaliberin panssariluodit että soi.

-tiedemies- kirjoitti:

Aikamoinen on suojaus on miehellä tai naisella jos tuollaiset liivit päällensä laittaa! Vertauksena vanhan mallin Pasi-panssariajoneuvosta (XA-185) taisi mennä läpi tuon kaliberin panssariluodit että soi.

Lue lisää

Huom!

Liivit ja keraamiset levyt on turvallisuuden vuoksi kertakäyttöisiä, eli jos sattuu toinen kuti samaan paikkaan, se menee luultavasti läpi.

Tätä ideaa sovellettiin jo kylmän sodan aikana. Esim. jenkkien duplex-ammukset, saksalaisten G-11 jne. Molempien valmistus on tosin lopetettu ajat sitten.

Venäläisetkin ovat soveltaneet tätä, esimerkkinä AN-94 -rynnäkkökivääri ja sen kahden laukauksen sarja @ 1800 RPM (rekyyli ei ehdi vaikuttaa paljoakaan), jolla kokenut ampuja voi osua 100 metrin etäisyydeltä kutakuinkin samaan kohtaan. Vaikka kaliiperi onkin 5.45x39mm, ei erityisiä panssaria läpäiseviä ammuksia tarvitse, jos ko. aseella osuu samaan kohtaan kahdesti.

okaro kirjoitti:

Armeijan liiveistä en tiedä, mutta on liivejä, jotka pysäyttävät 7.62 NATO panssariluodin, joskin vain yhden laukauksen.

Okaro,tarkoitat varmaan NIJ IV liivejä?

http://www.vestguard.co.uk/kits/lightweight-tactical-kit/vest-with-hard-plates/xtreme-tactical-nij-level-iv.htm

Tuolta niitä saa.
Vestguard vest IIIA ja hard plates IV

EI TOD Pysäytä panssariluotia sehän menee 3cm teräksestä.

-tiedemies- kirjoitti:

Pysäyttääkö ne armeijan lisävahvistetut liivit RK:n vai KK:n panssariluodit? Eli siis 7.62x39 vai ihan jopa 7.62x54R kaliberin paukut? Noistahan tuo jälkimmäinen vastaa suunnilleen hirvikiväärin .308 patruunaa, ensin mainittu onkin sitten huomattavasti kevyempää tavaraa.

Lue lisää

En ampuisi rintaan vaan päähän, tämä on logiikkaa, jos ja jos

Anonyymi kirjoitti:

En ampuisi rintaan vaan päähän, tämä on logiikkaa, jos ja jos

Ampuisin akilles jänteeseen

Nyt ei ole tainnut Newtonin lait mennä ihan perille.

Kun luoti lähtee liikkeelle, kohdistuu ampujan olkapäähän yhtä suuri voima, kuin se joka sitoutuu luotiin (miinus energia joka hukkuu lämpöön, kitkaan, mahdollisiin massalukkojen liikkeisiin tms. mutta karkeasti näin). Eli yhtä paljon on luodissa jytyä kuin se voima joka täräyttää olkapäätä.

Kun luoti osuu luotiliiviin, leviää iskuenegia kutakuinkin kiväärin perää vastaavalle alueelle, ehkä jopa suuremmalle, joten kyllä periaatteesta iskusta pitäisi ilman suurempia vammoja selvitä. Edellyttäen toki että luoti ei liiviä läpäise. Vasta tunkeutuessaan kudoksiin tapahtuu varsinaiset vauriot. Mustelma siitä varmasti silti jää.

Puolivaippaluoti läpäisee huonommin kuin kokovaippaluoti. Sen teho perustuu siihen että se osuessaan leviää ja koko iskuenergia jää kohteeseen. Kokovaippaluoti läpäisee helpommin ja jättää yleensä jälkeensä vain siistin reiän.

On liivejä jotka pysäyttävät myös .308 (tai 7.62-53R) luodin, mutta ei taida kuulua poliisin vakiokalustoon.

Liivi kirjoitti:

Nyt ei ole tainnut Newtonin lait mennä ihan perille.

Kun luoti lähtee liikkeelle, kohdistuu ampujan olkapäähän yhtä suuri voima, kuin se joka sitoutuu luotiin (miinus energia joka hukkuu lämpöön, kitkaan, mahdollisiin massalukkojen liikkeisiin tms. mutta karkeasti näin). Eli yhtä paljon on luodissa jytyä kuin se voima joka täräyttää olkapäätä.

Kun luoti osuu luotiliiviin, leviää iskuenegia kutakuinkin kiväärin perää vastaavalle alueelle, ehkä jopa suuremmalle, joten kyllä periaatteesta iskusta pitäisi ilman suurempia vammoja selvitä. Edellyttäen toki että luoti ei liiviä läpäise. Vasta tunkeutuessaan kudoksiin tapahtuu varsinaiset vauriot. Mustelma siitä varmasti silti jää.

Puolivaippaluoti läpäisee huonommin kuin kokovaippaluoti. Sen teho perustuu siihen että se osuessaan leviää ja koko iskuenergia jää kohteeseen. Kokovaippaluoti läpäisee helpommin ja jättää yleensä jälkeensä vain siistin reiän.

On liivejä jotka pysäyttävät myös .308 (tai 7.62-53R) luodin, mutta ei taida kuulua poliisin vakiokalustoon.

Lue lisää

fysiikan lait selvät. Liikemäärä, liike-energia sekä voima on kaikki eri suureita. Liike-energia menee pää osin luotiin, eikä suinkaan jakaudu tasan kivääriin ja ampujaan. Osuessaan liiviin energiasta suurin osa jää muodonmuutoksiin, eikä ota osaa luiden murskaamiseen. Liikemäärä sensijaan jakautuu tasan joka vaiheessa, osin myös jää matkalle siirtymällä ilmaan, mutta se on aika vähäistä.

Liivi kirjoitti:

Nyt ei ole tainnut Newtonin lait mennä ihan perille.

Kun luoti lähtee liikkeelle, kohdistuu ampujan olkapäähän yhtä suuri voima, kuin se joka sitoutuu luotiin (miinus energia joka hukkuu lämpöön, kitkaan, mahdollisiin massalukkojen liikkeisiin tms. mutta karkeasti näin). Eli yhtä paljon on luodissa jytyä kuin se voima joka täräyttää olkapäätä.

Kun luoti osuu luotiliiviin, leviää iskuenegia kutakuinkin kiväärin perää vastaavalle alueelle, ehkä jopa suuremmalle, joten kyllä periaatteesta iskusta pitäisi ilman suurempia vammoja selvitä. Edellyttäen toki että luoti ei liiviä läpäise. Vasta tunkeutuessaan kudoksiin tapahtuu varsinaiset vauriot. Mustelma siitä varmasti silti jää.

Puolivaippaluoti läpäisee huonommin kuin kokovaippaluoti. Sen teho perustuu siihen että se osuessaan leviää ja koko iskuenergia jää kohteeseen. Kokovaippaluoti läpäisee helpommin ja jättää yleensä jälkeensä vain siistin reiän.

On liivejä jotka pysäyttävät myös .308 (tai 7.62-53R) luodin, mutta ei taida kuulua poliisin vakiokalustoon.

Lue lisää

Melkein, mutta ei ihan.

Jos tarkkoja ollaan, sovellettavia lakeja on kolme:
- energian säilymislaki
- liikemäärän säilymislaki
- voiman ja vastavoiman laki

Luodin liike-energia on lähtöisin ruudin palamisesta syntyneestä energiasta. Lisäksi tuota energiaa tuhraantuu kaikkeen muuhunkin, kuten lämpöön, ääneen, kiväärin ja ampujan liikkeeseen jne.

Liikemäärän säilymislain mukaan luodin lähtiessä eteenpäin jotain muuta (kivääri ampuja) lähtee taaksepäin. Koska kivääri ampuja painaa tuhansia kertoja enemmän kuin luoti, liikahtaa luoti tuhansia kertoja nopeammin.

Voiman ja vastavoiman lain mukaan kummankin kiihdyttää tuohon vauhtiin sama voima. Voiman vaikutusaika on se aika, minkä luoti viihtyy kiväärin piipussa.

Luodin teho taas perustuu siihen, että se huomattavasti kivääriä ja ampujaa kevyempänä saa mukaansa huomattavan paljon enemmän liike-energiaa. Jos massa- (ja vastaavasti nopeus-) ero oli monituhatkertainen, on liike-energia-ero vastaavasti yhtä paljon kevyemmän hyväksi.

Hidastuessaan luoti sitten vapauttaa tuon, varsin suuren, liike-energiansa. Ilmalennon aikana energiaa vapautuu ympäröivään ilmaan luodin hidastuessa. Luodin osuessa johonkin sitä vapautuu osumakohteeseen.

Jos osumakohde on luotiliivi, pysähtyy luoti varsin nopeasti ja lyhyellä matkalla. Luotiin sitoutunut energia siis vapautuu nopeammin kuin se kiväärin piipussa siihen sitoutui, mistä johtuen tuntemus luotiliivin kantajassa voi olla jonkin verran ilkeämpi kuin kiväärin piippua vasten olleessa olkapäässä, vaikka kohteen iskusta saama liikemäärä onkin pienempi (kun luoti on tuossa vaiheessa hitaampi).

Hyvä luotiliivi tietenkin pyrkii maksimoimaan luodin pysähtymismatkan ja ajan (jolloin, vapautuvan energian ollessa sama, kohteeseen vaikuttaa pienempi voima, vaikkakin pitemmän ajan), muuttamaan mahdollisimman ison osan luodin energiaa sellaiseksi, mikä ei vaikuta liivin kantajaan (esim. liivin sisäiset rakenteelliset muutokset) sekä ohjaamaan tuon kohteeseen vaikuttavan voiman mahdollisimman suurelle pinta-alalle. Tästä huolimatta vauriot voivat hyvinkin olla pahempia kuin siinä ampujan olkapäässä.

Jos luoti tunkeutuu kudoksiin asti, vapauttaa se noihin kudoksiin ison osan siitä liike-energiasta, mitä sen hidastuessa vapautuu. (Osa energiasta menee luodin muodonmuutoksiin.) Eli kudoksiin pysähtyvä luoti vapauttaa energiaa enemmän kuin läpi sujahtava, joka vie osan energiasta vielä mukanaan.

Nopean luodin osalta tuo vapautuva energia on helposti niin suuri, että kudosvauriot ovat paljon laajemmat kuin luodin tekemä reikä. (Nopeasti vapautuva energia aiheuttaa ympäröiviä kudoksia tuhoavan paineaallon.) Liiveistä, jos luoti ne läpäisee, voi olla hyötyä ja/tai haittaa: hyötyä koska luoti myös hidastuu matkalla liivien läpi, haittaa jos luoti muuttaa muotoaan sellaiseksi, että se vapauttaa elimistöön enemmän energiaa kuin olisi siististi läpi sujahtaessaan tehnyt.

amatöörifyysikko kirjoitti:

Melkein, mutta ei ihan.

Jos tarkkoja ollaan, sovellettavia lakeja on kolme:
- energian säilymislaki
- liikemäärän säilymislaki
- voiman ja vastavoiman laki

Luodin liike-energia on lähtöisin ruudin palamisesta syntyneestä energiasta. Lisäksi tuota energiaa tuhraantuu kaikkeen muuhunkin, kuten lämpöön, ääneen, kiväärin ja ampujan liikkeeseen jne.

Liikemäärän säilymislain mukaan luodin lähtiessä eteenpäin jotain muuta (kivääri ampuja) lähtee taaksepäin. Koska kivääri ampuja painaa tuhansia kertoja enemmän kuin luoti, liikahtaa luoti tuhansia kertoja nopeammin.

Voiman ja vastavoiman lain mukaan kummankin kiihdyttää tuohon vauhtiin sama voima. Voiman vaikutusaika on se aika, minkä luoti viihtyy kiväärin piipussa.

Luodin teho taas perustuu siihen, että se huomattavasti kivääriä ja ampujaa kevyempänä saa mukaansa huomattavan paljon enemmän liike-energiaa. Jos massa- (ja vastaavasti nopeus-) ero oli monituhatkertainen, on liike-energia-ero vastaavasti yhtä paljon kevyemmän hyväksi.

Hidastuessaan luoti sitten vapauttaa tuon, varsin suuren, liike-energiansa. Ilmalennon aikana energiaa vapautuu ympäröivään ilmaan luodin hidastuessa. Luodin osuessa johonkin sitä vapautuu osumakohteeseen.

Jos osumakohde on luotiliivi, pysähtyy luoti varsin nopeasti ja lyhyellä matkalla. Luotiin sitoutunut energia siis vapautuu nopeammin kuin se kiväärin piipussa siihen sitoutui, mistä johtuen tuntemus luotiliivin kantajassa voi olla jonkin verran ilkeämpi kuin kiväärin piippua vasten olleessa olkapäässä, vaikka kohteen iskusta saama liikemäärä onkin pienempi (kun luoti on tuossa vaiheessa hitaampi).

Hyvä luotiliivi tietenkin pyrkii maksimoimaan luodin pysähtymismatkan ja ajan (jolloin, vapautuvan energian ollessa sama, kohteeseen vaikuttaa pienempi voima, vaikkakin pitemmän ajan), muuttamaan mahdollisimman ison osan luodin energiaa sellaiseksi, mikä ei vaikuta liivin kantajaan (esim. liivin sisäiset rakenteelliset muutokset) sekä ohjaamaan tuon kohteeseen vaikuttavan voiman mahdollisimman suurelle pinta-alalle. Tästä huolimatta vauriot voivat hyvinkin olla pahempia kuin siinä ampujan olkapäässä.

Jos luoti tunkeutuu kudoksiin asti, vapauttaa se noihin kudoksiin ison osan siitä liike-energiasta, mitä sen hidastuessa vapautuu. (Osa energiasta menee luodin muodonmuutoksiin.) Eli kudoksiin pysähtyvä luoti vapauttaa energiaa enemmän kuin läpi sujahtava, joka vie osan energiasta vielä mukanaan.

Nopean luodin osalta tuo vapautuva energia on helposti niin suuri, että kudosvauriot ovat paljon laajemmat kuin luodin tekemä reikä. (Nopeasti vapautuva energia aiheuttaa ympäröiviä kudoksia tuhoavan paineaallon.) Liiveistä, jos luoti ne läpäisee, voi olla hyötyä ja/tai haittaa: hyötyä koska luoti myös hidastuu matkalla liivien läpi, haittaa jos luoti muuttaa muotoaan sellaiseksi, että se vapauttaa elimistöön enemmän energiaa kuin olisi siististi läpi sujahtaessaan tehnyt.

Lue lisää

luodin massa 0,01 kg
kiväärin massa 4 kg
ampujan massa 80 kg
kohteen massa 80 kg
luodin lähtönopeus 800 m/s
luodin osumanopeus 400 m/s

luodin liikemäärä lähdössä: 0,01 kg x 800 m/s = 8 kgm/s

kiväärin liikemäärä on sama, mutta päinvastaiseen suuntaan (liikemäärän säilymislaki), joten:
kiväärin nopeus: (8 kgm/s) / 4 kg = 2 m/s
kiväärin liike-energia: 4 kg * (2 m/s)^2 = 16 J

kiväärin liikemäärä muuttuu kiväärin ja ampujan yhteiseksi liikemääräksi, jolloin:
kiväärin ja ampujan yhteinen nopeus: (8 kgm/s) / (80 kg 4 kg) = 0,095 m/s
kiväärin ja ampujan yhteinen liike-energia: (80 kg 4 kg) * (0,095 m/s)^2 = 0,76 J

Energiaa siis vapautui ampujaan 16 J - 0,76 J eli noin 15 J.

luodin liike-energia sen osuessa kohteeseensa:
0,01 kg * (400 m/s)^2 = 1600 J
ja liikemäärä: 0,01 kg * 400 m/s = 4 kgm/s

luodin liikemäärä muuttuu luodin ja kohteen yhteiseksi liikemääräksi:
luodin ja kohteen yhteinen nopeus: (4 kgm/s) / (80 kg 0,01 kg) = 0,05 m/s
luodin ja kohteen yhteinen liike-energia: (80 kg 0,01 kg) * (0,05 m/s)^2 = 0,2 J

Energiaa siis vapautui kohteeseen (ja luodin muodonmuutoksiin/lämpenemiseen) 1600 J - 0,2 J.

Kohteeseen vapautuu siis karkeasti 100 kertaa enemmän energiaa kuin ampujaan. Lisäksi tuo energia vapautuu nopeammin (luoti pysähtyy kohteeseen nopeammin kuin se kiihtyi siellä kiväärin piipussa). Luotiliivien tehtävä on saada tuo energia tekemään mahdollisimman suurelta osin jotain muuta kuin kudosvaurioita. Siitä huolimatta sattuu varmasti enemmän kuin siihen ampujan olkapäähän.

Liivi kirjoitti:

Nyt ei ole tainnut Newtonin lait mennä ihan perille.

Kun luoti lähtee liikkeelle, kohdistuu ampujan olkapäähän yhtä suuri voima, kuin se joka sitoutuu luotiin (miinus energia joka hukkuu lämpöön, kitkaan, mahdollisiin massalukkojen liikkeisiin tms. mutta karkeasti näin). Eli yhtä paljon on luodissa jytyä kuin se voima joka täräyttää olkapäätä.

Kun luoti osuu luotiliiviin, leviää iskuenegia kutakuinkin kiväärin perää vastaavalle alueelle, ehkä jopa suuremmalle, joten kyllä periaatteesta iskusta pitäisi ilman suurempia vammoja selvitä. Edellyttäen toki että luoti ei liiviä läpäise. Vasta tunkeutuessaan kudoksiin tapahtuu varsinaiset vauriot. Mustelma siitä varmasti silti jää.

Puolivaippaluoti läpäisee huonommin kuin kokovaippaluoti. Sen teho perustuu siihen että se osuessaan leviää ja koko iskuenergia jää kohteeseen. Kokovaippaluoti läpäisee helpommin ja jättää yleensä jälkeensä vain siistin reiän.

On liivejä jotka pysäyttävät myös .308 (tai 7.62-53R) luodin, mutta ei taida kuulua poliisin vakiokalustoon.

Lue lisää

Nyt et ole kyllä perehtynyt ollenkaan ballistiikan saloihin:)

amatöörifyysikko kirjoitti:

luodin massa 0,01 kg
kiväärin massa 4 kg
ampujan massa 80 kg
kohteen massa 80 kg
luodin lähtönopeus 800 m/s
luodin osumanopeus 400 m/s

luodin liikemäärä lähdössä: 0,01 kg x 800 m/s = 8 kgm/s

kiväärin liikemäärä on sama, mutta päinvastaiseen suuntaan (liikemäärän säilymislaki), joten:
kiväärin nopeus: (8 kgm/s) / 4 kg = 2 m/s
kiväärin liike-energia: 4 kg * (2 m/s)^2 = 16 J

kiväärin liikemäärä muuttuu kiväärin ja ampujan yhteiseksi liikemääräksi, jolloin:
kiväärin ja ampujan yhteinen nopeus: (8 kgm/s) / (80 kg 4 kg) = 0,095 m/s
kiväärin ja ampujan yhteinen liike-energia: (80 kg 4 kg) * (0,095 m/s)^2 = 0,76 J

Energiaa siis vapautui ampujaan 16 J - 0,76 J eli noin 15 J.

luodin liike-energia sen osuessa kohteeseensa:
0,01 kg * (400 m/s)^2 = 1600 J
ja liikemäärä: 0,01 kg * 400 m/s = 4 kgm/s

luodin liikemäärä muuttuu luodin ja kohteen yhteiseksi liikemääräksi:
luodin ja kohteen yhteinen nopeus: (4 kgm/s) / (80 kg 0,01 kg) = 0,05 m/s
luodin ja kohteen yhteinen liike-energia: (80 kg 0,01 kg) * (0,05 m/s)^2 = 0,2 J

Energiaa siis vapautui kohteeseen (ja luodin muodonmuutoksiin/lämpenemiseen) 1600 J - 0,2 J.

Kohteeseen vapautuu siis karkeasti 100 kertaa enemmän energiaa kuin ampujaan. Lisäksi tuo energia vapautuu nopeammin (luoti pysähtyy kohteeseen nopeammin kuin se kiihtyi siellä kiväärin piipussa). Luotiliivien tehtävä on saada tuo energia tekemään mahdollisimman suurelta osin jotain muuta kuin kudosvaurioita. Siitä huolimatta sattuu varmasti enemmän kuin siihen ampujan olkapäähän.

Lue lisää

olet harvinaisen oikeassa, selostuksesi oli melko tyjjentävä ja hyvä, perusteellinen. kiitos

olet.Jospa tosiaan kokeilisi ja sinuun.Mielel.vielä ilman näitä liivejä ja kypäriä.

Kivääri on hieman eriasia sitten kyllä kuin joku pistooli tietysti :D... tuollaiset paukut vielä...

PASI XA-180 kuskina tiedän että 7.62x39 passarinläpäisevä luoti ei läpäise kylkiä kyljen kulman takia. tiukkaa tekee takaovien loivankin kulman kanssa.

Walle-XA kirjoitti:

PASI XA-180 kuskina tiedän että 7.62x39 passarinläpäisevä luoti ei läpäise kylkiä kyljen kulman takia. tiukkaa tekee takaovien loivankin kulman kanssa.

Pitää paikkansa tuoreimpien mallien eli XA-185 ja XA-203 tapauksessa, joissa panssarointia on enemmän. Sen sijaan vanhimmista, eli ekan sarjan XA-180 Paseista menee 7.62x39 ps-luoti läpi että kilahtaa.

Kyllä se kupariluotikin läpäisee, vaikka ei toki paras läpäisikyky olekaan. Silloinhan kupari on mielenkiintoinen projektiili, kun se on sijoitettu vaikkapa pohja- tai kylkimiinaan. Sieltä ne lähtevät k--linkokoisina sulina porkkanoina, jotka läpäisevät useita senttejä terästä ja bonuksena sula kupari tekee gutaa vaikkapa siinä Pasissa sisällä, jos sopivasti sattuu...

Yksi ero teräsluotiin on kupariluodin n. 15% suurempi tiheys, mikä mahdollistaisi suuremman liike-energian, jos samankokoinen luoti ammuttaisiin samalla lähtönopeudella piipusta. Ei se köyhdytetty uraanikaan mitään kovaa ole, vaan helkutin tiheää tavaraa. Lisäetuna myrkytys...
Kupariluotejakin on monenlaisia, esimerkiksi MRX (bullet) olisi mielenkiintoinen ja taidan tilata noita pienen erän.

Tuolla on vertailua luotien läpäisystä, ei tosin tainnut olla kuin neljää eri materiaalia, eikä komposiittijuttuja olleskaan. Esimerkiksi tungsten-ydin ja kupari ympärillä olisi sellainen, että en ottaisi mielelläni liiviini. Taitaisi mennä keraamilevystäkin läpi, vaikka toki kuka nyt torsoon ampuu, jos aikaa ja tilaa on?
https://apps.dtic.mil/dtic/tr/fulltext/u2/a567525.pdf

Kannattaa ampua akillesjänteeseen