Milloin pääkaupunkiseudun kunnat yhdentyvät.
Miksi Espoon kaupunginjohtaja kieltää keskustelemasta fuusiosta ?
Voiko joutua syyteseen jos puhuu julkisesti kaupunkejen yhdistämisestä ?
Miksi Espoon kaupunginjohtaja kieltää keskustelemasta fuusiosta ?
Voiko joutua syyteseen jos puhuu julkisesti kaupunkejen yhdistämisestä ?
Vastaukset 54
Vanhimmat
Miksi pääkaupunkiseudun kuntien pitäisi yhdistyä? Yhteistyötä harjoitetaan nyt jo sellaisissa asioissa, joissa se on tarpeellista.
Kun kuitenkin koko ajan neuvotellaan eri toimintojen yhdistämisistä. Viimeisin taitaa olla vesilaitosten yhdistämisasia. Terveyshuolto, koululaitos, verovirastot, julkinen liikenne yms tehostavat toimintaansa yhdistymällä. Koko ajan tulee lisää..
Miksi ihmeessä hallintoa ei sitten voisi tehostaa yhdistymällä ja karsimalla päällekkäisyyksiä vastaavasti? Miksi se olisi poikkeus?
Kuka tarvitsee nelinkertaista hallintobyrokratiaa?
eivät terveyshuolto, liikenne ja koululaitos, virastot sun muut itsekseen niitä yhdistymisiä tee vaan taustalla olevat hallintoelimet. "Nelinkertaista hallintobyrokratiaa" tarvitsevat ne jotka eivät halua Neuvostotyyppistä hallintomallia.
"Nelinkertainen hallintobyrokratia" tulee siis veronmaksajalle halvemmaksi, koska päättäjät joutuvat kilpailemaan veronmaksajista. "Yksinkertaista hallintobyrokratiaa ajavat virkamiehet ja politiikasta itselleen elämänuran valinneet.
Eivät todella tee yhdistymisiä itsekseen, olet oikeassa. Niitä tehdään tehostamisen vuoksi. Tulee halvemmaksi ja palvelu paranee, kun byrokraatteja saadaan vähennettyä. Järki on päässyt jo niiden osalta voitolle.
Vai on neljä kaupunginjohtajaa ja kaikkia muitakin byrokraatteja nelinkertainen määrä halvempaa kuin yksinkertainen. Mielenkiintoinen ajatus.
Nimenomaan Neuvostotyyppisen hallinnoinnin ihailijat tarvitsevat tuollaisen määrän byrokraatteja, täytyyhän 'meidän ansioituneille poliitikoille', pienemmille tai isommille, saada virkapaikat. Virkapaikkoja riittää näin kaikille 'ansioituneille'...
Kyllä yksi helsingin seutu selviää yhdellä hallinnolla, kun on todettu muidenkin toimintojen yhdistämistarpeet. Tämähän on yhtä ja samaa talous- ja työssäkäyntialuetta.
Hallinnon osalta järjen voittoa vielä odotellaan... Ymmärrän, että se on vaikeinta, koska moni poliitikko menettää siinä lupaavat tulevaisuuden virkapaikkansa.
Kilpailu veronmaksajista... Hah, se jos mikä on tullut kalliiksi täällä asuville ihmisille. Sen vuoksi liian monet asiat on tehty hankaliksi ja kalliiksi ja nyt niitä ollaan purkamassa, mm yhdistelemällä erilaisia yhteisiä toimintoja. Tämä 'rusinan poiminta'-politiikka ei voi jatkua pitkään, siihen ei ole varaa edes Espoolla.
esimerkiksi yhteistyö joka ei pelaa joukkoliikenteessä. YTV on neuvostoaikainen organisaattio joka jarrutaa yhtestyötä.
Espoolaiset "katuvalopolitiikot" ovat pahin jarru pääkaupunkiseudun yhteistyölle ja yhdentymiselle.
Espoolainen Helsingissä työssäkäyvä ei voi käyttää terveyspalveluja työssäkäyntikunnassaan. Samoin päivähoitopalvelut.
Täällä esitettyjen perustelujen varjolla kaikki Suomen kunnat voitaisiin yhdistää yhdeksi reilun viiden miljoonan asukkaan kaupungiksi. Näin hallinto tulisi erittäin edulliseksi ja kansalaiset voisivat asioida kaikki yhdessä pisteessä. Ei tarvitsisi miettiä onko se nyt lähellä kotia vai työpaikkaa. Ja höpön löpön... Liian raskaaksi tehty hallintokoneisto ei yleensä toimi, ainakaan kansalaisen etujen mukaisesti. Päättäjien täytyy olla paikallisia ja asukkaiden tavoitettavissa.
Älä viitsi olla typerä. Ymmärrät varmaan mistä keskustellaan.
Kysehän vain on yhden talous- ja työssäkäyntialueen hallinnosta.
Miksi sitten lähestulkoon kaikki toiminnot, hallintoa lukuunottamatta, ovat yhdistymässä kokonaan tai osittain tai vähintäänkin suunnittelevat sellaista pk-seudulla?
Mikä siinä hallinnossa on niin erilaista, ettei siinä voisi tehdä samaa? Tulisiko liian vähän poliitikoille suojatyöpaikkoja? Liian vähän byrokraatteja? Vai mikä?
'Raskaaksi tehty hallintokoneisto...'. Nythän se vasta raskas onkin nelinkertaisena. Miten yksinkertaiseen hallintoon päätyminen johtaisi 'raskaaseen hallintoon'?
'Päättäjien täytyy olla paikallisia ja asukkaiden tavoitettavissa'.
Miten tämä nyt toteutuu? Ei yhtään paremmin, täysin päinvastoin. Asukkaiden kannalta hyvään tulokseen pitää asiasta saada myönteinen päätös hyvin usein monessa eri kaupunginhallituksessa/valtuustossa. Lisäksi asukkaat pystyvät vaikuttamaan vain yhden valtuuston päätöksiin, joten vaikutusmahdollisuudet ovat todella huonot.
No toki 'puistojen kukkaistutukset' ja muut vastaavat paikalliset päätökset voidaan nyt päättää neljässä kaupungissa ihan itsenäisesti. Mikään ei estä järjestämästä hallintoa niin, että Tapiolalaiset ja Westendiläiset voivat päättää omien puistojensa kukista ihan itse.
Ei nytkään Westendin asukkaiden 'kunnalliset edut ja tarpeet' käy kovin hyvin yksiin Suvelassa asuvien kanssa. Pitäisikö siis Espookin pilkkoa pienemmiksi kunniksi eli hyvintoimeentulevien kunnaksi ja huonosti toimeentulevien kunnaksi?
Voisiko saada jotain tietolähteitä koskien näitä väitettyjä "lähestulkoon kaikkien" toimintojen yhdistämistä? YTV:n ja HUS:n lisäksi ainakaan minulla ei tule mieleen muita yhdistettyjä toimintoja. Pelkkä mutu ei riitä perusteluksi.
perusterveydenhoito, koulu-ja sivistystoimi, kultuuri, joukkoliikenne, ja hallinto. Eli kaikki kunnan toimialaan kuuluvat toiminnot.
Myös vesi- ja viemärilaitosten osalta on keskustelua tiiviistä yhteistyöstä, jopa yhdistämisestä. Sähkölaitoksista myös, joskin Espoo taisi myydä jo omansa EON:lle.
Vain hallinnon osalta on Espoossa kielletty edes keskustelemasta yhdistymisestä. Siitä huolimatta keskustelu käy koko ajan, välillä vilkkaampana ja välillä on hiljaisempaa.
Lue silloin tällöin vaikka Helsingin Sanomia.
toimittajat ovat sen verran laiskoja tai mitä lie että Helsingin virkamiehet käyttävät lehteä etupäässä omien etujensa ajamiseen.
olla niin, että espoolaiset ovat todellakin pahin este yhdentymiselle ts. Helsingin yrityksille maksattaa omat virheensä naapurikunnilla (Sipoon namupalat ei siihen riitä alkuunkaan)
Yhteistyön pahin este on taas Helsingin virkamiehet, jotka jo nyt pyörittävät poliitikkoja miten haluavat.
Kirjoittajan näkemys on siis se että virkamiehet päättäisivät kaikesta ja veronmaksajille annettaisiin harrastukseksi päättää istutetaanko puistoon tulppaaneita vai tulppaaneita.
Luulenpa, ettei kukaan espoolainen haluaisi yhdistää Espoota Helsingin ja Vantaa kanssa. Veroprosentti nousisi, kun joutuisimme alkaa elättämään Helsingin ja Vantaan toimeentulotukiasiakkaita. Sitä paitsi Espoon historia ylettyy pitemmälle kuin Helsingin, joten tälläkin perusteella Espoo on säilytettävä itsenäisenä.
Normaali espoolainen ei asiaa vastaavalla tavalla perustele, kyse on joko vähemmistön edustajasta tai jonkilaisesta liitoshankeen puuhamiehen tarkoitusperäisestä väitteestä. Veroprosentti kyllä tulee nousemaan, mutta muista syistä, kuten hallintomonopolin mahdollistamasta byrokratian kasvusta.
Totta. Kuulun siihen vähemmistöön, joka jaksaa kinata asiasta Suomi24:n palstalla. Täällä tuota yhdistymispäätöstä ei kuitenkaan tehdä.
Itse ihmettelen, että kuinka hallinnon yhdistämisestä voisi tulla säästöä. Hallinnolle kuuluvien asioiden määrä karkeasti ottaen kolminkertaistuisi. Tekisikö jonkun olemassa olevan kaupungin hallintohenkilöstö yksin tämän koko työmäärän? Tuskinpa missään pääkaupunkiseudun kunnassa on tälläkään hetkellä turhia palkkatyössä olevia henkilöitä.
Kirjoitit:
"Hallinnolle kuuluvien asioiden määrä karkeasti ottaen kolminkertaistuisi."
Ok, nyt tuota määrää hoitaa nelinkertainen hanllintohenkilöstö.
Kun yhdistetään hallinto, niin sinunkin näkemyksesi mukaan riittäisi kolminkertainen hallintoväki. Säästyyhän siinäkin jo reippaasti. Itse uskon, että vieläkin vähempi hallintoväen määrä riittäisi, joskaan ei yksin jonkun nykyisen kaupungin hallintoväki tietenkään riittäisi.
Oikeastaan nyt on jo liian monessa asiassa jopa viisinkertainen hallintoväki. Näiden neljän kaupungin väki ytv ja muut 'yhteistyöorganisaatiot' joita tarvitaan nykyisin vain sen takia, että hallinto on päällekkäistä ja pirstaloitunutta.
On se kumma, että kun yritysmaailma yrittää aikin keinoin vähentää päällekkäisyyksiä ja hallintohenkilökuntaa tehostamisen ja säästöjen nimissä, samoin tekee pk-seudun lähestulkoon kaikki muutkin toimialat hallintoa, niin vain hallinnon tehostamista vastustetaan.
Tänään muuten joku espoolainen valtuutettu, eli poliitikko, ehdotti Hesarin yleisönosastolla seutuvaltuuston perustamista. Siis hallintoon vielä yksi kerros.
Että sillä lailla...
Mistä ihmeestä sulle ja monelle muulle on tullut se käsitys, että Vantaalla ja Helsingissä olisi enemmän toimeentuloasiakkaita kuin Espoossa?
Itse asiassa Espoossa on enemmän todella pienituloisia ihmisiä kuin Vantaalla. Helsingissä niitä taitaa olla hieman enemmän.
Ei kannata tuijotella keskiarvoja, kun eri ihmisryhmiä alkaa luokitella. Espoossa on nk superrikkaita ja varakkaita yhtiöitä, jotka nostavat kivasti keskiarvoja. Sama juttu Helsingissäkin monelta osin. Vantaalta esim superrikkaat puuttuvat tyystin ja silti hekin yltävät keskiarvoissaan maan varakkaimpiin ihmisiin ansioiden ja omaisuuden mittareilla katsottuna.
Espoo on vanhempi kuin Helsinki ja nuorempi kuin Vantaa, kun historiaa katsotaan, mutta jospa siirtyisimme kuitenkin nykyaikaan, kun eri asioita kehitetään. Taakse tuijottaminen ei kehitä mitään. Kun pk-seudun kuntien hallinto yhdistetään, niin eihän Espoo paikkana mihinkään häviä. Eihän se häviä muiden jo yhdistettyjen tai yhdistämässä olevien toimintojen yhteydessä.
edelläkävijöitä monopoleihin tai muutoin kilpailulta suojattuun asemaan pääsemisessä. Senpä vuoksi monessa maassa on kartellivirastoja ja onpa se EU:kin estänyt yrityksiä tai niiden osia yhdistymästä jotteivat saisi määräävää markkina-asemaa alueellaan. Helsingillä tällainen määräävä markkina-asema oli pitkään ja siksipä sen hallinto on pahasti degeneroitunutta. Nyt sitten sitä yritetään säilyttää kaappaamalla naapurikuntien veronmaksajat samaan kaatopaikkaan. Sipoo on sen verran pieni että resurssit eivät riittäne laittomuksien estämiseen mutta Espoota on turha nakittaa.
Tuo pitää paikkansa eli että yritykset pyrkivät äärimmäiseen tehokkuuteen ja sitä kautta varmaan monopoliasemaankin.
No kunnilla on jo monopoli omassa kunnassaan eikä kilpailijoita ole nytkään.
Ainoa todellinen kilpailu nykyisin pk-seudun kuntien kesken on kilpailu hyvistä veronmaksajista. Tämä jos mikä on erittäin vahingollista koko pk-seudun kilpailukyvylle, kun muistaa kenen kanssa pk-seutu joutuu kilpailemaan eli Tukholman, Pietarin ja Tallinnan seutujen kanssa. Pk-seudun sisäiset kotiinpäinvedot ja ristiriidat eivät millään tavalla edistä Helsingin seudun kilpailukykyä noihin kilpailijoihin verrattuna.
En menisi varsinkaan espoolaisena ensimmäisen heittämään kivellä Helsinkiä sen toimissaan Sipoota kohtaan, vaikka en niitä välttämättä hyväksykään. Espoo on hoitanut 'erinomaisen hyvin' oman asukkaiden valikointinsa. Vähävaraisia ei juurikaan ole päästetty kaupunkiin asumaan eikä varsinkaan heidän asioihinsa ole panostettu. Näissä asioissa Espoo on jatkuvasti otsikoissa eikä mitenkään edullisessa valossa. Rahaa on kuin roskaa käytettäväksi vähävaraistenkin ongelmien ratkaisemiseksi, mutta sekin vähä, joka asukkaiden hyväksi käytetään menee pääosin varakkaiden hyväksi. Lisäksi ei juuri ole tehty mitään pk-seudun yhteisen hyväksi. Vain oma napa on ollut tärkeä.
Espoo imagoituu erittäin voimakkaasti itsekkääksi öykkäriksi, jonka asukkaat röyhkeästi lähiömaastureillaan täyttävät Helsingin kadut ilmasaasteillaan. Tämä ei voi olla vaikuttamatta negatiivisesti jossain vaiheessa ja minusta se on jo alkanut näkyäkin. Ei ole merkitystä sillä onko imago oikea, nehän yleensä eivät olekaan.
Tehokkuuteen on pakko pyrkiä jotta pärjäisi kilpailussa, mutta jos pystyisi rakentamaan monopolin ei enää tarvitsisi kilpailla ja aikaa myöten tehokkuus laskisi.
Kuntien asiakkaita ovat veronmaksajat. Nämä asiakkaat voivat (teknisesti) melko vapaasti valita asuinpaikkansa n 50 km säteellä. PK-seudulla asiakkaat ovat voineet siis valita asuinkuntansa. Mikäli kunnat yhdistettäisiin, ei tämä enää olisi mahdollista ja olisi turha kuvitella että yksikään kuntapoliitikko enää sen jälkeen v....t välittäisi asiakkastaan, kun se tänäkin päivänä on olematonta.
Kukaan ei ole toistaiseksi perustellut miten nykyinen kuntajako pk-sudulla huonontaisi kilpailukykyä esim Tallinnaan ja Pietariin nähden. Lähinnä lienee kyse perinteisestä poliitikkojen ja virkamiesten vastuunpakoilusta kun Tallinna näyttää mallia miten julkista hallintoa pitää hoitaa nykyisen hyvä veli systeemin sijaan.
Taitaa se oma napa olla tärkein Tallinnallekin.
Jos PK-seudulla on öykkäreitä niin ne kyllä löytyvät Helsingin virkamieskunnasta. Näkihän sen Sipoo asiankin yhteydessä.
Kirjoitit: "... PK-seudulla asiakkaat ovat voineet siis valita asuinkuntansa. Mikäli kunnat yhdistettäisiin, ei tämä enää olisi mahdollista ja olisi turha kuvitella että yksikään kuntapoliitikko enää sen jälkeen v....t välittäisi asiakkastaan, kun se tänäkin päivänä on olematonta."
Hyvänen aika, kuntien asukkaathan valitsevat kuntapoliitikkonsa. Ei ne muualta tule. Näin myös tulevassa pk-seudun yhdistyneessä kunnassa. Siinä olet toki oikeassa, että jos äänestäjien valitsemat poliitikot eivät välitä asukkaista ja silti ne aina vaan valitaan uudelleen, niin tämä ei muutu yhdistymisen jälkeenkään yhtään paremmaksi.
Vai ei nykyinen eripuraisuus ja röyhkeä kotiinpäinveto vaikuta kilpailukykyyn. Tämä lisäksi johtuu massiivisesta hallinnosta (vähintään 4-kertainen, useilla aloilla jopa viisin- tai ehkpää jo kuusinkertainenkin).
En tiedä esimerkkejä, jossa näin valtava hallinnointi lieveilmiöineen on parantanut kilpailukykyä. Täytyy muistaa, että kyseessähän on saman talousalueen päällekkäinen hallinto.
Asukkaiden vapaus valita asuinpaikkansa on paitsi täysin teoreettinen useimmille ja riippuu 'lompakon paksuudesta'. Jos joku kunta järjestää asiat siten, että vain tietyn paksuisella lompakolla houkutellaan talousmielessä vain 'hyviä' asukkaita järjestämällä palvelut ja asuinalueet tätä silmälläpitäen, niin ei silloin voi puhua rehdistä kilpailusta, saati että se parantaa koko alueen kilpailukykyä. Onhan selvää, että tällainenkin kunta tarvitsee pienituloisia tekemään ne varsinaiset työt, joita ilman mikään kunta ei toimi. Lisäksi aina on syrjäytyneitä tai muuten elämisen kanssa vaikeuksissa olevia. Tässäkö pitää laskea sen varaan, että naapurikunnat hoitavat tämän työvoiman ja elämänsä kanssa vaikeuksissa olevat?
Aina tulee olemaan erilaisia asuinalueita, varakkaampien ja ei varakkaiden ja siltä väliltä. Ei kuntien yhdistyminen sitä poista. Ei siis tarvise pelätä, että joutuu asumaan vaikkapa vähävaraisten kanssa saman kadun varrella. Tällaisiakin turhia pelkoja on havaittavissa monissa kirjoituksissa.
Jos Espoo laskee toimintansa tällaisen varaan, niin tarviiko ihmetellä miksiköhän Espoolla onkaan sellainen imago kuin on?
"Jos PK-seudulla on öykkäreitä niin ne kyllä löytyvät Helsingin virkamieskunnasta. Näkihän sen Sipoo asiankin yhteydessä."
Voi olla, mutta öykkäri-imago on kuitenkin Espoon niskassa. Ja se on ratkaisevaa julkisuudessa, ei se miten asiat todella ovat.
tehdä ehdokaslistoja siten että valituksi tulee puoluekoneiston ykkösnimet. Suora pormestarivaali olisi eri juttu.
P..........a myös tuo väite hallinnon nelinkertaisuudesta, aiheesta on riittävästi tutkimuksia ja tilastomateriaalia josta näkyy varsin selvästi että nykykuntien hallintokulut ovat suorassa suhteessa väkilukuun. Toisien sanoen kuntien toiminta ei tehostu kuntakoon muuttamisellä pätkääkään.
Jos tuo on ainoa esimerkki [=kuviteltu X x hallinto] kilpailukyvyn puuttesta Tallinnaan nähden niin pienestä olisi sekin sitten kiinni.
Helsinki on kieltämättä järhjestänyt itselleen hyvätuloisia Elintavikevirastoloisia ym mutta kaverit ylempänä hallinnossa tosin ovat kyllä heti tuolle ihmisjoukolle veroetuja lykkäämässä.
Mielenkiintoinen on tuokin käänteinen väite että Helsinki houkuttelisi huonotuloiset omaan kuntaansa pienellä lompakolla.
Tuollaista soopaa että rikas ei halua asua köyhän vieressä kutsutaan manipuloinniksi.
Yllättävää oli tuo tunnutus että asiat todellisuudessa ovat niin että helsinki on oikeasti öykkäri, mutta Espoolla olisi vain kyseinen imago.
"P..........a myös tuo väite hallinnon nelinkertaisuudesta, aiheesta on riittävästi tutkimuksia ja tilastomateriaalia josta näkyy varsin selvästi että nykykuntien hallintokulut ovat suorassa suhteessa väkilukuun. Toisien sanoen kuntien toiminta ei tehostu kuntakoon muuttamisellä pätkääkään."
YTV, erilaiset neuvottelut kunnallisten toimintojen yhteistyöstä ja yhdistelemisistä, mm vesilistokset, sähkölaitokset, terveystoimi yms, yms. Eli melkeinpä toimialalla kuin toimialalla pyritään päällekkäisyyksien vähentämisiin/poistoihin.
Mikä tekee hallinnosta sellaisen, ettei vastaavaam kannattaisi pyrkiä?
Hallintoon on päinvastoin ehdotettu perustettavaksi seutuvaltuustoja yms lisäkerrostumia nykyisten hallinnollisten ongelmien paikkaamiseksi, siis lisää hallintoa. Kun pitäisi pyrkiä päinvastaiseen suuntaan.
"Jos tuo on ainoa esimerkki [=kuviteltu X x hallinto] kilpailukyvyn puuttesta Tallinnaan nähden niin pienestä olisi sekin sitten kiinni."
No itse nelin-viisinkertainen hallintokoneisto ei itsessään ole tietenkään ratkaiseva (vaikka sekin on täysin turha kustannus), vaan se mitä se touhuaa ja mitä seurauksia siitä on. Siis se hankaloittaa muuta toimintaa.
"Mielenkiintoinen on tuokin käänteinen väite että Helsinki houkuttelisi huonotuloiset omaan kuntaansa pienellä lompakolla."
Kukahan tuollaista on väittänyt? En minä ainakaan.
Helsinki kuten Vantaakaan ei vain aiemmin ole huomannut toimia kuten Espoo (omaa tyhmyyttään kai ja ovat vasta nyt huomanneet sen olevan taloudellisesti edullista), mutta tilanne on muuttunut.
Pärjääkö Espoo pidemmällä tähtäimellä?. Vantaa on jo ajanut Espoon ohi taloudellisessa kasvussa, lentokentän ympäristö on Suomen voimakkainta kasvualuetta, Helsinki kaapatessaan Sipoon rannikkoalueet on kova kilpailija hyvätuloisista asukkaista. Lisäksi Helsinkiin valmistuu suuri satama, joka luo taloudellista toimintaa Itä-Helsingin seudulle. Helsinki ja Vantaa löytävät kyllä helposti toisensa, jos Espoo jatkaa omaan itsekästä linjaansa. Mikä onkaan Espoon kilpailuvaltti tässä uudessa tilanteessa? Tilanne voi muuttua nopeastikin...
"Tuollaista soopaa että rikas ei halua asua köyhän vieressä kutsutaan manipuloinniksi."
Voi olla, mutta kuva julkinen kuva espoolaisista ei ole tuosta kovin kaukana.
"Yllättävää oli tuo tunnutus että asiat todellisuudessa ovat niin että helsinki on oikeasti öykkäri, mutta Espoolla olisi vain kyseinen imago."
Jos tuolla viittaat tekstiini, niin siinä totesin vain, että imago ei välttämättä ole sama kuin todellisuus. Tärkeämpi on käytännössä imago, koska sen mukaan ihmiset luovat mielikuvansa ja toimivat.
kuntien vastuulla olevaa palvelutoimintaa. Nykyinen kilpailutilanne kuntien välillä pakottaakin miettimään eri ratkaisumalleja. Toivottavasti ei siis päädytä Neuvostomalliin jonka seurauksena Tallinna ajaisi tämän uuden PK-kaupungin ohi kilpailukyvyssä lopullisesti.
Jos hallintokoneisto ei itsessään ole ratkaiseva vaan se mitä se touhuaa, niin eikö silloin juuri kannata olla kolme kilpailevaa hallintomallia jotka taatusti touhuavat eri lailla.
Sipoolta kaapatuilla veronmaksajilla ei pitkälle pötkitä. Helsingin virkamiehet tulevat pilaamaan senkin alueen käden käänteessä, ei sinne mitään veronmaksajia sen jälkeen siunaannu.
"Jos hallintokoneisto ei itsessään ole ratkaiseva vaan se mitä se touhuaa, niin eikö silloin juuri kannata olla kolme kilpailevaa hallintomallia jotka taatusti touhuavat eri lailla."
Siis neljä 'kilpailevaa' poliittista organisaatiota...
Varmaan on tehokasta kilpailuttaa pääosin lakisääteisiä toimintoja neljän eri organisaation voimin. Nimenomaan nämä lakisääteiset toiminnot ovat niitä kalleimpia kuntien kannalta.
Ei-lakisääteisissä kilpaillaan taas siitä, kenellä jää 'musta pekka' eli ne asiat, jotka ovat välttämättömiä kunnan toiminnan kannalta, mutta tulevat kunnille taloudellisesti kalliiksi. Tätäkin tehdään ihan neljän organisaation voimin...
"Sipoolta kaapatuilla veronmaksajilla ei pitkälle pötkitä. Helsingin virkamiehet tulevat pilaamaan senkin alueen käden käänteessä, ei sinne mitään veronmaksajia sen jälkeen siunaannu."
Totta, ei ko alueella asuvien taloudellinen merkitys ole suuri.
Jospa kuitenkin helsinkiläiset poliitikot virkamiehet onnistuvatkin luomaan sikäläisistä merenranta-alueista haluttuja asuinalueita. Varakkaat tunnetusti usein haluavat asua merenrannalla lähellä keskustaa. Espoossa ei juuri ole enää vapaata rantaa keskustan lähistöllä.
Neuvostomalli oli nimenomaan valtava poliittinen hallintokoneisto ja siitähän juuri pitäisi päästä eroon.
Lisäksi vain Espoossa on nyt neuvostoliittomaisesti kielletty viranomaisilta julkinen keskustelu hallintokoneiston keventämisestä. Tätäkö halutaan?
Jostain syystä kuitenkin tuo Neuvostoliitto ei oikein kansan mielestä onnistunut tuossa kilpailutuksessa vaikka siellä ei ollut kuin yksi poliittinen organisaatio.
Mistä se valo olisi Helsingin virkamiehille yhtäkkiä syttynyt, miten luodaan viihtyisiä asuinalueita.
Yhdistymisen puolesta perusteluja on lähes jokaisessa kirjoituksessa, joka puoltaa yhdistymistä. Ei kun lukemaan vain.
On se kumma, kun kunnallishallintoa yritetään keskusteluissa yhdistellä, niin sitä vastustetaan ja vieläpä ilman perusteluita.
Kun vesilaitosten, terveydenhuollon, liikenteen yms asioiden yhdistelystä ja päällekkäisyyksien karsimisia puuhataan, niin niistä kukaan ei ole kiinnostunut. Nämähän ne ovat niitä palveluja, jotka asukkaita palvelevat välittömästi etulinjassa.
Auta armias, kun puhe tulee hallintobyrokraattien ja byrokratian vähentämisestä, niin jopas vastustajia löytyy.
Siis poliittista ja virkamiesvetoista hallintoa ei haluta tehostaa ja siellä päällekkäisyydet ovat ok, mutta kun varsinaisia asukkaita palvelevia toimintoja tehostetaan ja järkevöitetään, niin on hiljaista.
Taitaa täällä näiden vastustajilla olla oma lehmä ojassa eli ovat itse noita byrokraatteja....
Perusteluita kuntien yhdistymisen vastustamiselle löytyy kyllä tästäkin ketjusta.
Byrokraattien vähentäminen on eri asia kuin kuntien yhdistäminen.
Kuntien liikelaitosten toiminnan tehostaminen on eri asia kuin kuntien yhdistäminen.
Hallinnon tehostaminen on eri asia kuin kuntien yhdistäminen.
Noita kaikkiahan voi vapaasti tehdä; ei siihen tarvita kuntien yhdistämistä.
Ei edes taida, vaan se nyt vaan on niin että kuntien yhdistelyjä puuhaavat lähinnä tehokkuudessa ja suoraviivaisuudessa epäonnistuneiden kuntien virkamiehet puoluetoimistojen tuella.
"... vaan se nyt vaan on niin että kuntien yhdistelyjä puuhaavat lähinnä tehokkuudessa ja suoraviivaisuudessa epäonnistuneiden kuntien virkamiehet puoluetoimistojen tuella."
No voi voi ja miksiköhän juuri tuo porukka haluaisi tehostaa hallintoa vähentämällä byrokratiaa? Sehän on juuri ja täsmälleen päinvastoin.
No tämä menee jo jankuttamiseksi. Kehotan edelleen lukemaan nuo edelliset kirjoitukset, jos perusteluja haluaa.
Tämä jankuttaminen riittää minulle, mutta palaan mielelläni asiaan, jos jotain asiaa tähän ilmenee
Täällä on yli 30 miljoonaa viestiä enkä aio niitä lukea, sillä tässä ketjussa ei ole ainakaan ainuttakaan perustelua. Tuolla kyseisellä porukalla alkaa olla tietty huoli omasta asemasta. Äänestysprosentti laskee. Kansainvälistymisen myötä yritykset eivät enää ole kiinostuneita yhdenkään poliitikon henkilökohtaisista tarpeista. Viron mallin tehokkuuden huomaa jo puolueen takarivin taavikin jne.... Politiikka on siitä erikonen laji että sitä voi tehdä päin persettä vuositolkulla kun laskun maksavat tulevat sukupolvet.
Näin maaseudun horisontista näyttäisi olevan täysin perusteltua, että Helsinki laajenisi käsittämään myös Espoon ja Vantaan sekä Kauniaisen. On luonnollista, että Espoo, maaseutumaisena lähiöyhdyskuntana, ei halua keskustella yhdentymisestä, koska pelkää, että se olisi ensimmäisenä listalla.
Kuka viitsisi asua Espoossa, jos Helsinkiä ei olisi vieressä kaikkine palveluineen. Mukavahan niitä on siellä käydä hyödyntämässä ja vetäytyä sitten taas sinne nurmikkojen ympäröimiin betonilähiöihin nukkumaan.
No, yhdentymispolitiikka on jo lähtenyt voimalla liikkeelle muualla Suomessa, kuntaliitoksia tehdään jatkuvalla syötöllä, joten kyllä tämä asia tulee nyt uudella voimalla myös sinne pääkaupunkiseudulle. Espoo yrittää nyt vain pitkittää kuolinkamppailuaan.
Jos yhdistymisestä olisi hyötyä kaikille niin miksi sitä sitten pelättäisiin?
Mitäköhän palveluja Helsingissä on joita ei löydy Espoosta?
Yhdentymispolitiikka on puoluevetoista jolla pyritään edelleen vahvistamaan puoluetoimistojen valta-asemaa.
Taöudellinen pakko ja maalaishorisontista asiaa katsovat typerykset juoksevat valtiontukien perässä, mutta lopullisia voittajia tulevat olemaan ne kunnat jotka säilyttävät kestävän ja itsekriittisen linjan kuntansa kehittämisessä
Yhdistymistä oikeasti pelkäävät ainoastaan ne joiden suojatyöpaikat ovat vaaraassa eli etupäässä turhat virkamiehet ja pikkupoliitikot. Valitettavasti heillä on myös paljon valtaa vaikuttaa asioihin, joten todennäköisesti yhdistyminen jää vain kauniiksi ajatukseksi.
Yhdistymistä havittelevat pikkupoliitikot ja virkamiehet, joiden suojatyöpaikat ovat vaarassa. Valitettavasti heillä on vieläkin valtaa vaikuttaa asioihin ja he suoltavat julkisuuteen toinen toistaan typerämpiä väitteitä yhdistymisen eduista.
Köh köh! Jo sulla on ihme logiikkaa, eiköhän se yhdistyminen merkitse kuitenkin päällekkäisten tehtävien poistamista ja turhien suojatyöpaikkojen poistumista. Miksi ihmeessä nämä peukalonpyörittäjät suojatyöpaikoissaan kannattaisivat yhdistymistä, sehän merkitsee heidän pois potkimista ja kustannussäästöä veronmaksajille. Taitaa siellä olla itse pikkupoliitikko turha virkamies tms. äänessä.
Eiköhän ja eiköhän..... - Tutkimustulosten mukaan ei. Voithan sinä ennustaa tai nähdä mitä tahansa ruususen unia virkamiesten poispotkimisesta, mutta tosielämän tilastot eivät anna tukea perusteettomille väitteillesi veronsäästöistäkään. Nekin veromarkat joita nyt käytetään kansan manipulointiin yhdistymiselle suosiolliseksi voisi käyttää todellisiin tehostamistoimiin.
Heh! Minä todellakin haluaisn nähdä niitä sinun "tutkimustoloksiasi" joiden mukaan kuntia yhdistämällä virkamiesten, poliitikkojen ym. määrä (ja samalla koneiston kustannukset) ei vähenisi kuntia yhdistettäessä.
Turun yliopiston Prof. Matti Virénin tutkimuksiin.
Ohessa lyhyt lainaus:
"On hieman paradoksaalista, että tutkimustieto ei lainkaan tue sitä ajatusta, että kuntakoon kasvaminen johtaisi pienempiin yksikkökustannuksiin ja parempaan tehokkuuteen. Itse asiassa selvitykset viittaavat siihen, että todella suuret (yli 50 000 asukkaan kunnat) menestyvät vertailuissa huonommin kuin keskikokoiset kunnat. Siirtyminen suurkuntiin merkitsisi myös kuntien välisen verokilpailun loppua ja verokilpailun muuttumista entistä enemmän alueiden välisiksi."
Viren on lähes yksin mielipiteensä kanssa suurin osa asiantuntijoista on aivan toista mieltä ja sen johdosta kuntia, myös hajanaisempia kuin pk-seutu yhdistetään.
että ainoa joka on yksin mielipiteensä kanssa olet sinä
henkilöön pitäisi suhtautua joka inttää ettei kananmuna mene rikki kun se pudotetaan kivilattialle vaan haluaa siitä näytön. Sitten kun näytön antaa ja pudottaa yhden munan malliksi henkilö toteaa, että se nyt vaan oli yksi muna, ei ne muut munat rikki mene.
Enneminkin tässä on kyse tennispallon heittämisestä lattiaan, kyllähän senkin saa rikki kun tarpeeksi kovaa paiskaa. Taatusti joka asialle löytyy tutkimus jolla pystyy puoltamaan omaa näkökantaansa olipa se miten poikkeava tahansa. Yleensä on kuitenkin paras suodattaa nämä ääriainekset pois ja kuunnella enemmistön ääntä ja esim tässä ja lähteissä sitä on.
http://www.ulapland.fi/includes/file_download.asp?deptid=19931&fileid=6895&file=20051005132942.pdf&pdf=1
lähdeluetteloa katsoo, niin näkee selvästi että suodatettu onkin. Tennispallo ei siis käy munasta, - sorry vaan yksisilmäinen
Lopeta jos se valehteleminen. kukaan ei ole mistään kaupunginjohdosta kieltänyut mitään keskustelua.
Sitäpaitsi minkä helvetin takia sun pitää luoda samasta aiheesta monta keyjua?
Totuus on se, että me espoolaiset ei haluta kuulua helsinkiin. Se vaan tuntuu olevan sinunlaisillesi Helsinkiläisille kova pala.
Pääkaupunkiseutu on yksi talousalue, se on selvä asia. Maailmassa on toki muitakin suuria metropolialueita jotka kuitenkin koostuvat enemmän kuin yhdestä kunnasta/alueesta jolla on oma paikallishallinto (Esim. New York, Kairo).
Itse työskentelen Espoon kaupungilla. Byrokratia ja asioiden eteenpäinmeno on jo tämänkokoisessa organisaatiossa todella hidasta. Kun organisaatiokoko suurenee, myös asioiden käsittely ja lähes kaikki toiminnot hidastuvat. On tietysti totta että pk-seudulla on yhteisiä isompia asioita joiden käsittely olisi jouhevampaa jos olisi vain yksi kunta, tosin epäilen suuresti että toiminta olisi erittäin Helsinki-keskeistä. Tuollaisessa yhdessä isossa superkunnassa yksittäisen ihmisen hakema palvelu tulisi todella tahmeaksi. Epäilemättä esim rakennuslupien myöntöaika moninkertaistuisi. Miksi esim. julkisen liikenteen käyttö helpottuisi? Nykyiset kuntarajat korvattaisiin uusilla ns. vyöhykerajoilla.
Ison kunnan haittana olisi asioiden hoitamisen tahmeus. Täytyy muistaa että mitä isompi organisaatio on kyseessä, sitä enemmän siinä on sisäisiä vain omaa organisaatiota varten olemassaolevia toimintoja.
Uskon että pk-seudun kuntien yhdistämisessä haitat olisivat selkeästi etuja suuremmat.
Normaali PK-seudun asukas yleensä vähät välittää asuntoa hakiessaan Espoon, Helsingin vai Vantaan puolella, asunto, sijainti, alueen maine ja palvelut ratkaisevat. Jos Espoon kunnan sisällä byrokratia ja asioiden eteenpäin meno on noin huonolla tolalla niin sitten on syytäkin ravistella ja uudistaa organisaatiota.
Nykyinen tappelu eri PK-seudun kuntien välillä on johtanut juuri Helsinki keskeisyyteen, koska Helsingillä suurimpana kuntana on eniten sananvaltaa ja se tottakai (kuten muutkin pk-seudun kunnat) pyrkii vetämään veronmaksajia omalle alueelleen ja asettamaan esteitä muille PK-seudun kunnille. Jos kaikki olisivat yhtä kuntaa silloin tälläistä tappelua ei syntyisi vaan PK-seutua voitaisiin kehittä tasaväkisesti kun ei tarvitsisi tapella kunnan ulkopuolelle livahtavista veromarkoista.
En usko minäkään että yhdistymistä tulee pitkiin aikoihin, se ravistelisi liian montaa päättävässä asemassa olevaa turhaa byrokraattia ja poliitikkoa.
Tärkeintä on kaikessa tässä väittelyssä kuitenkin muistaa mikä on tärkeintä ja mikä on kuntien tehtävä.
Olisiko pk-seudun kuntien yhdistymisestä yhdeksi kunnaksi tavallisille asukkaille enemmän haittaa vai hyötyä?
haittoja että hyötyjä. Tässä ketjussa on käyty tunteiden pohjalta juupas- eipäs- keskustelua ilman faktatietoa. Tietenkin jokaisella keskustelijalla voi/saa olla oma näkemyksensä asioihin, joillakin jopa oma lehmä ojassa, jonka perusteella kantaa otetaan. Melkoisen vaikean kysymyksen esitit, mutta voihan sitä ilman sarvia ja hampaita avoimella mielellä yrittää pohdiskella.
Hyödyt:
a) Infrastruktuurin suunnittelun lopputulos parempi, ei olisi kaupunkien keskinäistä eripuraa vaikeuttamassa asioita.
b)Päällekkäisten toimintojen yhdistämisellä saavutettaisiin säästöjä.
c) Työpaikkojen ja asuntojen saaminen lähemmäs toisiaan vähentäisi liikennettä. Tähänkin päästäisiin käsiksi paremman suunnittelun myötä.
d) Paremmat resurssit toteuttaa isoja hankkeita.
Haitat:
a)Kunnallisten palvelupisteiden verkko saattaisi harventua. Selkeä haitta kuntalaiselle.
Vaikutus verotukseen?
Eipä paljoa irronnut. En menisi tämän perusteella vielä vetämään yhtään mitään johtopäätöstä, mitä olisi järkevää tehdä tai jättää tekemättä. Nyt olisi hyvät neuvot tarpeen, sana on vapaa:)
Ai hyödyt
infrastruktuurin suunnittelu on jo nytkin jaettu valtio ja kuntien kesken, eli sinun näkövinkkelistäsi sitten vaan valtion suunnittelua.
Päällekkäisiä toimintoja on joka puolella pk seudulla vaatteita myy ihan liian monta ketjua, hallintokuluissa säästettäisiin kun olisi vaan sokos.
Jos Helsinki rakentaisi myös asuntoja eikä pelkästään metsästäisi Elintarvikevirastolaisia EU:sta niin homma toimisi paremmin, mutta sinun mielestäsi Helsinki on kaikkien suunnittelijoiden äiti - ilmeisesti
Mikähän iso hanke Helsingiltä on jäänyt toteuttamatta jonka toteuttamiseen ei Helsingin veronmaksajien kusettaminen ole yksinnään riittänyt
Ai haitat
Mitä v...n välä sun pisteillä on jos vaan saisi vastinetta rahoilleen
Vaikutus verotukseen?; et vaan uskalla sanoa ääneen että hissi ylöspäin on asennettu
Tuolla kapasiteetilla ei paljon irtoakaan, jos et vedä mitään johtopäätöksiä niin jätä onnettomat perustelut pöytälaatikkoosi.
miksi Elintarvikeviraston jässiköille, EU virkailijoille, diplomaateille jne jne ei voida maksaa ihan vaan palkkaa (kun eivät siitäkään maksa veroa), miksi vielä pitää sallia ostaa autot verottomina. Oletteko te k-päät poliitikot koskaan kuulleet LÄPINÄKYVYYDESTÄ! Luuletteko te ettei normaali ihminen osaa laskea millaisen palkanlisän kaikki veronmaksajat kustantavat näille tyhjäntoimittajille. Jos paperityölainen saa palkkaa 80 000 euroa ja maksaa siitä veroa 50% jää auton oston jälkeen käteen 0 euroa. Jos diplomaatti jossain Undustaniassa saa 100 000 ja ostaa saman auton jää käteen 80 000 euroa. Kaiken lisäksi paperitehdas maksaa vielä valtiolle sotuja sun muita.
Tänään uutisissa kerrottiin selvityksestä, jossa päädyttiin siihen, että tarvitaan pk-seudulle yksi yleiskaava kehityksen turvaamiseksi.
Mitä veikkaisitte seuraavaksi yhdentymiskohteeksi?
Voihan sen näinkin pikkuhiljaa tehdä ja jättää se hallinto sitten viimeiseksi, kun se tuntuu olevan eräille niin tärkeä säilytettävä kohde.
Tulee vain niin pirun hankalaksi ja kalliiksi, kun pitää jatkuvasti tehdä kalliita selityksiä itsestään selvistä asioista.
Muistaako joku jonkun selvityksen joskus päätyneen sellaiseen lopputulemaan, että voimien yhdistäminen ei kannattaisi?
sellaisenkin pystyy tilaamaan. Jos noista tilatuista selvityksitä päästäisiin eroon niin siinä vasta varoja säästyisi.