Vihdoinkin maassamme on viriämässä kriittinen keskustelu arkkitehtuurista.
Kuten arvata saattaa, on ammattikunta itse täysin kykenemätön julkiseen keskusteluun aiheesta. Virallista dogmiahan ei äänen ole ollut sopivaa arvioida. Ammattikuntaan kuuluva kriitikko on luopio ja muut ovat leimattu "populisteiksi" ja "sivistymättömiksi".
Keskustelun virittäjäksi on ansiokkaasti tullut Helsingin Sanomat. Virallisen tunnustetun tyylisuunnan myötäsukimisen rinnalla lehti on ansiokkaasti kertonut virtauksista muualla sivistyneessä maailmassa. Lukijat ovat innokkaasti toivottaneet näitä virtauksia tervetulleeksi, viimeksi esimerkiksi "keskiaikaisen" Jakriborgin.
Keskustelupalstalla on jatkettu mielenkiintoista keskustelua nykyarkkitehtuurin ympärillä.
http://www.hs.fi/keskustelu/message.jspa?messageID=1547179
On hauska havaita miten heikoilla vesillä modernismia palvova arkkitehtikunta on. Vaikuttaa siltä että modernismista ammentava, egoansa pursuva sankari-arkkitehtirooli on tullut elinkaarensa päähän.
Eräs ilmeisesti ammattikuntaan kuuluva puolustelija leimaa HS:n keltaisen lehdistön edustajaksi, paheksuu tuen puutetta "kulttuuripyrkimyksiin" ja suuren lukijoiden johdattamista "irrelevantteihin kysymyksiin".
Toinen puolustelija paheksuu että kritiikki perustuu "huutelijoiden 1) tietämättömyyteen, 2) sivistymättömyyteen, 3) huonotapaisuuteen, 4) omaan pahaan oloon, 5) pahansuopuuteen"
Puolustelijoiden ylimielisyys saisi voimaan pahoin ellei toivetta paremmasta olisi käsillä. Yksi merkki paremmasta on se, että jopa ammattikunnan sisältä tihkuu kyllästymistä kaikkivoipaisuuteen. Tästä on esimerkiksi TKK:n ent prof. Anni Vartola kirjoittanut ansiokkaasti blogissaan.
Maksava rakennustaiteen kuluttaja voi kysyä, kenen kulttuuripyrkimyksiin puolustelijat viittaavat. Meidän vai hänen. Ja miten niin irrelevantteihin kysymyksiin. Jos rakennustaiteelle ylipäätään halutaan mitään arvoa nyky- puhumattakaan jälkipolvista, kannattaisi hiljentyä hetkeksi ja kuunnella tarkkaan mitä mieltä aikalaiset suunnanmuutoksen tarpeellisuudesta ovat. On silkkaa typeryyttä toistaa samoja virheitä vuosikymmenestä toiseen.
Hesari oikealla asialla
19
1678
Vastaukset
- vain,
irrelevantteihin kysymyksiin ja tarpeisiin suunnanmuutoksesta vastaus löytyy kansan syvistä riveistä, yhtälailla kuin Hesarin painomusteesta. Mikäli tämä dogmaattinen hapatus ei velloisi niin kovin ohuesti kaiken kattavan elinkaarihallinnan vaikutuspiirissä, voitaisiin todeta ympyrän olevankin suunnikas tahi kolmio. Jotta jatkossa välttyisimme tähänastisilta virheiltämme, tulisi katseet suunnata asiain ytimeen. Parhaiten se onnistuisi järjestämällä torikokous kansan syville riveille, joita hellästi oikeaan suuntaan ohjailisivat sekä Kirsti, että Torsti.
- en minäkään
Lääkkeet, ota ne lääkkeet...
- toimituksessa
uusia tuulia puhaltelee suhteessa rakennus- nk. taiteeseen.
Syynä saattaa olla toimittajien vaihtuminen ja voisi sanoa että jo oli aikakin.
Edesmennyt musiikkimies Seppo Heikinheimo kirjoitti eräästä Hesarin kulttuuritoimituksen persoonasta, Leena Maunulasta, malliin, joka ei jätä varaa arvailuille mikä oli maan tapa
"Joskus voi kunnollisen kritiikin puute olla suorastaan vahingollistakin. Pahin esimerkki tästä oli arkkitehtuuritoimittaja Leena Maunula. Hän on kiltti hissukka josta ei sinänsä voi sanoa pahaa sanaa. Hellman oli tosin itse sitä mieltä että Maunula oli tosi kova räyhäämään juttujensa puolesta, mutta koska hänellä oli hiiren ääni kukaan muu ei saanut tietää sitä. Mutta kirjoittajana Maunula oli joka tapauksessa kiltti ja se antoi leimansa valitettavasti myös hänen suhteilleen arkkitehteihin, ehkä siksikin, että hänen ensimmäinen miehensä oli arkkitehti. "- kirjoitti...
...."Samaan aikaan kun Suomessa raiskattiin ympäristöä ja Helsingissä revittiin arvotaloja kammottavien betoni- ja lasilaatikoiden tieltä, Leena Maunula keskittyi laulamaan suomalaisen arkkitehtuurin ylistysvirttä. Ainahan joku voitti jonkin palkinnon jossakin, koska arkkitehtuurikilpailuja on käynnissä koko ajan. Kaikki tiesivät Leena Maunulan: vain soitto hänelle niin Leena Maunula sieppasi Väinön kanteleen naulasta ja niin Helsingin Sanomat esitteli voittaneen työn puolella, ellei suorastaan kokosivulla. Mutta en huomannut kertaakaan että Leena Maunula olisi puuttunut paljon tärkeämpään asiaan, niihin hirveisiin tönöihin joita nousi joka puolelle Helsinkiä. Ja kun minä kerran yritin kirjoittaa kolumnin, jossa olisi arvioitu Finlandia-taloa kriittisesti, niin se ei tietenkään mennyt lehteen: Maunulan mies Markku Luoto oli apulaisosastopäällikkö ja valpas vahti vaimonsa vainiolla."...
- lässynlää
"kannattaisi hiljentyä hetkeksi ja kuunnella tarkkaan mitä mieltä aikalaiset suunnanmuutoksen tarpeellisuudesta ovat."
Täysin samaa mieltä mutta miten pystyt vaikuttamaan. Luuletko että joku sinun jaloja aatteita nyky-yhteiskunnassa kuuntelee. Raha ratkaisee ja ympäristön tila vain peilaa nyky-yhteiskunnan arvoja jotka koko ajan kovenevat. Kenen vika? Demokratiassa voi kai hyvin sanoa että äänestäjien. Kansalaisilla on vain niin hyvät edustajat/päättäjät ja sitä kautta ympäristö kuin he ansaitsevatkin! Suurten suunnanmuutosten on aina lähdettävä ylhäältä. Mitä alemmas hierarkisessa yhteiskunnassa mennään sitä vähemmän on vaikutusmahdollisuuksia ja monessa tapauksessa ei edes välitetä - vaikka valinnan mahdollisuus olisikin - vaan tehdään sitä missä on paras tuotos-panos suhde. Markkinavoimat täällä jylläävät joten herää sinä ruususen unistasi nyt jo!- ei muuta kuin
laput silmillä ja korvat ummessa jatketaan samaa rataa
- A.Lanmies
Hesari voisi todistaa konkreettisesti rakennuskulttuurin kehittämispyrkimyksensä. Kun tulee seuraava suunnittelukilpailu vaikkapa Helsinkiin sijoitettavasta julkisesta rakennuksesta, Hesari voisi sopia Safan kanssa kahdesta tuomaristosta. Toinen olisi se virallinen, toinen olisivat helsinkiläiset. Kansanäänestys siis. Lehden nettiversiossa ei ole pulaa sivuista joten kaikki ehdotukset voisi esitellä. Kansanäänestyksen tulokset saattaisivat olla enemmän kuin kiinnostavia.
- Arto Arkki
Hesari saattaisi jopa innostuakin ideastasi mutta arkkitehdit tekisivät takuulla kaikkensa että tavallisten ihmisten mielipiteet eivät pääse esiin. Kilpailusääntöihin vedoten ehdotus torpattaisiin ja jury valitsisi voittajan salaa verhojen takana, niinkuin tähänkin asti.
- ihmisten
Arto Arkki kirjoitti:
Hesari saattaisi jopa innostuakin ideastasi mutta arkkitehdit tekisivät takuulla kaikkensa että tavallisten ihmisten mielipiteet eivät pääse esiin. Kilpailusääntöihin vedoten ehdotus torpattaisiin ja jury valitsisi voittajan salaa verhojen takana, niinkuin tähänkin asti.
mielipide pääsee jatkuvasti esiin Kastelli-Kannus-pakettien yms. rakennustaiteen edustajien muodossa. Kyllä kansa tietää. Ja mitä helvatan väliä sillä edes on, mainen maja odottaa jokaista.
- arxitehti
mahdollista. Muistutan vielä tässä mieliin, että Helsingin hyvinä pidetyt Jugend/kansallisromanttiset rakennukset ja korttelit olisivat jääneet ehkä rakentamatta jos niiden rakentamisesta olisi järjestetty äänestys.
Mitä mieltä näistä rakennuksista ollaan, oliko oikein rakentaa Suomeen Jugend-rakennuksia vastoin yleistä mielipidettä? - A.Lanmies
arxitehti kirjoitti:
mahdollista. Muistutan vielä tässä mieliin, että Helsingin hyvinä pidetyt Jugend/kansallisromanttiset rakennukset ja korttelit olisivat jääneet ehkä rakentamatta jos niiden rakentamisesta olisi järjestetty äänestys.
Mitä mieltä näistä rakennuksista ollaan, oliko oikein rakentaa Suomeen Jugend-rakennuksia vastoin yleistä mielipidettä?Selailin kirjoja mutta voimakkain Jugend-kritiikki oli luokkaa "...helsinkiläiset pitivät Huvilakadun julkisivuja aluksi levottomina mutta mieltyivät niihin nopeasti...". Huomaat varmaan itsekin, että esität olettamuksen jota jo seuraavassa lausessa pidät totuutena.
- arxitehti
saman tyylinen äänestys järjestettiin (Hesari) Helsingin metron tunnuksesta aikoinaan. Ilmeisesti äänestyksen voitti yleisön suosikki, hellyttävä myyrä, mutta tunnukseksi valittiin selkeä iso M-kirjain.
Mitäs tästä mieltä? Olisiko yleisän suosikin, söpön myyrän, pitänyt tulla metron tunnukseksi? - Art Noveau
arxitehti kirjoitti:
mahdollista. Muistutan vielä tässä mieliin, että Helsingin hyvinä pidetyt Jugend/kansallisromanttiset rakennukset ja korttelit olisivat jääneet ehkä rakentamatta jos niiden rakentamisesta olisi järjestetty äänestys.
Mitä mieltä näistä rakennuksista ollaan, oliko oikein rakentaa Suomeen Jugend-rakennuksia vastoin yleistä mielipidettä?oli omana aikanaan suosittu ja rakastettu tyylisuunta.
Epäsuosituksi se muodostui vasta kun modernismin ideologia rupesi työntämään päätään 20 ja erityisesti 30-ja 50-luvuilla.
Viimemainutn kohdalla enemmän tai vähemmän yhtä ja samaa on nyt toistettu vuosikymmeniä, joten olisi aika vaihtaa levyä. - A.Lanmies
Art Noveau kirjoitti:
oli omana aikanaan suosittu ja rakastettu tyylisuunta.
Epäsuosituksi se muodostui vasta kun modernismin ideologia rupesi työntämään päätään 20 ja erityisesti 30-ja 50-luvuilla.
Viimemainutn kohdalla enemmän tai vähemmän yhtä ja samaa on nyt toistettu vuosikymmeniä, joten olisi aika vaihtaa levyä.Jugend tai paremminkin kansallisromantiikka oli osa Suomen itsenäisyystaistelua. Siksi sillä on erityisasema arkkitehtuurityylien joukossa. Mutta tyylit syntyvät, saavuttavat kukoistuksensa ja kuolevat. Näin kävi myös jugendille. Tyyli rationalisoitui ja menetti tunteisiin vetoavat piirteensä ja.. kas kummaa 20-luvulla hypättiin klassismin kelkkaan (20-luvun klassismi imi vaikutteensa Engelin ajasta).
Funkiksen synty on omituinen virstanpylväs. Merkillisen monille arkkitehdeille se on vuosi nolla jonka takana ei ole mitään. Ehkäpä juuri tästä syystä arkkitehtikunta rimpuilee modernismin verkossa pääsemättä siitä irti? - Ajan lapsi
arxitehti kirjoitti:
saman tyylinen äänestys järjestettiin (Hesari) Helsingin metron tunnuksesta aikoinaan. Ilmeisesti äänestyksen voitti yleisön suosikki, hellyttävä myyrä, mutta tunnukseksi valittiin selkeä iso M-kirjain.
Mitäs tästä mieltä? Olisiko yleisän suosikin, söpön myyrän, pitänyt tulla metron tunnukseksi?Mutta M-kirjain ei ollut se tunnukseksi valittu.
Tunnus oli suorakaiteenmuotoinen ja siinä oli kaksi mustaa pientä suorakaidetta sisällä. Se kuulema kuvasi metrotunnelia missä on kaksi junaa.
Tosin se näytti modernilta sian kärsältä eli stöpseliltä.
M ilmestyi vähin äänin paikalle.
- - - - - >
Aikoinaan, olisiko ollut 1980-luvun lopulla vai hieman myöhemmin, oli esillä Töölönlahti-projektin arkkitehtikilpailun kipailutyöt.
Niiden joukossa oli muistaakseni jonkin hollantilaisen (?) arkkitehdin yhtenäinen yleisluonnos koko Töölönlahden alueelle.
Hänen mielestään Helsinki oli edelleen harvoja eurooppalaisia pääkaupunkeja jonka keskustaa ei oltu totaalisesti pilattu betonoimalla ja hänen työn teemana olikin saatta arvoonsa ajatus vihreästä ja samalla modernista Helsingistä.
Perusajatuksena siinä oli nostaa arvoon Töölönlahden luonto ja luoda Helsingin keskustaan todella komea viheralue, kaupungin keuhkot Hakaniemeen saakka, joka olisi samalla kaikkien kaupunkilaisten monipuolinen olohuone erilaisine käyttötarkoituksineen vuodenajan mukaan.
Hänen suunnitelmassaan suuri osa rautatieasemaa postitalon takaa oli laitettu kannen alle, jolloin olisi ollut mahdollista luoda yksi suuri yhtenäinen vihernäkymä ja alue kaukaa Mannerheimintieltä Linnanmëlle asti. Postitlon edusta oli sunnitelmassa tarkoituksellisesti jätetty vapaaksi. Tuolle alueelle oli suunniteltu muutamia pienimuotoisia matalia alueen henkeen sopivia rakennuksia eri käyttötarpeisiin.
- - - - >
Sittemmin ainutlaatuisen keskusta-Töölönlahden alueen arvoonsa asettaminen on hässity erityisen lahjakkaasti ja peruuttamattomasti. Pitäisikö sanoa merkittävällä "asiantuntemuksella".
Ensin nykytaiteen museon tonttikähmintä kyseenalaisissa olosuhteissa, näin lehdistön kertomana ja "modernin" makkaran bykaaminen Helsingin yhdelle tärkeimmistä aitiopaikoista tukkimaan keskusta-Töölönlahti näkymää "asiantuntijaraadin" nyökyttelyn tukemana ja nyttemmin musikkitalon hanke.
Vielähän siellä tilaa riittää "asiantuntijoiden" hiekkalaatikkoleikkeihin yhteistä ympäristöä peruuttamattomasti hässimään ja tämä tietysti veronmaksajien kustannuksella.- olevan
kaikenkarvaisten asjantutioiden mahdotonta pitää näppejään kurissa ja olla kähmimättä hankkeissa. Päälle päätteksi vielä hässitään oikein olan takaa, niin että tulppaanitkin punastuisivat moisesta menosta.
Suomalainen kulttuuri on niin nuori, hädintuskin metsästä on toinen jalka saatu katukivetykselle. - A.Lanmies
Aika monta niitä Keskusta-kilpailuja on ollut. Siinä touhussa on moni ehtinyt ryvettyä, mm Eliel Saarinen ja Alvar Aalto. Joskus 70-luvun lopulla? tehtävä siirtyi Kaupunkisuunnitteluvirastolle ja siitä kaikki tiesivät, että kohta mennään metsään ja lujaa.
Aloituksessa puhuttiin jotain Hesarin kulttuuritahdosta. Valitettavasti se tahto ei vähääkään ilmene Hesarin akvaariosta joka könöttää juuri puhutulla alueella.
- hesarin "ympäristötaid...
Heh, ei kannattaisi hesarin aukoa päätään rakennetun ympäristön laadusta niin kauan kuin oma toimitalo Helsingin keskustassa on vielä rakennustelineiden peitossa ...vai oliko se tämännäköiseksi tarkoitettukin?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)694938Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu152320- 261846
- 131556
- 371530
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais51338- 101257
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla131176Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa41171- 151166