Jälkikaikuja I
26.11.2007
--------------------------------------------------------------------------------
Terveydenhuoltoalan työtaistelu-uhan ja erityisesti pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) kauppakamariväelle viime viikolla pitämän puheen jälkimainingeissa on virinnyt ilmeisen tahallisiin väärinymmärryksiin perustuva keskustelu lakko-oikeuden mahdollisesta rajoittamisesta.
Hallitus ei missään vaiheessa työtaistelutoimien valmistelun aikana viitannut siihen, että se yrittäisi murtaa mahdollisen työtaistelun. Sen sijaan hallitus antoi esityksen potilasturvalaista, jonka eduskunnan enemmistö myös hyväksyi. Lain päämääränä oli sananmukaisesti varmistaa potilaiden turvallisuus ja pyrkiä ehkäisemään ihmishenkien menetys mahdollisen työtaistelun aikana.
Oppositio olisi halunnut, että koko kiista ratkaistaan rahalla; sillä että valtio yksinkertaisesti antaa lupauksen enemmästä kuin jo luvatuista 150 miljoonasta lisäeurosta. Vanhanen muistutti kauppakamaripuheessaan, että kumpikaan työmarkkinaosapuolista ei missään vaiheessa neuvotteluja pyytänyt valtiolta rahallista panosta sopimukseen. Vaatimus tuli nimenomaan oppositiosta.
Jos hallitus olisi taipunut opposition vaatimukseen, se olisi tunnustanut olevansa kiistan osapuoli, mutta mikä vielä olennaisempaa, se olisi antautunut poliittisen kiristyksen edessä ja avannut pään tällaisen käytännön vakiintumiselle.
Vanhanen teroitti sitä, että yksi valtion rooleista on järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito. Siihen liittyvät edelleen vanhat termit: laki, määräys, sakko, rangaistus, edesvastuu. Jos säädetään laki, sitä noudatetaan tai siitä seuraa seuraamus. Hän sanoi pitävänsä toisaalta arvokkaana sitä, että erityisesti ammattiyhdistysliike laajalla pohjalla tarkastelisi kysymystä työtaistelujen rajaamisesta niin, että niillä ei aiheuteta suhteetonta vahinkoa, ei varsinkaan sivullisille.
SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma sai Vanhasen puheesta aiheen vetää mutkia suoriksi. Heinäluoman mukaan puhe kertoo suoraan, että hallituksen johto ei näe ongelmana vaan toivottavana, että lakiteitse rajattaisiin työtaisteluoikeutta. Heinäluoma katsoi, että Tehyn työtaistelua käytetään verukkeena, jolla yleisemmin ajetaan työtaisteluoikeuksien rajaamista ja että tämä linjaus on tullut sanottua varsin suoraan pääministerin puheenvuorossa.
Samaan virteen yhtyi Vasemmistoliiton puheenjohtaja Martti Korhonen, jonka mielestä "hallitus on selkeästi valmis uhkaamaan pakkolainsäädännöllä" myös tulevaisuudessa, mikäli se kokee työtaistelut vaarallisiksi. Korhosen mukaan ammattiyhdistysliikkeen on koottava rivinsä ja valmistauduttava taistelemaan järjestäytymis- ja lakko-oikeuden puolesta, tarvittaessa myös tukitoimin.
Heinäluoma toki huomautti, että suojelutyöhön on suhtauduttava vakavasti ja kansalaisten hengelle välttämättömästä suojelutyöstä on huolehdittava kaikissa oloissa. Hänen ansiokseen voi lukea myös tuen ehdotukselle, että palkansaajajärjestöt aloittaisivat keskustelut suojelutyön rajaamisesta.
Opposition puheiden ja tekojen välillä on kuitenkin leveä railo. Tosiasiaksi näet jää, että oppositio äänesti eduskunnassa yhtenä rintamana potilasturvalakia vastaan. Ja jos potilasturvallisuus pyritään lakiteitse poikkeusoloissa varmistamaan, sitä ei voi kuin tahallaan ymmärtää väärin yritykseksi rajoittaa työtaisteluoikeutta.
26.11.2007
--------------------------------------------------------------------------------
Terveydenhuoltoalan työtaistelu-uhan ja erityisesti pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) kauppakamariväelle viime viikolla pitämän puheen jälkimainingeissa on virinnyt ilmeisen tahallisiin väärinymmärryksiin perustuva keskustelu lakko-oikeuden mahdollisesta rajoittamisesta.
Hallitus ei missään vaiheessa työtaistelutoimien valmistelun aikana viitannut siihen, että se yrittäisi murtaa mahdollisen työtaistelun. Sen sijaan hallitus antoi esityksen potilasturvalaista, jonka eduskunnan enemmistö myös hyväksyi. Lain päämääränä oli sananmukaisesti varmistaa potilaiden turvallisuus ja pyrkiä ehkäisemään ihmishenkien menetys mahdollisen työtaistelun aikana.
Oppositio olisi halunnut, että koko kiista ratkaistaan rahalla; sillä että valtio yksinkertaisesti antaa lupauksen enemmästä kuin jo luvatuista 150 miljoonasta lisäeurosta. Vanhanen muistutti kauppakamaripuheessaan, että kumpikaan työmarkkinaosapuolista ei missään vaiheessa neuvotteluja pyytänyt valtiolta rahallista panosta sopimukseen. Vaatimus tuli nimenomaan oppositiosta.
Jos hallitus olisi taipunut opposition vaatimukseen, se olisi tunnustanut olevansa kiistan osapuoli, mutta mikä vielä olennaisempaa, se olisi antautunut poliittisen kiristyksen edessä ja avannut pään tällaisen käytännön vakiintumiselle.
Vanhanen teroitti sitä, että yksi valtion rooleista on järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito. Siihen liittyvät edelleen vanhat termit: laki, määräys, sakko, rangaistus, edesvastuu. Jos säädetään laki, sitä noudatetaan tai siitä seuraa seuraamus. Hän sanoi pitävänsä toisaalta arvokkaana sitä, että erityisesti ammattiyhdistysliike laajalla pohjalla tarkastelisi kysymystä työtaistelujen rajaamisesta niin, että niillä ei aiheuteta suhteetonta vahinkoa, ei varsinkaan sivullisille.
SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma sai Vanhasen puheesta aiheen vetää mutkia suoriksi. Heinäluoman mukaan puhe kertoo suoraan, että hallituksen johto ei näe ongelmana vaan toivottavana, että lakiteitse rajattaisiin työtaisteluoikeutta. Heinäluoma katsoi, että Tehyn työtaistelua käytetään verukkeena, jolla yleisemmin ajetaan työtaisteluoikeuksien rajaamista ja että tämä linjaus on tullut sanottua varsin suoraan pääministerin puheenvuorossa.
Samaan virteen yhtyi Vasemmistoliiton puheenjohtaja Martti Korhonen, jonka mielestä "hallitus on selkeästi valmis uhkaamaan pakkolainsäädännöllä" myös tulevaisuudessa, mikäli se kokee työtaistelut vaarallisiksi. Korhosen mukaan ammattiyhdistysliikkeen on koottava rivinsä ja valmistauduttava taistelemaan järjestäytymis- ja lakko-oikeuden puolesta, tarvittaessa myös tukitoimin.
Heinäluoma toki huomautti, että suojelutyöhön on suhtauduttava vakavasti ja kansalaisten hengelle välttämättömästä suojelutyöstä on huolehdittava kaikissa oloissa. Hänen ansiokseen voi lukea myös tuen ehdotukselle, että palkansaajajärjestöt aloittaisivat keskustelut suojelutyön rajaamisesta.
Opposition puheiden ja tekojen välillä on kuitenkin leveä railo. Tosiasiaksi näet jää, että oppositio äänesti eduskunnassa yhtenä rintamana potilasturvalakia vastaan. Ja jos potilasturvallisuus pyritään lakiteitse poikkeusoloissa varmistamaan, sitä ei voi kuin tahallaan ymmärtää väärin yritykseksi rajoittaa työtaisteluoikeutta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jälkikaikuja II
Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ehdotti ennen eduskuntavaaleja niin sanotun tasa-arvotupon solmimista. Katainen tarkoitti ehdotuksellaan naisvaltaisten matalapalkka-alojen ansiotason jälkeenjääneisyyden korjaamista.
Koko kunta-ala on nyt Tehyn työtaistelu-uhan lauettua sopimusten piirissä. Oltakoonpa vaiheista, joiden kautta lopputulokseen päädyttiin, mitä mieltä tahansa, sopimusten sisältö puhuu vääjäämätöntä kieltä.
Uuden työehtosopimuksen kautta korjaantuvat niin lastentarhanopettajien, kirjastonhoitajien, sosiaalityöntekijöiden, perus- ja lähihoitajien kuin sairaanhoitajienkin palkat.
Lupaus on tullut täytetyksi.
Jälkikaikuja II
Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ehdotti ennen eduskuntavaaleja niin sanotun tasa-arvotupon solmimista. Katainen tarkoitti ehdotuksellaan naisvaltaisten matalapalkka-alojen ansiotason jälkeenjääneisyyden korjaamista.
Koko kunta-ala on nyt Tehyn työtaistelu-uhan lauettua sopimusten piirissä. Oltakoonpa vaiheista, joiden kautta lopputulokseen päädyttiin, mitä mieltä tahansa, sopimusten sisältö puhuu vääjäämätöntä kieltä.
Uuden työehtosopimuksen kautta korjaantuvat niin lastentarhanopettajien, kirjastonhoitajien, sosiaalityöntekijöiden, perus- ja lähihoitajien kuin sairaanhoitajienkin palkat.
Lupaus on tullut täytetyksi.
kunnat katainen lupasi vain rahaa toisten pussista. ja keräsi irto pisteet.
hyväksyminen vesitti hoitajien työtaistelun. Hoitajille meni pupu pöksyihin jonka jälkeen he kiltisti allekirjoittivat sopimuksen, joka ei ollut oleellisesti sen parempi kuin heidän kuukautta aikaisemmin hylkäämänsä ehdotus.
Mielestäni voidaan pitää neuvotteluihin sekaantumisena jos toiselta osapuolelta viedään "valttikortit" käsistä?
PS. muuten olen sitä mieltä, että tehy toimi vastuuttomasti ajaessaan asiaansa uhkailemalla ja kiristämällä.
Ja hallitus toimi mielestäni vastuullisesti säätäessään potilasturvalain.
Esitänkin Suomeen Venäjän mallia opposition käsittelyyn.
Hieman pamppua ja porukka huonokuntoiseen linja-autoon ja AJETAAN TOVERIT itärajalle rauhottumaan ja häpeämään..:)
kuntien rahapussista. tässä on tärkeä erottaa. kuka joutui maksamaan kokkareitten vastuun tunnottomat lupailut, ne oli ahtaalla oleva kunta sektori.siis ei hallitus eikä valtio