Kun katselee vanhoja karttoja harmistuttaa vietävästi kun Suomi ei myöntynyt vaihtamaan Kuokkalan mutkaa ja paria saarta valtaviin Repolan ja Porajärven kuntiin. Siellä olisi nyt komeita laulumaita eikä tarvitsisi huokailla menetysten perään.
Repola ja
Porajärvi
6350
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kun Neuvostolitto seuraavana vuonna olisi miehittänyt koko Suomen, se olisi yhdistetty KASNT:hen Karjalais-Suomalaiseksi neuvostotasavallaksi. 91 olisi sitten itsenäistytty, ja itäraja olisi nyt Äänisen itäpuolella! Sellaisesta ei AKS:kään olisi osannut haaveilla.
Oikeistolaisuus myös suomessa lienee olisi jo viron luokkaa ja kaiken maan SAK liikkeet olisi jyrätty ja revitty vihoissaan 91 maan tasalle.
Tosissaan, onneksi noin ei kuitenkaan tapahtunut, yhteiskuntamme olisi kovin erilainen jos isäsi ja äitisi olisi työskennellyt 100 euron kuukausiliksalla itäpasilassa valtion virkamiehenä laaraamassa paperia pöydältä toiselle virkamiehelle, joka edelleen laaraisi ne kolmannelle jne.
Noh, toisaalta neuvostovenäjän aikana on ollut myös aika klunkia menoa, kaveri kertoi että esim. pietarissa laittoivat ihan huvikseen valtion viraston kiinni kesken päivän ja menivät vaikka elokuviin koko henkilökunta pariksi tunniksi ;)
Kannattaa muistaa, ettei ne lungit olot koskeneet kaikkia. Siperiaan menijät olivat hieman tiukemmilla.Etenkin ne jotka olisivat menneet kävllen.
Oli kyllä lista niistäkin joita katsottiin niin paatuneiksi, ettei Siperiakaan olisi opettanut.
Heille oli vatattu lääkkeet Katynin metsän tyyliin.
Neuvostoliitto pyrki liittämään koko Suomen itseensä. Repola ja Porajärvi olivat toisarvoinen kokeilu josko Suomi olisi ollut tarpeeksi tyhmä avaamaan oven sotilasjoukoille Karjalan kannaksella, joka oli ainoa helppo tie Suomen valtaamiseksi. Jos rajajärjetelyihin kannaksella olisi menty, olisi koko Mannerheimlinjan kiinteät linnoitusasemat jouduttu luovuttamaan ja sitten panssarit ja jalkaväkijoukot olisivat edennneet kuin rekat tänä päivänä Hamina - Helsinki moottoritiellä.
Että silleen ...
Eikös siitä Mannerheimlinjasta ole annettu sellainen kuva, että se oli vaan pelkkää juoksuhautaa ja piikkilankaestettä siellä täällä, pieniä kiviä panssariesteinä jne. Kartalla vain näytti vahvalta. Jos nyt muutama betonilaite oli, ei sillä suurta merkitystä ollut. Käsittääkseni sekä Talvisodassa että jatkosodassa rintamat vakiintuivat vasta Mannerheimlinjan takana.
Mannerheimlinja on käsite, joku kuuluu vain talvisotaan. Ennen kaikkea Karjalan kannaksella Suomi oli parin kuukauden aikana ennen sodan syttymistä rakentanut kiinteät linnoitusasemat bunkkereineen koko potentiaalisen rintaman leveydeltä parin peninkulman päähän rajasta ja nämä linnoitusasemat kestivät miltei sodan loppuun asti. Kuuluisin repeämä tapahtui Summassa, mutta sekin vasta helmikuussa.
Laatokan pohjoispuolella ei ollut samanlaisia kiinteitä linnoitusasemia, mutta maasto siellä oli vaikeakulkuista ja alueeseen tottumattomalle
epäsuotuisaa suomalaisiin puolustajiin verrattuna. Siksi sielläkin saatiin Tolvajärvellä jo joulukuussa ratkaiseva torjuntavoitto, joka esti vihollisen tunkeutumisen kiilana syvälle Savon alueelle. Tunnettua on myös jo kliseeksi muodostunut repliikki "Kollaa Kestää"! Ja tuo Suojärvellä sijainneen joen törmän puolustus kesti sodan loppuun asti.