Emeritusprofessorin vetäytyessä ansaitusti taiteellisen totuuden pariin fiktion keinoin (näytelmäkirjallisuus) toinen emeritus ja ”änkyrä” (hyvässä mielessä) Osmo Jussila on jälleen ravistelemassa myyttejämme rapistuvista ja jo lahoavista puistamme ja pensaistamme kuin kypsiä hedelmiä ja marjoja.
Kirjassaan ”Suomen historian suuret myytit” (WSOY) hän käy läpi kolme keskeistä ja useita alamyyttejä:
- Myytti valtiosta nimeltä Ruotsi-Suomi. Emeritus haluaa rinnastaa Suomen historian Liivinmaan (mm. provinssiyliopiston professorin Seppo Zetterbergin mytologisoima) ja Skånen historiaan;
- Myytti Suomen valtion syntymisestä Porvoon valtiopäivillä 1809 (mm. entisen professorin Matti Klingen ylläpitämä myytti);
- Suomen Itsenäisyyden mytologia, jolla hän tarkoittaa Suomen kansallisen valtion syntymishistorian sijoittumisen kauas ja kauas vuosisatojen taakse.
- Myyttinä hän romuttaa nationalistisen historiankirjoituksen ylläpitämän käsityksen Suomen itsenäistymisprosessin juontumisesta aina 1700-luvulta ja Ruotsin vallan ajoilta (myös mm. entisen professorin matti Klingen propagoima myytti);
- hän romuttelee myös jääkäriliikkeen ja ”vapaussodan” myyttejä. Tosin näitä myyttejä häntä ennen ovat pahoin ravistelleet valheiden omenapuista jo Oulun yliopiston dosentti Matti Lackman ja itse emeritusprofessori ”Suuri”.
Myytteihimme voidaan lisäillä vielä Karjalan vääristelty historia, Erillissotamyytti, Talin-Ihantalan myytti ja ... niin, riittäähän noita myyttejä kansamme eliksiiriksi.
Lisäyksenä ja viitteeksi... Historische Karte Livland
http://www.von-stackelberg.de/bilder/landkarten/livland-historisch.jpg
Tanskan historiallinen kartta...
http://www.gearthblog.com/images/images1106/denmark.jpg
Kirjassaan ”Suomen historian suuret myytit” (WSOY) hän käy läpi kolme keskeistä ja useita alamyyttejä:
- Myytti valtiosta nimeltä Ruotsi-Suomi. Emeritus haluaa rinnastaa Suomen historian Liivinmaan (mm. provinssiyliopiston professorin Seppo Zetterbergin mytologisoima) ja Skånen historiaan;
- Myytti Suomen valtion syntymisestä Porvoon valtiopäivillä 1809 (mm. entisen professorin Matti Klingen ylläpitämä myytti);
- Suomen Itsenäisyyden mytologia, jolla hän tarkoittaa Suomen kansallisen valtion syntymishistorian sijoittumisen kauas ja kauas vuosisatojen taakse.
- Myyttinä hän romuttaa nationalistisen historiankirjoituksen ylläpitämän käsityksen Suomen itsenäistymisprosessin juontumisesta aina 1700-luvulta ja Ruotsin vallan ajoilta (myös mm. entisen professorin matti Klingen propagoima myytti);
- hän romuttelee myös jääkäriliikkeen ja ”vapaussodan” myyttejä. Tosin näitä myyttejä häntä ennen ovat pahoin ravistelleet valheiden omenapuista jo Oulun yliopiston dosentti Matti Lackman ja itse emeritusprofessori ”Suuri”.
Myytteihimme voidaan lisäillä vielä Karjalan vääristelty historia, Erillissotamyytti, Talin-Ihantalan myytti ja ... niin, riittäähän noita myyttejä kansamme eliksiiriksi.
Lisäyksenä ja viitteeksi... Historische Karte Livland
http://www.von-stackelberg.de/bilder/landkarten/livland-historisch.jpg
Tanskan historiallinen kartta...
http://www.gearthblog.com/images/images1106/denmark.jpg
Vastaukset 11
Vanhimmat
Myytti sosialismin ihanuudesta ja auvosta ei taida olla vielä sinua tavoittanut.
Otapa märät iltapäiväunet... tästä klikkailemalla:
http://www.orange-papers.org/orange-Hitler11cx.jpg
http://image.guardian.co.uk/sys-images/Arts/Arts_/Pictures/2007/08/08/hitler460.jpg
http://www1.istockphoto.com/file_thumbview_approve/538439/2/istockphoto_538439_hanging_rat.jpg
... Äsch, meniköhän tuo nyt oikein?
tämä palsta ei sovi sinulle. Mietipä menoa agressioidesi kanssa kallonkutistajalle tai ala harrastamaan amerikkalaista jalkapalloa tai edes jotain kunnollista...
siitä miksi laitoit Tanskan kartan esille?
"Suomikin" oli Tanskan viikinkien jälkeläisten alusmaa pitkään ja rannikolle/Viipuriin/"Viroon" tuli porukkaa läänittämään jne
tutkitavaksi (heh-heh). Sitähän ei ole oikein saanut tutkia missään, muuten kuin puolueellisesti.
On totta, ettei valtiota nimeltä Ruotsi-Suomi ollut koskaan olemassa - nimitys on vain meidän suomalaisten käyttämä ja tällä olemme yrittäneet olla "tasa-arvoisia" ruotsalaisten kanssa. Ruotsi kohteli meitä alusmaanaan ja olisi ajan kanssa ruotsalaistanut meidät kuten Skånen tanskalaisten kävi.
Porvoon valtiopäivät liittivät meidät Venäjään suuriruhtinaskuntana, jolla oli laaja autonomia, joka antoi eväät kansalliselle herätykselle ja itsenäistymiselle. Itsenäinen valtio Suomesta tuli vuoden 1917 värikkäiden vaiheiden jälkeen - lue valtalaista ja itsenäisyysjulistuksesta.
Jääkärit eivät ratkaiseet kansalaissodan voittoa, mutta muodostivat Suomen armeijan kovan ytimen, jonka taidot punnittiin niin talvisodassa kuin jatkosodassakin.
Minkälaisia tarkoitusperiä ajaa tuo usein lanseerattu alusmaamyytti, jolla kuvataan Suomen asemaa Ruotsin yhteydessä. Jos siinä olisi jotain perää, niin voitaisiin vastaavalla totuudellisuudella puhua mistä tahansa Ruotsin alueesta Ruotsin alusmaana, ainakin siinä mielessä että se oli Tukholmassa valtaa pitävän tahon hyväksikäyttämä ja aina sitä enemmän mitä kauempana se oli Tukholmasta. Ilmeisesti Helsingin seutu olisi nykyään vastaavasti ajateltuna Suomen alusmaa. Esim. vasta nyt meillä on helsingiläinen presidentti.
Ulkomaisissa kirjoituksissa alusmaa tai jonkin toisen maan vallan alla oleminen tarkoittaa aina eriarvoisuutta ja niinpä tällainen kielenkäyttö ei ainakaan herätä arvostusta Suomea kohtaan.
Sitten autonomiasta. Mitä Venäjän keisarikunnan osana olevan Suomen autonomiasta puuttui Porvoon valtiopäivien jälkeen?
Onko autonomia kysymyksessä ratkaisevaa jokin asiakirja vai asiat 'de facto'. Historioitsijalle on tietysti helpompaa kaivaa jokin kirjoitus asille ja puhua siitä. Jos joidenkin venäläisten mielestä Porvoon valtiopäivien merkitystä on kuvattu väärin laillisten itsevaltaisten tsaarien kuitenkin kymmeniä vuosia tukiessa suomalaisten näkemyksiä, niin sehän vain osoittaa että suomalaiset olivat alkaneet itsenäisyystaistelun jo silloin. Eikä tälle itsenäisyystaistelulle löydy parempaa ajankohtaa kuin se, jolle on myöhemmin suomenkielen kehittyessä annettu nimi suomenkielinen nimi "Porvoon valtiopäivät".
* * * * * * *
SUOMEN HISTORIAN SUURET MYYTIT:
Yrjö Koskinen loi Suomelle historian, tyhjästäkö? Miten syntyivät ja miksi jäivät elämään kansallisromanttiset Ruotsi-Suomi-, valtio- ja itsenäisyysmyytit?
Pitkä esittely
Kautta aikain ovat valtiot ja kansat saaneet itselleen mieleisensä historian. Suomen historian isä, Yrjö Koskinen sanoi vuonna 1875, että kun Suomen kansa ”tahtoo itselleen historian, ergo: sillä on historiaa”. Pyhän Henrikin legendasta lähtien myös Suomessa on osattu käyttää historiankirjoitusta POLIITTISIIN tarkoituksiin.
Ruotsin valtakunnan mahtavuuden pönkittämiseksi 1600- ja 1700-luvulla kirjoitetuissa historiataruissa suomalaiset ovat olleet virolaisten esi-isiä, sotilaamme urhoollisia ja suomen kieli jo Baabelista siinnyt.
Näiden vanhojen tarujen myyttisyys on itsestään selvä. Sen sijaan 1800-luvun puolivälissä alkaneessa ns. tieteellisessä historiankirjoituksessa myyttejä on paljon vaikeampi havaita. Niitä on Jussilan mukaan ollut KOLME SUURTA, joita yhdessä voidaan kutsua Suomen kansallisiksi myyteiksi.
Ne ovat Ruotsi-Suomi-, valtio- ja itsenäisyysmyytti.
- Ruotsi-Suomi-ilmaisulla on korostettu Ruotsin ”itämaan” erillisyyttä ja jopa itsenäisyyttä;
- valtiomyytissä on katsottu Suomen valtion syntyneen jo Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809, ja;
- itsenäisyysmyyttiä luotaessa on haettu Suomen itsenäisyyden juuria mahdollisimman kaukaa menneisyydestä.
Kaikki nämä Jussila purkaa puhtaasti kansallistunteen synnyttämiksi ilmiöiksi.
Poliittisen historian emeritusprofessori Osmo Jussila penkoo teoksessaan suomalaiskansallisen historiankirjoituksen vaiheita aina Suomen kansan aikakirjoista ja Kumpujen yöstä lähtien, mutta nostaa esiin myös myyttien hiljattaisen rikkoutumisen.
Osmo Jussila (s. 1938) on poliittisen historian emeritusprofessori. Sekä tietokirjailijana että kansainvälisestikin tunnettuna tutkijana hän on erikoistunut Suomen ja Venäjän sekä Suomen ja Neuvostoliiton välisiin suhteisiin. Hänen edellinen teoksensa oli laaja Suomen suuriruhtinaskunta 1809–1917.
WSOY
http://www.wsoy.fi/index.jsp?viewId=8&main=6&isbn=951-0-33103-1&sub=1&c=/product&start=30
Ruotsi kohteli Suomea eriarvoisesti. Meidän tärkein tehtävä oli toimittaa miehiä Ruotsin armeijaan ja toimia puskurina Venäjää vastaan. Rajamaan asemassa Suomi oli jatkuvasti sotanäyttämönä Ruotsin ja Venäjän välissä. 1700 -luvulla venäläiset miehittivät jo kahdesti Suomen eli Isovihan ja Pikkuvihan ajanjaksot. Nämä kypsyttivät suomalaiset upseerit ja osan aatelistosta ajattelemaan, että Venäjän alaisuudessa olisi helpompi olla esim. tästä Anjalan liitto.
Vielä muutamia poimintoja Ruotsin politiikasta maatamme kohtaan. Usein Suomea ei käsitelty yhtenäisenä hallintoalueena vaan maakuntina, jotka olivat asiakirjoissa sekaisin Ruotsin maakuntien joukossa. Ennen Suurta Pohjan Sotaa oli laadittu ohjelma Suomen ruotsalaistamisesta - tätä ei uskallettu toteuttaa Ruotsin hävittyä sodan ja menetettyä suurvalta asemansa.
Automianajasta huomiona on, että Porvoon valtiopäivillä saatu autonomia ja suuriruhtinaskunnan asema olivat merkittävä "suoja", jonka alla saatettiin alkaa kehittämään omaa hallintoa, omaa elinkeinoelämää, omaa koulutusjärjestelmää, Suomen kielen asema korostui, oma kulttuuri nousi, kansalaissuusaate nosti esiin oman itsenäisen valtion mahdollisuuden. Tarvitsimme siis autonomian ajan, jotta Suomesta tuli itsenäinen valtio! Jos olisimme säilyneet Ruotsin osana olisimme väistämättä ruotsalaistuneet ajan saatossa - kansallinen herääminen olisi jäänyt tapahtumatta.
Ruotsi lähti ns "soitellen sotaan" 1741 valloittaakseen takaisin aiemmin menettämänsä raja-alueet ( Viron, Liettuan, Inkerinmaan ja kaikki rajalinnoitukset).Kun Venäjän keisarinna Elisabeth kuuli sota-aikeista hän sanoi irti rauhansopimuksen ja antoi manifestin, jossa kehoitettiin suomalaisia (Suomi nimistä Ruotsin maakuntaa )irroittautumaan Ruotsista. Tässä sodassa suomalaiset eivät osoittaneet mitään erityistä "urheiluhenkeä". Ruotsi hävisi sodan ja koko Suomi vallattiin. Raja vedettiin kuitenkin Kymijokeen. Tämä oli sysäys suomalaiselle kansallisuusaatteelle, jota sitten vahvisti Henrik Gabriel Porthan . Seurasi Ruotsinsalmen taistelu, voitto ja tappio 1788-1790 ja mm. Anjalan liitto 1790, joka arvosteli jo seuraavia Kustaa III sotahankkeita ja pyysi keisarinna keisarinna Katariina II tukea. Lopuksi Suomen sota 1808-09 Jolloi Aleksanteri I tuli ensimmäinen autonomisen Suomen suuriruhtinas.
Suomi oli irtautunut Ruotsista. Sitä pidettiin tuolloin yleisesti hyvänä asiana.
Kaksi asiaa on kiinnittänyt huomioni:
Alusmaa? Suomi ei koskaan ole ollut väkisin hallintaan otettu alusmaa vaan alunalkaen Ruotsiin kuulunut maakunta aivan samoin kuin vaikkapa Taalainmaa tai Smoolanti.
Porvoon valtiopäivät: Oikeastaan pitäisi puhua maakuntapäivistä. Suomi ei ollu itsenäinen valtio eikä ollut tuolloinkaan vaan autonominen venäjän ruhtinaskunta. Emme siis voi puhua valtiopäivistä. Ei ole mahdollista, että tarkoitettaisiin Venäjän valtiota, koska asia liittyi yksinomaan Suomen suuriruhtinaskunnan asioihin