AKATEEMINEN TYÖTTÖMYYS

Olen hyvin pitkälle samaa mieltä kokemuksistasi akateemisen työnhakemisessa. Vaikka hakisi omalta alalta alempia töitä, niin työnantaja olettaa hakijan loikkivan nopeasti pois, kun saa vihreämmän oksan. Hakijoita ei katsota yksilöinä, vaan laumana. Työnantajille on ennakkoluuloja ja oletuksia, jotka eivät perustu välttämättä tietoon hakijan motiiveista.
Olen vuoden sisällä ollut tukityöllistettynä. Halusin itse tehdä sitä työtä, koska se oli omaa alaa vastaavaa. Hankin itse paikan ja viihdyin siellä. Työvoimatoimistoon ei kannata luottaa. Se organisaatio ei ole auttanut minua pätkääkään.
Olen yhteiskuntatieteiden maisteri ja työttömyyttä on takana useita vuosia huolimatta erinomaisesta opiskelumenestyksestä. Työkokemuksen ohuus vaikeuttaa työllistymistä ja pitkä työttömyys CV:ssä ei myöskään näytä hyvältä.
Minulle on kerran luvattu eräs työpaikka, mutta kuukausi ennen alkua lupaus sitten peruttiin. Että näin. Nytkin odottelen erään työhaastattelun tulosta, mutta vaikuttaa epävarmalta.
Kaiken olen melkein nähnyt ja kovaksi olen tullut työhaun suhteen. Kaikkea mitä minulle yritetään selittää en enää niele kyselemättä. Epätoivoon, katkeruuteen tai itsesääliin ei kannata vajota siitä ei hyödy kukaan.

Nytpä sitten kaikki työttömät humanistit ja tekniikan ihmelapset opiskelemaan metallialaa, sillä sen alan erikoisosaajista on pulaa ja työtä löytyy! Oli aika jännää, kun esim. Iisalmessa ammattiopiston aikuiskursseilla ihan viisikymppiset opiskelevat metallialaa, että työllistyisivät. Siitä vaan hitsipuikko käteen...eli jos sulla DI on metallialan koulutusta tai edes vankka työkokemus, niin tässäpä kouluttajan paikka:

http://www.mol.fi/paikat/Job.do?lang=fi&jobID=6777953&index=16&anchor=6777953

työvoimasta kirjoitti:

Nytpä sitten kaikki työttömät humanistit ja tekniikan ihmelapset opiskelemaan metallialaa, sillä sen alan erikoisosaajista on pulaa ja työtä löytyy! Oli aika jännää, kun esim. Iisalmessa ammattiopiston aikuiskursseilla ihan viisikymppiset opiskelevat metallialaa, että työllistyisivät. Siitä vaan hitsipuikko käteen...eli jos sulla DI on metallialan koulutusta tai edes vankka työkokemus, niin tässäpä kouluttajan paikka:

http://www.mol.fi/paikat/Job.do?lang=fi&jobID=6777953&index=16&anchor=6777953

Lue lisää

Mä oon viisikymppinen FL ja olen kokeillut jopa hitsaamista, tosin en ammatikseni mutta varmaan osaisin tehdä sitäkin, jos oisi ihan pakko!!! Eli hitsipilli pysyy naisenkin kädessä, tosin saumausharjoitukseni ovat vielä aika epätasaiset, ja varmaan se jossain MasaYardsin varustamolla ois outoa, kun tohtoriopiskelija hitsaisi laivan päällyslevyjen saumoja yhteen! Heh.

http://www.mol.fi/paikat/Search.do?lang=fi&searchExecute=true&municipalities=&province=---&country=---&freshness=1&duration=11&type=21&searchphrase=hitsaaja#resultList

työvoimasta kirjoitti:

Nytpä sitten kaikki työttömät humanistit ja tekniikan ihmelapset opiskelemaan metallialaa, sillä sen alan erikoisosaajista on pulaa ja työtä löytyy! Oli aika jännää, kun esim. Iisalmessa ammattiopiston aikuiskursseilla ihan viisikymppiset opiskelevat metallialaa, että työllistyisivät. Siitä vaan hitsipuikko käteen...eli jos sulla DI on metallialan koulutusta tai edes vankka työkokemus, niin tässäpä kouluttajan paikka:

http://www.mol.fi/paikat/Job.do?lang=fi&jobID=6777953&index=16&anchor=6777953

Lue lisää

Meinaat siis, että parin vuoden päästä 45 vuotiaana ammattikoulusta vastavalmistuneena hitsarina saisi myös töitä ?

Aloitusviesti on täysin totta. Itselleni tuli DI-opintojen loppuvaiheessa tämän vuosikymmenen alussa eteen valinta: korkeakoululle tutkimusapulaiseksi vai yritykseen. Valitsin työt korkeakoululla, lähinnä koska työn aihepiiri oli kiinnostavampi ja erilaiset käytännön syyt (minulla oli vielä opintoja suoritettavana ja saisin työhuoneen koululta, jonka lähellä silloin myös asuin). Silloin elettiin nousukautta ja töitä olisi varmaan riittänyt muualtakin, kolmannestakin ohimennen hakemastani paikasta soiteltiin perään. Olisi ehkä pitänyt valita toisin.

Esimieheni osoittautui kelvottomaksi sekä diplomityöni että muun tutkimustyön ohjaamisessa. Ongelmat alkoivat jo tavoitteiden asettelusta ja rajaamisesta - homma tahtoi aina levitä käsiin. Vasta kolmen vuoden kuluttua töihin tulostani sain taisteltua diplomityöni valmiiksi, kunhan olin ensin itse saanut päätettyä sen rajauksen ja oppinut ignoroimaan esimiehen yritykset laajentaa aihetta. Olin samalla itse joutunut hankkimaan tutkimusmeriittejä kirjoittamalla omia julkaisuja, jottei kolmen vuoden kokopäivätyön ainoa konkreettinen tulos olisi yksi diplomityö. Tämä puolestaan viivästytti valmistumista.

Kun sitten hain töitä valmistuttuani, en onnistunut löytämään alan töitä. Tuntui että silloin oli muutenkin huono työtilanne alalla. Jäin korkeakoululle kun siellä avautui projekti toisen professorin ohjauksessa. Vähän toivoin senkin johtavan uusille urille. Toisin kävi, projekti päättyi aikanaan ja olin taas tyhjän päällä. Sain jatko-opintoja varten pitkäaikaista rahoitusta ja päädyin jatkamaan aikaisemman esimieheni "ohjauksessa". Minusta tuli näin jatko-opiskelija, vaikka olin tutkimustyön aloittaessani ollut täysin varma etten halua sellaiseksi. Jatko-opinnot alkavat olla loppusuoralla, mutta rahoitus on epävarmaa ja pätkätyön ja huonon palkan yhdistelmää on mitta täynnä. Olen siksi taas työnhaussa. Mutta ei näin yli kolmekymppisenä ole helppoa päästä kunnon työuralle kun ei ole ollut päivääkään "oikeissa töissä". Tutkimuspaikkoja kun ei alallani Suomessa yrityksissä käytännössä löydy. Niissä mitä löytyy, olen käynyt haastatteluissakin, mutta vastaan tulee aina joko käytännön kokemuksen puute, ylikoulutus tai se, että olen jo unohtanut DI-opinnoista ne peruskurssiasiat, jotka eivät ole liittyneet tutkimustyöhöni. Ja varmaan ikä ja työkokemustaustakin vaikuttaa, vaikka niistä ei ääneen haastatteluissa niin puhutakaan.

Ja kaikki alkoi siitä kun päätin viattomasti mennä korkeakoululle tutkimusapulaiseksi... Sinne meni koko koulutus, ellen äkkiä onnistu siirtymään jonnekin ulkomaille tutkimustöihin (jotka toisaalta voinevat olla hyvinkin palkattuja).

Kiitos linkistä! Itsekin akateemisena työttömänä pyytäisin lukijoilta tulkintoja mahdollisesta ristiriidasta tutkimuksen ja omien kokemusten välillä! Ovatko tämän ketjun kertomukset vain surullisia poikkeuksia vai eikö tutkimus tavoita ongelman laajuutta? Vastaamisen helpottamiseksi laitan tähän lainauksen tutkimuksen tiivistelmästä:

"Helsingin yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen teettämän uraseurantatutkimuksen tavoitteena oli arvioida Helsingin yliopistossa vuonna 2001 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden ja päättötutkinnon suorittaneiden kandidaattien työllistymistä viisi vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen. --- Sekä ylemmän että em. alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet olivat työllistyneet hyvin. Seurantahetkellä työttömiä työnhakijoita oli noin 2 % ja valmistumishetkellä vastaava luku oli 11 %. Eniten työllistymistä oli hankaloittanut se, että vastaajat eivät ole löytäneet itseään kiinnostavaa työtä." (s. 5)

Anteeksi akateemisuuteni kirjoitti:

Kiitos linkistä! Itsekin akateemisena työttömänä pyytäisin lukijoilta tulkintoja mahdollisesta ristiriidasta tutkimuksen ja omien kokemusten välillä! Ovatko tämän ketjun kertomukset vain surullisia poikkeuksia vai eikö tutkimus tavoita ongelman laajuutta? Vastaamisen helpottamiseksi laitan tähän lainauksen tutkimuksen tiivistelmästä:

"Helsingin yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen teettämän uraseurantatutkimuksen tavoitteena oli arvioida Helsingin yliopistossa vuonna 2001 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden ja päättötutkinnon suorittaneiden kandidaattien työllistymistä viisi vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen. --- Sekä ylemmän että em. alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet olivat työllistyneet hyvin. Seurantahetkellä työttömiä työnhakijoita oli noin 2 % ja valmistumishetkellä vastaava luku oli 11 %. Eniten työllistymistä oli hankaloittanut se, että vastaajat eivät ole löytäneet itseään kiinnostavaa työtä." (s. 5)

Lue lisää

Tutkimus on tietyiltä tärkeiltä osin mielestäni huonosti tehty. Kyllähän totuus nyt kuitenkin on, että ansiotaso kertoo yksittäisistä mittareista ehdottomasti parhaiten sen, onko työllistyminen ollut laadultaan hyvää. Siksi kyseisen muuttujan analyysiin pitäisi keskittyä aivan erityisesti.

Ehdottomasti pitäisi esitellä palkkojen jakaumat tiedekunnittain, jotta käsitys tilanteesta tarkentuisi. Faktahan on, että hajonta on huomattava, eikä esimerkiksi lääkärien palkkojen niputtamisessa samaan ryhmään kaikkien ylemmän tutkinnon suorittaneiden kanssa ole mitään tolkkua. Siis muuten kuin hämäysmielessä.

Se minua kyllä ihmetyttää, että yksikään näistä vastaajista ei ilmeisesti ole edes harkinnut yrittäjyyttä, vaikka luultavasti olisi kuitenkin ollut valmis vastaanottamaan minkälaisen johtajapestin tai esimiesaseman tahansa. Siis palkkatyö, vaikka sitten raksalla siivoojana tai ihan työttömänä, on parempi vaihtoehto kuin yrittäjänä toimiminen. Kylläpä valtapitävät ovat osanneet aivopestä suomalaiset.
Suomihan on suuryritysten luvattu maa, ja varsinkin kansainvälisyys on jotain sellaista, jonka edessä kaikki kumartavat. Ettei vain taustalla olisi vanha luokkajako, vaikka näennäisesti tasa-arvoisia ollaankin, sillä tuskin täällä rahasukujen vesat ruikuttaa työttömyydestään.

Siis miettikääpä vähän niitä omia arvojanne ja itsetuntoanne.

siis minullahan on myös yritys, olen yrittäjä vastoin tahtoani. Siksi olen aina joutunut tekemään mitä tahansa hommia, koska en kuulu työttömyys/sosiaaliturvan piiriin yrittäjyydestäni johtuen. Huom. yritykseni ei ole kannattanut, mutta en viitsi sitä lopettaakaan, kun nyt ei ole mitään syytä. En tarvitse työttömyysturvaa, pitäkööt penninsä.

epäreilulta. Itse opiskelin myös paljon ja hankin hyvät tiedot ja taidot. Opiskeluaikana riitti hyvää ja mielenkiintoista duunia, mutta nykyään toimin lähinnä TA:n ruoskana ja toteutan muiden keksimiä järjettömiä säästömissioita. Vihaan sitä kärsimystä mitä joudun aiheuttamaan. Irtautuminen on vaikeata, koska erilaisia sitoumuksia on enemmän kuin vapaassa nuoruudessa. Niin kuin laulussakin sanotaan on helppo tarttuu kiinni ja päästää menemään. Nyt se ei ole enää niin helppoa. Mutta jotenkin pitäisi taas päästä oman alan asiantuntija hommiin ja saada se kadonnut arvostus takaisin.

Tsemppiä ja jaksamista sinulle!
Kauheaa koulutuksen haaskausta ja aivojen tuhlausta, ylikouluttamista.
itse valmistuin bioalalta 80-90-luvun lamaan, ensimmäinen työpaikka oli kesätyön jatko. Sitten kyseinen firma meni konkurssiin ja me kaikki jouduimme työttömiksi. Alkoi alamäki. Hommat huononivat kerta kerralta ja viimeiset 5 vuotta olen löytänyt itseni tekemästä kaikkea 'aivokuollutta tusinaduunia'. Syö itsetuntoa ja tunnen olevani loukussa. Töissä yritän pitää suuni kiinni, kun en kestä junttien typerää juttua, sivistys ja käytös on todella ala-arvoista. Onneksi on muutama 'akateeminen' ystävä pysynyt tässä rinnalla vuosien varrella, heidän seurassaan voin edes hetken hengittää ja olla oma itseni, etten taas 'viisastele ja hienostele' kuten työpaikka kuulee.

Naurettavaa että tätä todellisuutta ei kerrota missään tilastossa. Esim bio-alan suuri buumi :DDD Missä ne todelliset työpaikat ovat? Missä ovat ne tuhannet huippuosaajavirat ja tutkijan paikat joilla bioalasta tulee valtakunnan uusi Nokia ja johtotähti? Missä muualla kun mainostoimistojen pöydällä ja kaupungin päättäjien unelmissa.
Raakaa on elämä. Olen katkera, vihainen ja onneton. En pienten tulojeni takia 45-vuotiaana omista mitään, en voi edes haaveilla omasta asunnosta. Vanhuus ja köyhyys pelottaa, koska eläkekin tulee olemaan surkea.
Kuka auttaa akateemisia työttömiä tässä maassa - ketä se muka kiinnostaa?

toinen tipahtanut kirjoitti:

Tsemppiä ja jaksamista sinulle!
Kauheaa koulutuksen haaskausta ja aivojen tuhlausta, ylikouluttamista.
itse valmistuin bioalalta 80-90-luvun lamaan, ensimmäinen työpaikka oli kesätyön jatko. Sitten kyseinen firma meni konkurssiin ja me kaikki jouduimme työttömiksi. Alkoi alamäki. Hommat huononivat kerta kerralta ja viimeiset 5 vuotta olen löytänyt itseni tekemästä kaikkea 'aivokuollutta tusinaduunia'. Syö itsetuntoa ja tunnen olevani loukussa. Töissä yritän pitää suuni kiinni, kun en kestä junttien typerää juttua, sivistys ja käytös on todella ala-arvoista. Onneksi on muutama 'akateeminen' ystävä pysynyt tässä rinnalla vuosien varrella, heidän seurassaan voin edes hetken hengittää ja olla oma itseni, etten taas 'viisastele ja hienostele' kuten työpaikka kuulee.

Naurettavaa että tätä todellisuutta ei kerrota missään tilastossa. Esim bio-alan suuri buumi :DDD Missä ne todelliset työpaikat ovat? Missä ovat ne tuhannet huippuosaajavirat ja tutkijan paikat joilla bioalasta tulee valtakunnan uusi Nokia ja johtotähti? Missä muualla kun mainostoimistojen pöydällä ja kaupungin päättäjien unelmissa.
Raakaa on elämä. Olen katkera, vihainen ja onneton. En pienten tulojeni takia 45-vuotiaana omista mitään, en voi edes haaveilla omasta asunnosta. Vanhuus ja köyhyys pelottaa, koska eläkekin tulee olemaan surkea.
Kuka auttaa akateemisia työttömiä tässä maassa - ketä se muka kiinnostaa?

Lue lisää

Akateemisesta urasta on luotu sellainen mielikuva, että se turvaa arvostetun aseman ja hyvän palkan. Jos ensin olet tapellut opiskelupaikasta kynnet verillä, niin ei ole mikään ihme, että sen olettaa olevan lupausten mukaista. Kuitenkin työmarkkinoiden todellisuus on jotain aivan muuta ja ennenkuin uraputkesta pudonnut akateeminen oikeasti ymmärtää tapahtuneen, on jo liian myöhäistä korjata tilannetta. Työnantajat osaavat kyllä ottaa ilon irti tilanteesta, sillä muutama suunsakiinnipitävä akateeminen joukossa nostaa ihmeesti tavallisen rutiinityön arvostusta. Ja jos yrität pullikoida, sinut pistetään siihen roolisi mukaiseen ruotuun aika nopeasti.

toinen todellisuus kirjoitti:

Akateemisesta urasta on luotu sellainen mielikuva, että se turvaa arvostetun aseman ja hyvän palkan. Jos ensin olet tapellut opiskelupaikasta kynnet verillä, niin ei ole mikään ihme, että sen olettaa olevan lupausten mukaista. Kuitenkin työmarkkinoiden todellisuus on jotain aivan muuta ja ennenkuin uraputkesta pudonnut akateeminen oikeasti ymmärtää tapahtuneen, on jo liian myöhäistä korjata tilannetta. Työnantajat osaavat kyllä ottaa ilon irti tilanteesta, sillä muutama suunsakiinnipitävä akateeminen joukossa nostaa ihmeesti tavallisen rutiinityön arvostusta. Ja jos yrität pullikoida, sinut pistetään siihen roolisi mukaiseen ruotuun aika nopeasti.

Lue lisää

Ihan hyviä kirjoituksia. Itsekin akateeminen, ja viimeksi kun hain jotain hanttihommaa, joku akka soitti pian kännykkään, ja ensin kehui hakemustani erinomaiseksi... ja sitten kysyi: "MUTTA MITÄS VARTEN SINULLA ON NOIN PALJON KOULUTUSTA? Ei tässä tehtävässä tarvita noin paljon koulutusta, jne."

Sitä ennen hain koulutusta vastaavaa työtä. Sieltä tuli jonkin ajan kuluttua kirje, jossa kerrottiin että hakemuksia oli tullut lähes sata (!), ja valituksi oli tullut se ja se, tuohon yhteen paikkaan.

Älkää nuoret ihmeessä menkö yliopistoon, paitsi jos olette varmoja että haluatte esim. lääkäriksi tai juristiksi. Menkää amikseen. Älkää menkö edes lukioon. Koulutuksesta on vaivaa, se vie rahaa ja siitä on valtavasti haittaa töitä hakiessa. Amiksen käyneillä on ihan hyvät liksat ja paljon töitä tarjolla.

tuo juttu kirjoitti:

Ihan hyviä kirjoituksia. Itsekin akateeminen, ja viimeksi kun hain jotain hanttihommaa, joku akka soitti pian kännykkään, ja ensin kehui hakemustani erinomaiseksi... ja sitten kysyi: "MUTTA MITÄS VARTEN SINULLA ON NOIN PALJON KOULUTUSTA? Ei tässä tehtävässä tarvita noin paljon koulutusta, jne."

Sitä ennen hain koulutusta vastaavaa työtä. Sieltä tuli jonkin ajan kuluttua kirje, jossa kerrottiin että hakemuksia oli tullut lähes sata (!), ja valituksi oli tullut se ja se, tuohon yhteen paikkaan.

Älkää nuoret ihmeessä menkö yliopistoon, paitsi jos olette varmoja että haluatte esim. lääkäriksi tai juristiksi. Menkää amikseen. Älkää menkö edes lukioon. Koulutuksesta on vaivaa, se vie rahaa ja siitä on valtavasti haittaa töitä hakiessa. Amiksen käyneillä on ihan hyvät liksat ja paljon töitä tarjolla.

Lue lisää

Mulla on joskus semmoinen tunne,että ulkomailla voisi ehkä paremmin natsata. Tunsin kanssa aikoinaan 90-luvulla lamassa työpaikkansa menettäneen laskentaekonomin.Teki vuosikausia kaikenmaailman hanttihommia. Lopulta sitten 90-luvun lopussa tuli täysosuma ja Brysselistä EU-komissiosta aukesi hänen koulutustaan vastaava hyväpalkkainen virka.
Siinä monen hänen tunteneen naama loksahti auki,koska CV:ssä oli vuosien aukko pelkkiä hanttihommia. Vuokrayksiö vaihtui rivitalon pätkään ja vanha auton romu korvaantui harrikalla ja avo-mersulla...
Minusta jotenkin tuntuu,että Suomessa tuijotetaan liikaa ihmisten menneisyyteen ja epäonnistumisiin, eikä huomata ihmistä itseään ja hänen tietopääomaansa.

ulkomaita... kirjoitti:

Mulla on joskus semmoinen tunne,että ulkomailla voisi ehkä paremmin natsata. Tunsin kanssa aikoinaan 90-luvulla lamassa työpaikkansa menettäneen laskentaekonomin.Teki vuosikausia kaikenmaailman hanttihommia. Lopulta sitten 90-luvun lopussa tuli täysosuma ja Brysselistä EU-komissiosta aukesi hänen koulutustaan vastaava hyväpalkkainen virka.
Siinä monen hänen tunteneen naama loksahti auki,koska CV:ssä oli vuosien aukko pelkkiä hanttihommia. Vuokrayksiö vaihtui rivitalon pätkään ja vanha auton romu korvaantui harrikalla ja avo-mersulla...
Minusta jotenkin tuntuu,että Suomessa tuijotetaan liikaa ihmisten menneisyyteen ja epäonnistumisiin, eikä huomata ihmistä itseään ja hänen tietopääomaansa.

Lue lisää

Vähän semmoinen tuntuma minullakin on, että suomalaiset ovat varsin nurkkakuntalaisia ja ennakkoluuloisia.

Kyllä siinä suu loksahti auki, kun työvoimatoimiston järjestämällä työnhakukurssilla nuori ja epävarmuutensa kanssa vielä taisteleva ohjaaja arvioi ensitöikseen minun olevan poikkeava hakija, koska olen opiskellut aikuisiällä!

sensuuntaista kirjoitti:

Vähän semmoinen tuntuma minullakin on, että suomalaiset ovat varsin nurkkakuntalaisia ja ennakkoluuloisia.

Kyllä siinä suu loksahti auki, kun työvoimatoimiston järjestämällä työnhakukurssilla nuori ja epävarmuutensa kanssa vielä taisteleva ohjaaja arvioi ensitöikseen minun olevan poikkeava hakija, koska olen opiskellut aikuisiällä!

Lue lisää

Osaatteko sanoa mikä tässä auttaisi? Onko vika oikeesti kieroissa työantajissa jotka ei ota töihin, vai oikeesti siinä että akateemisia on liikaa, eikä niitä kaikkia yksinkertaisesti tarvita? Teillehän homma on jo myöhäistä, mutta pitäiskö nuoret saada miettimään muitakin vaihtoehtoja kuin vaan se yliopisto?

Itse olen kaveriporukkani ainoa ei yliopistossa opiskellut. Hieman huolestuttaa, kun yksikin kaveri sai ensimmäisen tutkintonsa valmiiksi, etsi pari kk töitä tuloksetta ja ryhtyi opiskelemaan uutta tutkintoa kun ei parempaakaan keksinyt. Valitsi vielä alan, jossa varmuudella ei ole kaikille valmistuneille työtä.

Itse opiskelin ammattikorkeassa. Palkallinen työharjoittelupaikka määrättiin koulusta (ei tarvinnut itse etsiä) ja sen seurauksena sain ekan työpaikankin. Ennen sitä kokemusta oli lähinnä siivoushommista. Palkka on ihan kiva, millä tulee toimeen. Olen vielä nuori ja kaikkea voi vielä tapahtua...

assistentti kirjoitti:

Osaatteko sanoa mikä tässä auttaisi? Onko vika oikeesti kieroissa työantajissa jotka ei ota töihin, vai oikeesti siinä että akateemisia on liikaa, eikä niitä kaikkia yksinkertaisesti tarvita? Teillehän homma on jo myöhäistä, mutta pitäiskö nuoret saada miettimään muitakin vaihtoehtoja kuin vaan se yliopisto?

Itse olen kaveriporukkani ainoa ei yliopistossa opiskellut. Hieman huolestuttaa, kun yksikin kaveri sai ensimmäisen tutkintonsa valmiiksi, etsi pari kk töitä tuloksetta ja ryhtyi opiskelemaan uutta tutkintoa kun ei parempaakaan keksinyt. Valitsi vielä alan, jossa varmuudella ei ole kaikille valmistuneille työtä.

Itse opiskelin ammattikorkeassa. Palkallinen työharjoittelupaikka määrättiin koulusta (ei tarvinnut itse etsiä) ja sen seurauksena sain ekan työpaikankin. Ennen sitä kokemusta oli lähinnä siivoushommista. Palkka on ihan kiva, millä tulee toimeen. Olen vielä nuori ja kaikkea voi vielä tapahtua...

Lue lisää

Mielestäni tilanne akateemisten osalta on aika ankea. Akateemisista työpaikoista on kova kilpailu ja silti näistäkin työpaikoista on monelle sivistyneelle ja fiksulle akateemiselle alikuormittava. Kun tähän yhtälöön lisätään ongelmat työyhteisössä, esimieskykyjen vajavaisuus ja akateemisten huono palkkataso, niin kyllä suosittelen suuntaamaan katseet ulkomaille tai hankkiutua muuten sellaiseen tilanteeseen jossa on kokonaisvaltaisesti tyytyväinen. Itse olen vielä pysynyt Suomessa, mutta ulkomaat ja yrittäminen on ollut mielessä...

Jos muuten joku päätyy suuntaamaan ulkomaille, niin törmäsin muutama päivä sitten sivustoon jossa voi etsiä töitä monista EU-maista suht nopeasti ja helposti. Suosittelen kokeilemaan: www.zobmo.com

Tsemppiä työnhakuun ja kannattaa oikeasti miettiä mitä haluaa tehdä isona!

Itse olen muutaman kerran tehnyt sen virheen, että olen luottanut kun hakija on sanonut että hän todellakin haluaa alempaan tehtävään. Olen antanut sen pyydetyn mahdollisuuden, että hän saa näyttää että viihtyy hommassa. Nyt täytyy sanoa että joka ikinen kerta olen joutunut pettymään ja olen tämän tehnyt useamman kerran. Tehtävään valittu ei varmasti valehtele väittäessään muuta, mutta lopullista halua työhön hän ei ehkä ole vain miettinyt tarpeeksi. Puolen vuoden tai viimeistään vuoden jälkeen valittu henkilö tulee koputtamaan olalle ja sanoo "ei tämä kuitenkaan ollut se mun juttu, oon tässä laittanut muutamia hakemuksia". Tai sitten vaihtoehtoisesti "voitaisko ajatella, että tätä mun tehtävänkuvaa laajennettaisiin sinne, tonne ja tänne. Mä olen vähän suunnitellut että..."

En vaan kyllä enää ota sitä riskiä, sen olen päättänyt. Olen niin mulkku jätkä, että en usko näitä juttuja enää.

just joo kirjoitti:

Itse olen muutaman kerran tehnyt sen virheen, että olen luottanut kun hakija on sanonut että hän todellakin haluaa alempaan tehtävään. Olen antanut sen pyydetyn mahdollisuuden, että hän saa näyttää että viihtyy hommassa. Nyt täytyy sanoa että joka ikinen kerta olen joutunut pettymään ja olen tämän tehnyt useamman kerran. Tehtävään valittu ei varmasti valehtele väittäessään muuta, mutta lopullista halua työhön hän ei ehkä ole vain miettinyt tarpeeksi. Puolen vuoden tai viimeistään vuoden jälkeen valittu henkilö tulee koputtamaan olalle ja sanoo "ei tämä kuitenkaan ollut se mun juttu, oon tässä laittanut muutamia hakemuksia". Tai sitten vaihtoehtoisesti "voitaisko ajatella, että tätä mun tehtävänkuvaa laajennettaisiin sinne, tonne ja tänne. Mä olen vähän suunnitellut että..."

En vaan kyllä enää ota sitä riskiä, sen olen päättänyt. Olen niin mulkku jätkä, että en usko näitä juttuja enää.

Lue lisää

Näinhän se menee. Kun todistettavasti pystyy aika kovan luokan vääntöihin ja kun on aikanaan jaksanut koulutuksetkin hommata, on aivan varmasti kunnianhimoa. Ja silloin yrittää eteenpäin.

Joskus aikanaan tätä pidettiin hyveenä, nykyään se on este työllistymiselle, juurikin tuon "ei pysy lestissään" -ilmiön takia. Toinen pointti on, että kohtuullisen reilulla kulmakertoimella noussut ura kertoo myös siitä, että kaveri on varsin varteen otettava uhka kenelle tahansa organisaatiossa olevalle ja kukapa tämmöisiä haluaa "jo sovittuja" ylenemiskuvioita sotkemaan.

Parempi jättää se sinänsä pätevä tyyppi kortistoon ja ottaa se sopiva, ei uhkaava ja hallittavissa oleva tyyppi töihin, se on ITSELLE parempi vaihtoehto. Eikö vain, sinä joka olet niin mulkku jätkä ? No, minua ja aika montaa muuta et onnistu pysäyttämään.

akateeminen... kirjoitti:

Näinhän se menee. Kun todistettavasti pystyy aika kovan luokan vääntöihin ja kun on aikanaan jaksanut koulutuksetkin hommata, on aivan varmasti kunnianhimoa. Ja silloin yrittää eteenpäin.

Joskus aikanaan tätä pidettiin hyveenä, nykyään se on este työllistymiselle, juurikin tuon "ei pysy lestissään" -ilmiön takia. Toinen pointti on, että kohtuullisen reilulla kulmakertoimella noussut ura kertoo myös siitä, että kaveri on varsin varteen otettava uhka kenelle tahansa organisaatiossa olevalle ja kukapa tämmöisiä haluaa "jo sovittuja" ylenemiskuvioita sotkemaan.

Parempi jättää se sinänsä pätevä tyyppi kortistoon ja ottaa se sopiva, ei uhkaava ja hallittavissa oleva tyyppi töihin, se on ITSELLE parempi vaihtoehto. Eikö vain, sinä joka olet niin mulkku jätkä ? No, minua ja aika montaa muuta et onnistu pysäyttämään.

Lue lisää

Naulan kantaan! En halua sinua pysäyttää, enkä loistavaa urakehitystäsi sotkea. Hae siis rauhassa korkeampiin, vaativiin ja haasteellisiin tehtäviin. Älä tule selittämään, että haluat yht'äkkiä alemman tason töihin. Se ei mene läpi.

Just joo kirjoitti:

Naulan kantaan! En halua sinua pysäyttää, enkä loistavaa urakehitystäsi sotkea. Hae siis rauhassa korkeampiin, vaativiin ja haasteellisiin tehtäviin. Älä tule selittämään, että haluat yht'äkkiä alemman tason töihin. Se ei mene läpi.

Lue lisää

"Älä tule selittämään, että haluat yht'äkkiä alemman tason töihin. Se ei mene läpi."

Totta kai haen, vitun älypää. Töistä saatava palkka on se millä eletään. Kun kerran oman tasoisiin tehtäviin joku persereikä luokittelee yhtä-äkkiä kelpaamattomaksi pelkästään sen takia, että on työtön, sitten haetaan alempiin.

Täällä aina silloin tällöin kaiken maailman asennevammaiset melttoavat kun ei alemman tason tehtävät kelpaa eikä niihin haeta, mieluummin maataan kortistossa.

Samaiset ikiviisaat paatostelevat kuinka sitten niistä alemman tason hommista vähän kerrallaan yletään vaativampiin tehtäviin.

Koittakaahan jo päättää oletteko sitä mieltä, että pitäisi hakea töihin ollenkaan ?

...akateeminen kirjoitti:

"Älä tule selittämään, että haluat yht'äkkiä alemman tason töihin. Se ei mene läpi."

Totta kai haen, vitun älypää. Töistä saatava palkka on se millä eletään. Kun kerran oman tasoisiin tehtäviin joku persereikä luokittelee yhtä-äkkiä kelpaamattomaksi pelkästään sen takia, että on työtön, sitten haetaan alempiin.

Täällä aina silloin tällöin kaiken maailman asennevammaiset melttoavat kun ei alemman tason tehtävät kelpaa eikä niihin haeta, mieluummin maataan kortistossa.

Samaiset ikiviisaat paatostelevat kuinka sitten niistä alemman tason hommista vähän kerrallaan yletään vaativampiin tehtäviin.

Koittakaahan jo päättää oletteko sitä mieltä, että pitäisi hakea töihin ollenkaan ?

Lue lisää

Halusitko sinä sitä jyrkkää urakehitystä, vai "paskahommia"? Koita päättää, molempia et saa...

Just joo kirjoitti:

Halusitko sinä sitä jyrkkää urakehitystä, vai "paskahommia"? Koita päättää, molempia et saa...

"Paskahomma" ? Minä puhuin alemman tason tehtävästä, joten mistäs tälläisen repäisit ? Lukihäiriö ?

Sitä paitsi, sinä et määrittele, mitä minä saan tai en saa.

...akateeminen... kirjoitti:

"Paskahomma" ? Minä puhuin alemman tason tehtävästä, joten mistäs tälläisen repäisit ? Lukihäiriö ?

Sitä paitsi, sinä et määrittele, mitä minä saan tai en saa.

Vedä toki herne vielä asteen verran syvemmälle mies hyvä...

just joo kirjoitti:

Vedä toki herne vielä asteen verran syvemmälle mies hyvä...

Edelleen lukihäiriö ?

Pakko minunkin on liittyä jonon jatkeeksi, kun kerran akateeminen olen :)!

Töitä on todella vaikea nykyään saada! Edellinen kirjoittaja analysoi aivan oikein tilannetta, joten näin se menee. Erityisen pettynyt olen koulutuksen tuomaan palkkatasoon, joka on reilusti alle keskiansion. Mutta näitä paskatöitä on pakko tehdä elääkseen, joten minkäs teet. Tulevaisuudessa aion ehkä suorittaa sosiaalityöntekijän tutkinnon, jotta saan viran ja elämäni rauhoitettua. Tällainen jatkuva työnhaku ja tunne arvottomuudesta ei innosta. Taustoistani sen verran, että olen 30-vuotias mies ja valtiotieteiden maisteri pk-seudulta. PS. Vuosia olen jo hakenut töitä koko Suomesta, mutta Pohjois-ja Itä-Suomen pienissä korpikunnissa suositaan mieluummin omia työntekijöitä kuin täysin tuntemattomia, joten se tästä heidän työvoimapulasta!

Andropov kirjoitti:

Pakko minunkin on liittyä jonon jatkeeksi, kun kerran akateeminen olen :)!

Töitä on todella vaikea nykyään saada! Edellinen kirjoittaja analysoi aivan oikein tilannetta, joten näin se menee. Erityisen pettynyt olen koulutuksen tuomaan palkkatasoon, joka on reilusti alle keskiansion. Mutta näitä paskatöitä on pakko tehdä elääkseen, joten minkäs teet. Tulevaisuudessa aion ehkä suorittaa sosiaalityöntekijän tutkinnon, jotta saan viran ja elämäni rauhoitettua. Tällainen jatkuva työnhaku ja tunne arvottomuudesta ei innosta. Taustoistani sen verran, että olen 30-vuotias mies ja valtiotieteiden maisteri pk-seudulta. PS. Vuosia olen jo hakenut töitä koko Suomesta, mutta Pohjois-ja Itä-Suomen pienissä korpikunnissa suositaan mieluummin omia työntekijöitä kuin täysin tuntemattomia, joten se tästä heidän työvoimapulasta!

Lue lisää

Akateemiset kertoa mikä on ns. paskatyötä?

kaikki.. kirjoitti:

Akateemiset kertoa mikä on ns. paskatyötä?

kuin hanttihommat... eli työt, jotka eivät vaadi kovin kummosta koulutusta periaatteessa. (paitsi Suomessa yleensä) Ei sillä, että ne olisivat tarpeettomia töitä (esim. siivous), mutta akateemisella koulutuksella niiden tekeminen tuntuu jopa naurettavalta. Tosin akateemiset työttömät toivovat edes niitä saavansa, ettei ihan elää kituttaa tarvitse.

on samaa kirjoitti:

kuin hanttihommat... eli työt, jotka eivät vaadi kovin kummosta koulutusta periaatteessa. (paitsi Suomessa yleensä) Ei sillä, että ne olisivat tarpeettomia töitä (esim. siivous), mutta akateemisella koulutuksella niiden tekeminen tuntuu jopa naurettavalta. Tosin akateemiset työttömät toivovat edes niitä saavansa, ettei ihan elää kituttaa tarvitse.

Lue lisää

Itse olen logistiikka-alalla hommassa jossa Suomessa tarvitsee mielellään logistiikka/kaupallisen-alan koulutuksen tai vastaavaa osaamista (program management). Työnantaja on valmis kouluttamaan, joten sain parin kuukauden ohjelmisto etc. koulutuksen. Mietin vain että kokeeko suomalainen akateeminen kaikki toimistohommat paskahommiksi vai tietynlaiset toimistohommat vain?

Jos muutan Helsinkiin, en todellakaan muuta sinne alle kolmella tonnilla kituuttamaan. On tässä sen verran töitä tehty sen eteen että uralla etenee - vaikkakin pienin askelin. Kaikki eivät voi olla pomoja heti (tosin kaikki eivät haluakaan). Akateeminen koulutus antaa useammassa tapauksessa vain akateemiset eväät - ei todellista näkemystä työelämässä selviämiseen. Sitä varten pitää aluksi ottaa nöyrästi ns. paskahommia ja edetä ylöspäin. Näin tehdää monessa muussa maassa ja se nähdään normaalina, miksei Suomessa?

Mitä te akateemiset (eritoten humanististen alojen) haluatte valmistuttuanne tehdä?

koska.. kirjoitti:

Itse olen logistiikka-alalla hommassa jossa Suomessa tarvitsee mielellään logistiikka/kaupallisen-alan koulutuksen tai vastaavaa osaamista (program management). Työnantaja on valmis kouluttamaan, joten sain parin kuukauden ohjelmisto etc. koulutuksen. Mietin vain että kokeeko suomalainen akateeminen kaikki toimistohommat paskahommiksi vai tietynlaiset toimistohommat vain?

Jos muutan Helsinkiin, en todellakaan muuta sinne alle kolmella tonnilla kituuttamaan. On tässä sen verran töitä tehty sen eteen että uralla etenee - vaikkakin pienin askelin. Kaikki eivät voi olla pomoja heti (tosin kaikki eivät haluakaan). Akateeminen koulutus antaa useammassa tapauksessa vain akateemiset eväät - ei todellista näkemystä työelämässä selviämiseen. Sitä varten pitää aluksi ottaa nöyrästi ns. paskahommia ja edetä ylöspäin. Näin tehdää monessa muussa maassa ja se nähdään normaalina, miksei Suomessa?

Mitä te akateemiset (eritoten humanististen alojen) haluatte valmistuttuanne tehdä?

Lue lisää

Kerropa vapaasti omin sanoin, mitä ymmrrät program managementillä ja mikä tekee siitä "vastaavaa osaamista" kuin logistiikka/kaupallisen alan koulutuksen ?

...manager kirjoitti:

Kerropa vapaasti omin sanoin, mitä ymmrrät program managementillä ja mikä tekee siitä "vastaavaa osaamista" kuin logistiikka/kaupallisen alan koulutuksen ?

Olen ison yrityksen logistiikkapuolella program management -tehtävissä. Joten logistiikka-alan koulutus / kokemus on aika tärkeää. Ilman kokemusta paikka ei olisikaan varmaan irronnut..

Joten tässä ajan takaa, että ns. paskahommien tekemisen jälkeen voi päästä eteenpäin ilman koulutustakaan. Itse koulutus ei takaa työpaikkaa. Ideaalisinta koulutuksen ja työkokemuksen yhdistelmä. Ja tietysti halu tehdä työnsä kunnolla - small talk taidotkaan eivät ole pahasta. Täällä kun ei suomalaisella töksäyttelyllä ja murahtelulla pääse minnekään.

en ymmärrä kirjoitti:

Olen ison yrityksen logistiikkapuolella program management -tehtävissä. Joten logistiikka-alan koulutus / kokemus on aika tärkeää. Ilman kokemusta paikka ei olisikaan varmaan irronnut..

Joten tässä ajan takaa, että ns. paskahommien tekemisen jälkeen voi päästä eteenpäin ilman koulutustakaan. Itse koulutus ei takaa työpaikkaa. Ideaalisinta koulutuksen ja työkokemuksen yhdistelmä. Ja tietysti halu tehdä työnsä kunnolla - small talk taidotkaan eivät ole pahasta. Täällä kun ei suomalaisella töksäyttelyllä ja murahtelulla pääse minnekään.

Lue lisää

että monet työnantajat eivät ota akateemisesti koulutettuja ns. paskatöihin sen pelossa, että lähtevät kuitenkin, kun parempaa työtä saavat.

on myöskin se, kirjoitti:

että monet työnantajat eivät ota akateemisesti koulutettuja ns. paskatöihin sen pelossa, että lähtevät kuitenkin, kun parempaa työtä saavat.

ihan totta? Jos inssin palkkaa liukuhihnalla, niin ei se siellä kauaa viihdy. Menee koko perehdyttäminen ja muu panostus hukkaan. Ei sikäli, että se maltaita maksaisi, mutta joka paikassa ei haluta etsiä ja kouluttaa uutta heppua puolen vuoden välein.

Ongelma ei ole tutkinto, vaan harhaluulo että tutkinnolla saa töitä. Koulusta tullut ihminen on raakile, joka ei ole tehnyt mitään aitoa ja oikeaa. Työelämässä pitää olla näyttöjä jos mielii eteenpäin ja korkeammalle.

ei ole tutkinto kirjoitti:

Ongelma ei ole tutkinto, vaan harhaluulo että tutkinnolla saa töitä. Koulusta tullut ihminen on raakile, joka ei ole tehnyt mitään aitoa ja oikeaa. Työelämässä pitää olla näyttöjä jos mielii eteenpäin ja korkeammalle.

Lue lisää

Ilman alan työkokemusta ei saa töitä ja työkokemusta ei saa ilman töitä ja suhteita. Nykyään työnantajat eivät uskalla katkaista oravanpyörää. Ja työttömyys on ehkä iän kanssa suurin este nykyään työllistymiselle. Tämän maan työmarkkinat ovat niin syvältä.... ja vielä muka huudetaan hirveää työvoimapulaa, että oikein Euroopan ulkopuolelta saakka pitää tänne työntekijöitä hankkia. Miksi suomalaiset (työttömät, työllistämiskursseilla olevat, ilmaisissa työharjoitteluissa olevat jne.) eivät kelpaa töihin?

oravanpyörässä ollaan kirjoitti:

Ilman alan työkokemusta ei saa töitä ja työkokemusta ei saa ilman töitä ja suhteita. Nykyään työnantajat eivät uskalla katkaista oravanpyörää. Ja työttömyys on ehkä iän kanssa suurin este nykyään työllistymiselle. Tämän maan työmarkkinat ovat niin syvältä.... ja vielä muka huudetaan hirveää työvoimapulaa, että oikein Euroopan ulkopuolelta saakka pitää tänne työntekijöitä hankkia. Miksi suomalaiset (työttömät, työllistämiskursseilla olevat, ilmaisissa työharjoitteluissa olevat jne.) eivät kelpaa töihin?

Lue lisää

"Tämän maan työmarkkinat ovat niin syvältä.... ja vielä muka huudetaan hirveää työvoimapulaa, että oikein Euroopan ulkopuolelta saakka pitää tänne työntekijöitä hankkia. Miksi suomalaiset (työttömät, työllistämiskursseilla olevat, ilmaisissa työharjoitteluissa olevat jne.) eivät kelpaa töihin?"

Euroopan ulkopuolelta tulevien ohella pyritään kaikki vammaiset, vajaakuntoiset, syrjäytymisuhanalaiset nuoret ja kaikki vähänkin kynnelle kykenevät saamaan töihin tässä maassa tänä suurena ja pahenevana työvoimapulan aikakautena. Meistä akateemisista työttömistä ei paljon huolta kanneta eikä kyseistä ilmiötä tunnusteta esim. mediassa, työministerin tai valtiovallan osalta.

oravanpyörässä ollaan kirjoitti:

Ilman alan työkokemusta ei saa töitä ja työkokemusta ei saa ilman töitä ja suhteita. Nykyään työnantajat eivät uskalla katkaista oravanpyörää. Ja työttömyys on ehkä iän kanssa suurin este nykyään työllistymiselle. Tämän maan työmarkkinat ovat niin syvältä.... ja vielä muka huudetaan hirveää työvoimapulaa, että oikein Euroopan ulkopuolelta saakka pitää tänne työntekijöitä hankkia. Miksi suomalaiset (työttömät, työllistämiskursseilla olevat, ilmaisissa työharjoitteluissa olevat jne.) eivät kelpaa töihin?

Lue lisää

"Ilman alan työkokemusta ei saa töitä ja työkokemusta ei saa ilman töitä ja suhteita. Nykyään työnantajat eivät uskalla katkaista oravanpyörää. Ja työttömyys on ehkä iän kanssa suurin este nykyään työllistymiselle. Tämän maan työmarkkinat ovat niin syvältä.... ja vielä muka huudetaan hirveää työvoimapulaa, että oikein Euroopan ulkopuolelta saakka pitää tänne työntekijöitä hankkia. Miksi suomalaiset (työttömät, työllistämiskursseilla olevat, ilmaisissa työharjoitteluissa olevat jne.) eivät kelpaa töihin?"


Mitä näitä ihmettelemään, asiahan valottuu kaikessa yksinkertaisuudessaan kun jaksaa vähän rationaalista järkeä käyttää.

Ensinnäkin työhön halutaan ja otetaan luonnollisesti se juuri riman ylittävä, koska se on a) halvin ja b) sen pysyvyyteen voi paremmin luottaa. Kokeneemmat, koulutetummat ja osaavammat saattavat maksaa enemmän ja todennäköisesti haluavat siirtyä vaativampiin tehtäviin. => Kannattamaton investointi.

Toiseksi, monissa perustehtävissä on MOLlin suosiollisella avustuksella saaavissa karensseilla pakotettua harjoittelijaa, tutustujaa, oppijaa, kaikkea muuta kuin työntekijää. Työntekijä -sanaa ei voida käyttää, koska se edellyttäisi palkanmaksua, joka taas vanhentuneena ja tuottamattomana käytänyönä ei enää kuulu normaali töidenteettämisrutiineihin.

Kolmanneksi, koska työvoimapulahan keskittyy vain tuonne edellisessä käsiteltyyn alueeseen, osaamista ja koulutusta vaativissa tai oikeastaan ylipäätään palkallisissa töissä taas on valtava ylitarjonta työvoimasta. Siirry lukemaan jatkoa tuonne kappaleeseen, joka alkaa sanoilla: "Ensinnäkin työhön halutaan ja otetaan luonnollisesti se juuri riman ylittävä, koska..."

oravanpyörässä ollaan kirjoitti:

Ilman alan työkokemusta ei saa töitä ja työkokemusta ei saa ilman töitä ja suhteita. Nykyään työnantajat eivät uskalla katkaista oravanpyörää. Ja työttömyys on ehkä iän kanssa suurin este nykyään työllistymiselle. Tämän maan työmarkkinat ovat niin syvältä.... ja vielä muka huudetaan hirveää työvoimapulaa, että oikein Euroopan ulkopuolelta saakka pitää tänne työntekijöitä hankkia. Miksi suomalaiset (työttömät, työllistämiskursseilla olevat, ilmaisissa työharjoitteluissa olevat jne.) eivät kelpaa töihin?

Lue lisää

vaan pidetään yllä mielikuvaa, että yliopistotutkinnolla työllistyt varmasti omalle alallesi. Yliopistot mainostavat hyvin työllistyneillä opiskelijoillaan, koska halutaan tulevaisuudessakin saada opiskelijoita. Repivät nääs rahansa hyväuskoisten opiskelijoiden selkänahasta. Jokaisesta tutkinnosta laitos saa rahaa, sen sijaan ketään ei kiinnosta, mitä se maisteri tekee todistuksen saatuaan. Siivotkoot vaikka kaupan käytäviä. Sikäli harhaanjohtaminen ja väärän illuusion ylläpitäminen aiheuttaa yksilötasolla aikamoisia tragedioita. Se kyllä pistää mielen matalaksi, kun uutisoidaan akateemisten hyvällä työllistymisellä, kun itse ei sadoista hakemuksista huolimatta ole onnistunut saamaan kunnon työtä. Mutta tarkoitus onkin vierittää syy työllistymättömän niskoille "jos et saa työtä, et ole tarpeeksi hyvä, olet luuseri". Tämä on niin väärin, että meitä tämän maan lukeneita, älykkäitä, ahkeria ihmisiä kohdellaan näin. Tylysti tyrkätään moppi käteen, mars lattioita luuttuamaan. Toivon että kukaan nuori ei enää suostuisi tälle ikuisen opiskelun polulle, nöyryytettäväksi ja halvennettavaksi. Mikä mieletön määrä henkistä pääomaa vedetään kankkulan kaivoon, kun nuori akateeminen jätetään vuosikausiksi työttömyyskortistoon tai hanttihommiin.

Myönnän itsekin valehdelleeni tällaisessa työllistymiskyselyssä, sillä en kehdannut myöntää tekeväni kaikenlaisia ammattitaidottomien töitä, vaan sanoin olevani freelancer ja yrittäjä. Mietin vain, että onko valehtelu yleistä ja ketkä ylipäätään vastaavat näihin kyselyihin. Ne jotka ovat uraputkessa vai ne, jotka ovat tipahtaneet kärryiltä pois kokonaan? Tulos saattaa vääristyä monesta syystä.

ei myönnetä julkisesti kirjoitti:

vaan pidetään yllä mielikuvaa, että yliopistotutkinnolla työllistyt varmasti omalle alallesi. Yliopistot mainostavat hyvin työllistyneillä opiskelijoillaan, koska halutaan tulevaisuudessakin saada opiskelijoita. Repivät nääs rahansa hyväuskoisten opiskelijoiden selkänahasta. Jokaisesta tutkinnosta laitos saa rahaa, sen sijaan ketään ei kiinnosta, mitä se maisteri tekee todistuksen saatuaan. Siivotkoot vaikka kaupan käytäviä. Sikäli harhaanjohtaminen ja väärän illuusion ylläpitäminen aiheuttaa yksilötasolla aikamoisia tragedioita. Se kyllä pistää mielen matalaksi, kun uutisoidaan akateemisten hyvällä työllistymisellä, kun itse ei sadoista hakemuksista huolimatta ole onnistunut saamaan kunnon työtä. Mutta tarkoitus onkin vierittää syy työllistymättömän niskoille "jos et saa työtä, et ole tarpeeksi hyvä, olet luuseri". Tämä on niin väärin, että meitä tämän maan lukeneita, älykkäitä, ahkeria ihmisiä kohdellaan näin. Tylysti tyrkätään moppi käteen, mars lattioita luuttuamaan. Toivon että kukaan nuori ei enää suostuisi tälle ikuisen opiskelun polulle, nöyryytettäväksi ja halvennettavaksi. Mikä mieletön määrä henkistä pääomaa vedetään kankkulan kaivoon, kun nuori akateeminen jätetään vuosikausiksi työttömyyskortistoon tai hanttihommiin.

Myönnän itsekin valehdelleeni tällaisessa työllistymiskyselyssä, sillä en kehdannut myöntää tekeväni kaikenlaisia ammattitaidottomien töitä, vaan sanoin olevani freelancer ja yrittäjä. Mietin vain, että onko valehtelu yleistä ja ketkä ylipäätään vastaavat näihin kyselyihin. Ne jotka ovat uraputkessa vai ne, jotka ovat tipahtaneet kärryiltä pois kokonaan? Tulos saattaa vääristyä monesta syystä.

Lue lisää

kuinka moni on ns. pakkotutkija? Tutkijoiden määrä on kasvanut rajusti, samaten tohtorintutkintojen määrä. Mikä ajaa ihmiset entistä useammin jatkamaan opintoja? No yksi syy on se, ettei työtä ole tarjolla. Tutkijan elanto on niin heikoissa kantimissa ja epävarma, että kovin moni ei sitä tietä valitse, jos on mistä valita. Mutta kun tässä maassa on päätetty, että tohtoreita pitää saada tietty määrä, niin revitään lahjakkaista ihmisistä kaikki irti. Tuntuu että akateemiset ovat uutta alaluokkaa, kun taas ammatti-ihmiset nauttivat vakituisista työpaikoista etuineen ja tulevine eläkkeineen.

edelliseen kirjoitti:

kuinka moni on ns. pakkotutkija? Tutkijoiden määrä on kasvanut rajusti, samaten tohtorintutkintojen määrä. Mikä ajaa ihmiset entistä useammin jatkamaan opintoja? No yksi syy on se, ettei työtä ole tarjolla. Tutkijan elanto on niin heikoissa kantimissa ja epävarma, että kovin moni ei sitä tietä valitse, jos on mistä valita. Mutta kun tässä maassa on päätetty, että tohtoreita pitää saada tietty määrä, niin revitään lahjakkaista ihmisistä kaikki irti. Tuntuu että akateemiset ovat uutta alaluokkaa, kun taas ammatti-ihmiset nauttivat vakituisista työpaikoista etuineen ja tulevine eläkkeineen.

Lue lisää

Katsokaa, paljonko tutkijatason koulutuksen saaneita tarvitaan yksityissektorilla:

http://www.stat.fi/til/yskp/2006/yskp_2006_2007-07-04_tie_001.html

Palkathan ovat kunnossa, mutta lukumäärä on suorastaan naurettava. Ei niille mitään kysyntää ole todellakaan. Oma kiinnostukseni väittelyyn loppui siihen paikkaan, kun tutkin alaltani väitelleiden työllistymistä. Aivan naurettavia "urapolkuja" valtaosin.

Olen kyllä samaa mieltä siinä, että jos jossain olisi ollut kovaa kysyntää taidoilleni, olisin lähtenyt yliopistolta jo ajat sitten.

Yksi syy nuorten valintoihin on juuri sen kaltaiset tilastoinnit, minkä aikaisemmin linkitin. Kaikkihan on niiden mukaan pirun hyvin. Pari hassua prossaa työttömänä ja koulutusta vastaamattomiin tehtäviin on menty usein muista syistä kuin siitä, ettei omalta alalta löytynyt (vain noin 18 % tästä syystä muulla alalla).

Lisuri kirjoitti:

Katsokaa, paljonko tutkijatason koulutuksen saaneita tarvitaan yksityissektorilla:

http://www.stat.fi/til/yskp/2006/yskp_2006_2007-07-04_tie_001.html

Palkathan ovat kunnossa, mutta lukumäärä on suorastaan naurettava. Ei niille mitään kysyntää ole todellakaan. Oma kiinnostukseni väittelyyn loppui siihen paikkaan, kun tutkin alaltani väitelleiden työllistymistä. Aivan naurettavia "urapolkuja" valtaosin.

Olen kyllä samaa mieltä siinä, että jos jossain olisi ollut kovaa kysyntää taidoilleni, olisin lähtenyt yliopistolta jo ajat sitten.

Yksi syy nuorten valintoihin on juuri sen kaltaiset tilastoinnit, minkä aikaisemmin linkitin. Kaikkihan on niiden mukaan pirun hyvin. Pari hassua prossaa työttömänä ja koulutusta vastaamattomiin tehtäviin on menty usein muista syistä kuin siitä, ettei omalta alalta löytynyt (vain noin 18 % tästä syystä muulla alalla).

Lue lisää

Ei korkea koulutus mitään hyvää urakehitystä takaa. Kovat näytöt työelämässä on ainoa keino rakentaa uraa... Vain hölmö edes kuvittelee muuta. Itse jätin gradun tekemättä ja jäin töihin. Tyhmä valinta ehkä, mutta urakehitys on ollut nopeaa.

...peliin kirjoitti:

"Ilman alan työkokemusta ei saa töitä ja työkokemusta ei saa ilman töitä ja suhteita. Nykyään työnantajat eivät uskalla katkaista oravanpyörää. Ja työttömyys on ehkä iän kanssa suurin este nykyään työllistymiselle. Tämän maan työmarkkinat ovat niin syvältä.... ja vielä muka huudetaan hirveää työvoimapulaa, että oikein Euroopan ulkopuolelta saakka pitää tänne työntekijöitä hankkia. Miksi suomalaiset (työttömät, työllistämiskursseilla olevat, ilmaisissa työharjoitteluissa olevat jne.) eivät kelpaa töihin?"


Mitä näitä ihmettelemään, asiahan valottuu kaikessa yksinkertaisuudessaan kun jaksaa vähän rationaalista järkeä käyttää.

Ensinnäkin työhön halutaan ja otetaan luonnollisesti se juuri riman ylittävä, koska se on a) halvin ja b) sen pysyvyyteen voi paremmin luottaa. Kokeneemmat, koulutetummat ja osaavammat saattavat maksaa enemmän ja todennäköisesti haluavat siirtyä vaativampiin tehtäviin. => Kannattamaton investointi.

Toiseksi, monissa perustehtävissä on MOLlin suosiollisella avustuksella saaavissa karensseilla pakotettua harjoittelijaa, tutustujaa, oppijaa, kaikkea muuta kuin työntekijää. Työntekijä -sanaa ei voida käyttää, koska se edellyttäisi palkanmaksua, joka taas vanhentuneena ja tuottamattomana käytänyönä ei enää kuulu normaali töidenteettämisrutiineihin.

Kolmanneksi, koska työvoimapulahan keskittyy vain tuonne edellisessä käsiteltyyn alueeseen, osaamista ja koulutusta vaativissa tai oikeastaan ylipäätään palkallisissa töissä taas on valtava ylitarjonta työvoimasta. Siirry lukemaan jatkoa tuonne kappaleeseen, joka alkaa sanoilla: "Ensinnäkin työhön halutaan ja otetaan luonnollisesti se juuri riman ylittävä, koska..."

Lue lisää

Mikä olisi sitten akateeminen ala/tutkinto tänä päivänä, joka työllistäisi edes kohtuullisesti?

edelliseen kirjoitti:

kuinka moni on ns. pakkotutkija? Tutkijoiden määrä on kasvanut rajusti, samaten tohtorintutkintojen määrä. Mikä ajaa ihmiset entistä useammin jatkamaan opintoja? No yksi syy on se, ettei työtä ole tarjolla. Tutkijan elanto on niin heikoissa kantimissa ja epävarma, että kovin moni ei sitä tietä valitse, jos on mistä valita. Mutta kun tässä maassa on päätetty, että tohtoreita pitää saada tietty määrä, niin revitään lahjakkaista ihmisistä kaikki irti. Tuntuu että akateemiset ovat uutta alaluokkaa, kun taas ammatti-ihmiset nauttivat vakituisista työpaikoista etuineen ja tulevine eläkkeineen.

Lue lisää

Minä olen, ja juuri mainitsemistasi syistä. En ole niinkään katkera yksityisen sektorin työnantajille, jotka pääosin toimivat ymmärrettävästi tehokkuusnäkökohdat huomioiden rekrytoinnissa. Sitä en sen sijaan voi ymmärtää, että korkeilta tahoilta tässä maassa VIELÄKIN toitotetaan mahdollisimman korkean koulutuksen auvoisuutta ja sanotaan että tohtoreita pitäisi valmistua ehkä jopa vielä nykyistä enemmän. Keksin vain kaksi selitystä tälle. Joko päättäjät ovat täysiä idiootteja, tai sitten ideana on luoda ne Suomen talouden pelastavat uudet "innovaatiot" jatko-opiskelijoiden halpatyöllä.

Tarkennan jälkimmäistä vaihtoehtoa: jos X miljardia apinaa kirjoittaa koneella X miljardia vuotta, syntyy Shakespearen kootut. Jos kymmenen tuhatta suomalaista jatko-opiskelijaa tekee korkean kansainvälisen tason tutkimusta jatkotutkintoaan varten, joku tai jotkut heistä saattavat keksiä "innovaatioita" joista syntyy se uusi Nokia Suomen kansantalouden pelastajaksi. Ja jatko-opiskelijoiden tekemänähän tämä työ on erittäin halpaa. Kuka siitä välittää, että väiteltyään suuri osa heistä päätyy hanttihommiin tai kortistoon.

Tässä keskustelu oli kyllä lukemisen arvoinen ja kun itsekin samanlaisessa tilanteessa olen niin pidän keskustelua yllä.

Koska siis voidaan todeta että näin on ja tähän ollaan tultu, niin miten luovat ja älykkäät ihmiset voisivat keksiä tästä kiirastulesta ulospääsyteitä. Ja miten itseä voisi henkisellä puolella tässä kehittää. Kun ongelmaksi muodostuu että alemman tason suorittavat työt tunnetaan epämieluisiksi, ja tosin eihän niitäkään juuri nyt ole tyrkyllä. Ja pätkätyöt omalla alalla esiintyvät satunnaisesti pari kk vuodessa ja satunnaisilla paikkakunnilla. Millaisia ratkaisuja? Ongelmahan on myös sosiologinen ja psykologinen; kun koetaan joutuvan liian lähelle toista yhteiskuntaluokkaa ja toimintatapoja, syntyy vastareaktio. Jotain tässä tilanteessa täytyy olla mahdollista tehdä, itsekin mietin mitä.

Itse huomasin ettei pätkätyöt ole hyvä ratkaisu jatkuvine muuttoineen ja sen takia että vain alle puolet vuodesta sain näitä töitä. Sitten rupesin pohtimaan ratkaisua, ja samaan aikaan kun olisin saanut väitöskirjapaikan, sain myös työvoimakoulutuspaikan kädentöiden alalla. Kaksi vuotta sitä ja parikin paperia alalta eli ammatillinen ammattitukinto ja sitten puoleksi vuodeksi sattumalta hyvin palkattuun pätkään entiselle akateemiselle alalle. Nyt loppui pätkä ja mietin jatkoa. Ihan hanttiporukkaan en haluisi koska epäilen etten työporukassa viihtyisi vaikka taidot riittäisivät ja juuri nyt ei tosin ole töitä tyrkytettäväksi asti. Tämmöistä tämä on, jotenkin jakomielistä ja kuluttavaa, mutta myös jotenikin antoisaakin tämä elämä. Nyt kun tulisi mahdollisuus vielä itsekseen kokeilla toiminimellä työskentelyä itse arvostamalla tavallaan duunarina niin se voisi olla hyvä juttu, tai sitten yhdessä saman polun kulkeneitten kanssa. Vaivaa olen omasta mielestäni nähnyt, jotta sopeutuisin tähän tilanteeseen. Millaisia ratkaisuja muilla? -Nimenomaan sellaisia että on yrittänyt hyväksiä tilanteen todeksi ja muuttaa sitä.

No heh.

Elämä on kaikkea muuta kuin noin mustavalkeaa. Nykyaikana pitää olla paljon muutakin kuin x maisteri kuten esim. "hyvä tyyppi", jolla on suhteita tai on syntynyt oikeaan sukuun.

Ei se ole kiusaamista, jos työnantaja valitsee juuri sen ihmisen kuin itse haluaa, joka parhaiten sopii työyhteisöön tms.

Siis tutkinto on VAIN PAPERI, ihminen on persoona. Kaikkein suurin juttu on se, että voittaa oman ylemmyydentunteensa, nimittäin ei se tutkinto KENESTÄKÄÄN tee parempaa ihmisenä, etteikö muka töitä voisi tehdä ja löytää.

Kyllä tekemisestä MAKSETAAN, ei siitä, että on joku X tutkinto ja kaikki opintorekisterit täynnä viitosia. Voi kun se vielä tajuttais, ettei elämä ole mikään suoritus, jossa joko absoluuttisesti epäonnistutaan tai onnistutaan.

ihminen on muutakin kirjoitti:

No heh.

Elämä on kaikkea muuta kuin noin mustavalkeaa. Nykyaikana pitää olla paljon muutakin kuin x maisteri kuten esim. "hyvä tyyppi", jolla on suhteita tai on syntynyt oikeaan sukuun.

Ei se ole kiusaamista, jos työnantaja valitsee juuri sen ihmisen kuin itse haluaa, joka parhaiten sopii työyhteisöön tms.

Siis tutkinto on VAIN PAPERI, ihminen on persoona. Kaikkein suurin juttu on se, että voittaa oman ylemmyydentunteensa, nimittäin ei se tutkinto KENESTÄKÄÄN tee parempaa ihmisenä, etteikö muka töitä voisi tehdä ja löytää.

Kyllä tekemisestä MAKSETAAN, ei siitä, että on joku X tutkinto ja kaikki opintorekisterit täynnä viitosia. Voi kun se vielä tajuttais, ettei elämä ole mikään suoritus, jossa joko absoluuttisesti epäonnistutaan tai onnistutaan.

Lue lisää

Kyllä se "hyvä tyyppikin" tarvitsee alan perustiedot, jos hakee akateemisia töitä, myyntihommiin yms riittää, että juttu luistaa....;)

tööt tööt kirjoitti:

Kyllä se "hyvä tyyppikin" tarvitsee alan perustiedot, jos hakee akateemisia töitä, myyntihommiin yms riittää, että juttu luistaa....;)

No viri viri tööt tööt, kukaan ei ole puhunut lääkärin ammatista tai terveydenhuollosta yleensä, tai lakimiehistä jne. Niihin on selkeät koulutuslinjat ja pätevyysvaatimukset.

Tutkinto on oikeasti vain paperi. Jos ei omaa työkokemusta ja käytännön näyttöjä, niin on heti heikommassa asemassa. On myös aika eriasia jos puhutaan yksityisen sektorin työpaikoista ja julkisesta sektorista. Joo, ihan oikeasti oikeassa elämässä päällikkötason henkilö voi olla jopa merkonomi. Ei sillä koulutuksella ole enää sen jälkeen väliä työelämässä monen vuoden jälkeen. Monikaan työnantaja ei katso tutkintotodistuksia ja opintorekisteriotteita kuin piru raamattua. Kaikki tietää, että ne ei kerro itse tyypistä sitten yhtikäs mitään. Vain konkreettiset saavutukset ja tekeminen merkitsevät.

On ihan erijuttu jos puhutaan jostain julkisen sektorin suojatyöpaikoista, joissa on päällikköä ja päällikön ylipäällikköä ja virkoja vaan keksitään aina lisää.

Olipa tossa City lehdessä eräs ravintoloitsija (toimitusjohtaja) ja ravintolapäällikkö ja täysin peruskoulupohjalta. Ylläri. Ihan kauheeta, että elämässä edetään jopa ilman maisterinhattua noinkin pitkälle?

paperia vaan! kirjoitti:

No viri viri tööt tööt, kukaan ei ole puhunut lääkärin ammatista tai terveydenhuollosta yleensä, tai lakimiehistä jne. Niihin on selkeät koulutuslinjat ja pätevyysvaatimukset.

Tutkinto on oikeasti vain paperi. Jos ei omaa työkokemusta ja käytännön näyttöjä, niin on heti heikommassa asemassa. On myös aika eriasia jos puhutaan yksityisen sektorin työpaikoista ja julkisesta sektorista. Joo, ihan oikeasti oikeassa elämässä päällikkötason henkilö voi olla jopa merkonomi. Ei sillä koulutuksella ole enää sen jälkeen väliä työelämässä monen vuoden jälkeen. Monikaan työnantaja ei katso tutkintotodistuksia ja opintorekisteriotteita kuin piru raamattua. Kaikki tietää, että ne ei kerro itse tyypistä sitten yhtikäs mitään. Vain konkreettiset saavutukset ja tekeminen merkitsevät.

On ihan erijuttu jos puhutaan jostain julkisen sektorin suojatyöpaikoista, joissa on päällikköä ja päällikön ylipäällikköä ja virkoja vaan keksitään aina lisää.

Olipa tossa City lehdessä eräs ravintoloitsija (toimitusjohtaja) ja ravintolapäällikkö ja täysin peruskoulupohjalta. Ylläri. Ihan kauheeta, että elämässä edetään jopa ilman maisterinhattua noinkin pitkälle?

Lue lisää

Jos ylipäänsä ilmoittavat, ilmoittavatko työnantajat yleensä kuinka paljon hakemuksia ko paikkaan on tullut - samalla kun ilmoittavat ettei ole tullut valituksi.