Kesä 2007

Kesä 2007 on ollut käännekohtani elämässäni. Luin Tommy Hellstenin kirjan Virtahepo Olohuoneessa, enkä ollut ennen sitä kokenut vastaavanlaista oivalluksen riemua kuin silloin ulkona penkillä tätä kirjaa lukiessani. Oli kuin olisin saanut luvan elää, hirveästi liioittelematta. Tämän jälkeen olen oikeasti havahtunut pitämään itseäni ihmisen arvoisena, hyväksymällä ajatukseni ja tunteeni ja opettelemalla kunnolla käsittelemään ja toteuttamaan niitä. Vielä on kuitenki paljon opittavaa ja pohdittavaa. Itseasiassa varmaan koko elämän ajan. Ylä- ja alamäkiä tulee aina olemaan, mutta nyt uskaltaa ajatella puhtaasti omasta näkökulmasta, terveen itsekkäästi.
21329
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

minullakin tapahtui kesä 1907
Mieheni ei ollut ainoastaan välinpitämätön
vaan alkoi loukkaavaksi, joka oli jatkuvaa

Olisi pitänyt silloin lähteä heti.Olen vieläkin Hänen kanssaan, mutta nyt varataan lento 2 viikon päähän.

Hyvä varmasti Tommi Hellsten, lue myös muiden kirjoja, sekä kypsyessä kehittyy omaakin näkökulmaa.

Äänestä

Kesä 2007 luin kirjan: "virtahepo olohuoneessa" ja se todentotta teki suuren muutoksen elämässäni koska vihdoin pystyin ymmärtämään asioita ja sitä että miksi minusta tuntuu tältä... Luin sitä kirjaa aamuisin kun matkustin julkisilla töihin, toiseen paikkakuntaan. Muistan niin elävästi sen kun kyyneleet sumensivat silmäni kun yritin pidätellä itkua. Se tunteiden ryöppy...ihan käsittämätöntä! Tuntui kuin olisin lukenut omaa elämänkertaani lapsuudesta lähtien, kohti tätä vaihetta missä olin täysin hukassa ja se opasti minua tulevaan. Eheämpään ihmiseen :)

Ihan uskomatonta että jollain on tapahtunut samalla tavalla ja samaan aikaan. Nostan hattua Tommy Hellstenille!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


ZeRiOuZ kirjoitti:

Kesä 2007 on ollut käännekohtani elämässäni. Luin Tommy Hellstenin kirjan Virtahepo Olohuoneessa, enkä ollut ennen sitä kokenut vastaavanlaista oivalluksen riemua kuin silloin ulkona penkillä tätä kirjaa lukiessani. Oli kuin olisin saanut luvan elää, hirveästi liioittelematta. Tämän jälkeen olen oikeasti havahtunut pitämään itseäni ihmisen arvoisena, hyväksymällä ajatukseni ja tunteeni ja opettelemalla kunnolla käsittelemään ja toteuttamaan niitä. Vielä on kuitenki paljon opittavaa ja pohdittavaa. Itseasiassa varmaan koko elämän ajan. Ylä- ja alamäkiä tulee aina olemaan, mutta nyt uskaltaa ajatella puhtaasti omasta näkökulmasta, terveen itsekkäästi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu