Katselin maailman kaupunkeja Google earthilla ja Helsingistä pistää silmään sen maantieteellinen muoto. Kantakaupunki sijaitsee melko ahtaalla niemennokalla, jonka ympärillä on suuret vesialueet. Miten tämä vaikuttaa pääkaupunnin kehitykseen? Keskustaa ei voi oikein mitenkään kasvattaa eri suuntiin, niemen koko rajoittaa kaupungin kasvua. Keskusta näyttää kuin kasvavalta puuntaimelta kahden ison kiven puristuksessa. Miten tulevaisuudessa Helsingistä saadaan oikea metropoli? Täytyykö keskustan, Espoon ja Itä-Helsingin väliset vesialueet ruopata kuivaksi maaksi, jotta stadi voi kehittyä?
Keskustan maantieteellinen sijainti
mitenkäy
12544
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Järjetöntä pakata yhteen paikkaan kaikki tämmösessä PIKKU maassa!!! Paljon fiksumpaa olisi yhdistää koko pääkaupunkiseutu yhdeksi isoksi alueeksi ja alueella olisi tilaa kasvaa, siis rakentaa lisää taloja ja taloja. NYT monet immeiset tulee stadiin sen ulkopuolelta töihin ja syntyy ihan tarpeetonta liikennettä, kun jos firmat olisi hajallaan, niin se liikennekkin levittyisi isommalle alueelle. Muutenkin hesan kaupunkisuunnitelu liikenteen osalta on kivikaudelta!! Omalla autolla halutaan keskustaan, mutta siellä EI ole tilaa kaikille nyt tai tulevaisuudessa. Keskustan sijainti pitäs olla vaikka PASILASSA tai vieläkin pohjosemmassa, missä olisi TILAA pullistua isommaksi lentokenttäkin olis lähempänä. Periksi ei voi antaa missään taikka koskaan.
Maanalla on TILAA kasvaa vaikka KUINKAPALJON ja mitä sillä on väliä, jos ei ole ikkunaa työpaikalla oman pisteensä kohalla ulos. Menee sitten kaffe tauolla vaikka käveleen PUISTOON.
Olisikohan parempi kun saisit asukkaat muuttamaan äänestyskäyttäytymistään. Huomaa yksi asia: Helsingin väkiluku ei ole olennaisesti kasvanut 30 vuoteen (siis KOLMEENKYMMENEEN VUOTEEN). Helsingin alueita on tänä aikana kuitenkin raiskattu erilaisilla hökkeleillä yksi toisensa jälkeen. Nyt sitten samat päättäjät js heidän perintöprinssinnsä haluaisivat raiskata naapurikuntienkin viihtyisimmiksi suunnittelemat alueet.
Ruotsalaiset maanmittarit etsivät Helsingille parempaa paikkaa 1600-luvun alkupuolella. Siihen aikaan Suomen kaupungit olivat pieniä. Olennaista paikanvalinnassa oli laivojen pääsy kaupunginrantaan ja niin Helsinki sitten siirrettiin Vantaanjoen suulta Kruunuhaan tienoille. Kukaan ei silloin olisi osannut ennustaa kaupungin joskus kasvavan näin suureksi.
Mielestäni paikanvalinta osui nappiin. Helsingistä ei kasvanut suurkaupungeille tyypillistä talomattoa joka jatkuu kaikkiin suuntiin kilometri toisensa jälkeen. Kuka sellaisessa kaupungissa viihtyisi? En minä ainakaan.
Mitä Helsingin kasvuun tulee niin koko ajanhan Helsinki kasvaa itään ja pohjoiseen ja länteen.
Kyllä Helsingistä rakentamatonta maata etsimällä löytyy ja tänne mahtuu vielä paljon tornitalojakin. Aluksikin Kulosaaren, Laajasalon ja Santahaminan voisi rakentaa täyteen. Laajasaloonkin mahtuu vielä kunnolla rakentamalla ainakin 100 000 asukasta. Santahaminaan helposti mahtuisi 250 000 ja Kulosaaren uudelleen saneeraamalla sinnekin mahtuisi Tampereellinen eli 200 000 asukasta. Lisäksi suuressa maailmassa maa-alaa saadaan lisää merta täyttämällä. Suomenlahtea oikein täyttämällä (kannaksen rakentaminen) saataisiin Tallinnasta Helsingille historiallisesti arvokas esikaupunki. (Tosin Tallinnan hirveät nykyrakennukset pitäisi purkaa.) Tästä on hyvä lähteä pääkaupunkiamme kehittämään.
Onhan keskustassa paljon hyviä tontteja käyttämättä! Nytkin Mannerheimintiellä siinä museon vieressä on tontti, johon ei varmaan tulekaan muuta kuin monttu. Siihen saisi vaikka minkälaisen kerrostalon. Jo mahtuu! Ja siinä vieressä on eräskin lätäkkö, jonka voisi täyttää. Mahtavia kerrostaloja ihan oopperan viereen! Etelä- ja pohjoisespan väliin mahtuisi keski-espa tai nyky-espa, johon saisi hulppean rivarin. Lyhyet ostosmatkat sekä samalla vähentyisi tuo ikiaikainen ongelma, puistoon piippaaminen. Ja entä torit sitten, ajatelkaas miten paljon rakennusmassaa, aaahh. Ettekäs yhtään kitaja siellä, rakennettiinhan linja-autoasemakin täyteen ja toiminto siirrettiin maan alle. Rautatientori, Elielinaukio, ratapiha aina Pasilaan asti.. Kaisaniemenpuistossa ei kuulemma kukaan viihdy. Kaivopuisto on ihan tyhjä paitsi vappuna. Mutta juoppoja tosiaan on liikaa. Maatahan on, siis käyttäkäämme sitä.
dallaa? Siel on jengii aina!
Dallaanpa useinkin dallaan, mut täs oli kyse tehokkaast byggaamisest! Kaivaris paljo läänii, mis ei oo tönön tönöö...
Kulosaaresta saisi tosiaan hienon pikku "manhattanin". Merenpuoli täytyisi vaan saneerata niin, että siellä olisi korkeita kerrostaloja, joista hyvällä ilmalla näkisi Viroon saakka. Jo muutamaan kymmeneen tornitaloon mahtuisi, jos ei nyt koko Tampere, niin ainakin Vantaan Tikkurila.
Joo, Santahaminaan ja Laajasaloon mahtuu miljoona asukasta molempiin kun laitetaan oikein paljon päällekkäin ja lasketaan hautausmaille haudatutkin yhteen.
Molempiin johtaa TASAN YKSI SILTA.
Miten ajattelit saada liikenteen rullaamaan?
Olet viisas kuin Pajunen kaupunkisuunnittelijana.
Ja kuivata Suomenlahti, jotta Helsinki voi liittyä tulevaisuudessa Tallinnaan, kun Espoo, Vantaa ja muut naapurit ovat yhdistymiselle niin vastahakoisia?
Totta kai Helsinki voi kasvaa, mutta toisin kuin Jussi Pajunen, ei pidä jämähtää kuvittelemaan,että Helsinki on sama kuin sen 1800-luvun ydinkeskusta.
IKEA:t ja Jumbot rakennetaan ihan muualle kuin 1800-luvun keskustaan ja liikennesuunnittelu tulee mennä sen mukaisesti.
ei hesasta mitään metrolpoolia saa , kun suomessa on 5 milj. asukasta, pitäis olla 55 miljoonaa kuten britannissa , että Pasilaan rakennettais pilvenpiirtäjiä.
Hesasta tuskin koskaan tulee miljoona kaupunkia ja parempi niin.
Helsingistä tulisi miljoonakaupunki helposti nykyiset Helsinki (568 627 as.), Vantaa (192 381 as.), Espoo (237 703 as.) ja Kauniainen (8487 as.)yhdistämällä (yhteensä 1 007 1987 as.).
Eli miljoona menee nippa nappa rikki kun "kolmikkoon" lasketaan Kauniaisten väkiluku neljäntenä.
Helsinki kasvaa muutenkin ensi vuonna kun Sipoosta idässä liitetään Helsinkiin alueita.