Jaakobin kirjeessä puhutaan kielestä.
Tuntuu olevan kurja jäsen.
Kieli on pieni jäsen,mutta voi kerskata suurista asioista.
Kuinka pieni tuli ja kuinka suuren metsän se sytyttää.Myös kieli on tuli,vääryyden maailma:kieli on jäsenistämme se joka tahraa koko ruumiin.Tuntuu Raamatun mukaan syttyvän helvetistä.
Kieltä ei kukaan ihminen voi kesyttää,se on levoton ja paha,täynnä kuolettavaa myrkkyä.
Kieli ei toimi ilman mieltä.
Mitä sydän on täynnä,sitä suu puhuu.
Hullukin käy kuulema viisaasta,kun vaiti on.
Eikö olekin valtavan tärkeää,että Jumala kesyttää mielemme ja kielemme.
Kielellä me kiitämme Herraa ja Isää ja sillä me kiroamme ihmisiä,Jumalan kaltaisiksi luotuja.
Samasta suusta lähtee kiitos ja kirous.
Näin EI SAA OLLA,veljeni,eikä sisareni.
Mutta jos meillä on katkera kiivaus ja riitaisuus sydämissämme,niin ei pidä valehdella totuutta vastaan. Tämä ei ole sitä viisautta joka taivaasta,ylhäältä tulee.Se on maallista,sielullista,riivajien viisautta.
Sillä missä kiivaus ja riitaisuus on ,siellä on epäjärjestys ja kaikkinainen paha meno.
Taivaasta,ylhäältä Isältä tuleva viisaus on ensiksikin
-puhdas
-sitten rauhaisa
-lempeä
-taipuisa
-täynnä laupeutta
-tynnä hyviä hedelmiä
-se ei epäile
-se ei teeskentele
Vahurskauden hedelmä kylvetään rauhassa rauhan tekijöille.
Ja vähän Sananlaskuista:
Suunsa hedelmistä saa mies vatsansa kylläiseksi.
Kielellä on vallassan kuolema ja elämä; joka sitä rakastavat,saavat syödä sen hedelmää
Olkoon kultaa,olkoon helmiä paljon, mutta KALLEIN KALU OVAT TAIDOLLISET HUULET.
Joka hillitsee sanansa,on taitava,mielensä malttava on ymmärtäväinen.
TArvitsemme Pyhän Hengen uudistusta mieleemme ja kieleemme,ettemme sillä vahingoittaisi muita.
Sitten lopuksi eräs laulu:
Jos jonkun mielen tänään haavoitin,
jos jonkun johdin harha-askeliin.
Jos tietä oman tahdon asteli,
Herra anteeks suo.
Jos turhan sanan olen lausunut,
tai puuttenalaista en auttanut.
Jos lienen kovuudella loukannut,
Herra anteeks suo.
Jos olin kova,sydän kylmennyt,
jos itse suojaa olen etsinyt,
kun hoitooni oot jonkun antanut,
Herra anteeks suo.
Oi anteeks anna kuormat syntien,
min tunnustin ja mitä tiedä en.
Mua aina johda hellä Paimenen,
johda kotiin,aamen!
Herra siunatkoon meitä kaikkia taivallisella viisaudella!
Tuntuu olevan kurja jäsen.
Kieli on pieni jäsen,mutta voi kerskata suurista asioista.
Kuinka pieni tuli ja kuinka suuren metsän se sytyttää.Myös kieli on tuli,vääryyden maailma:kieli on jäsenistämme se joka tahraa koko ruumiin.Tuntuu Raamatun mukaan syttyvän helvetistä.
Kieltä ei kukaan ihminen voi kesyttää,se on levoton ja paha,täynnä kuolettavaa myrkkyä.
Kieli ei toimi ilman mieltä.
Mitä sydän on täynnä,sitä suu puhuu.
Hullukin käy kuulema viisaasta,kun vaiti on.
Eikö olekin valtavan tärkeää,että Jumala kesyttää mielemme ja kielemme.
Kielellä me kiitämme Herraa ja Isää ja sillä me kiroamme ihmisiä,Jumalan kaltaisiksi luotuja.
Samasta suusta lähtee kiitos ja kirous.
Näin EI SAA OLLA,veljeni,eikä sisareni.
Mutta jos meillä on katkera kiivaus ja riitaisuus sydämissämme,niin ei pidä valehdella totuutta vastaan. Tämä ei ole sitä viisautta joka taivaasta,ylhäältä tulee.Se on maallista,sielullista,riivajien viisautta.
Sillä missä kiivaus ja riitaisuus on ,siellä on epäjärjestys ja kaikkinainen paha meno.
Taivaasta,ylhäältä Isältä tuleva viisaus on ensiksikin
-puhdas
-sitten rauhaisa
-lempeä
-taipuisa
-täynnä laupeutta
-tynnä hyviä hedelmiä
-se ei epäile
-se ei teeskentele
Vahurskauden hedelmä kylvetään rauhassa rauhan tekijöille.
Ja vähän Sananlaskuista:
Suunsa hedelmistä saa mies vatsansa kylläiseksi.
Kielellä on vallassan kuolema ja elämä; joka sitä rakastavat,saavat syödä sen hedelmää
Olkoon kultaa,olkoon helmiä paljon, mutta KALLEIN KALU OVAT TAIDOLLISET HUULET.
Joka hillitsee sanansa,on taitava,mielensä malttava on ymmärtäväinen.
TArvitsemme Pyhän Hengen uudistusta mieleemme ja kieleemme,ettemme sillä vahingoittaisi muita.
Sitten lopuksi eräs laulu:
Jos jonkun mielen tänään haavoitin,
jos jonkun johdin harha-askeliin.
Jos tietä oman tahdon asteli,
Herra anteeks suo.
Jos turhan sanan olen lausunut,
tai puuttenalaista en auttanut.
Jos lienen kovuudella loukannut,
Herra anteeks suo.
Jos olin kova,sydän kylmennyt,
jos itse suojaa olen etsinyt,
kun hoitooni oot jonkun antanut,
Herra anteeks suo.
Oi anteeks anna kuormat syntien,
min tunnustin ja mitä tiedä en.
Mua aina johda hellä Paimenen,
johda kotiin,aamen!
Herra siunatkoon meitä kaikkia taivallisella viisaudella!
Vastaukset 11
Vanhimmat
kiroat niitä jotka sitä sanomaa tuovat mikä Jumalasta on?
Missä?
todella noin sokea?
Minulla on piilokarsastusta ja omistan silmälasit,muuten silmäni rasittuvat.
Sokeaksi en ole vielä tullut,toisin kuin anoppini,paitsi hänellä on vielä ns.putkinäkö jäljellä.
Rukoilen puolestasi Armi. Jeesus sinuna siunatkoon.
näkösi ei valitettavasti auta pelastus asiassa.
Pyydä siis, että Jumala saisi avata sielusi silmät
näkemään jolloin vasta voisit tulla TOTUUDEN YMMÄRTÄMÄÄN etkä enää Totuutta vastaan taistelisi
putkinäölläsi.
Jumalan profeetta! Sinä olet seonnut! Jätä kristityt rauhaan! Jeesus on VOIMALLINEN antamaan jokaiselle omalleen ARMON aikanaan, sinä vain sekoitat ja työnnät pois ihmisiä uskosta. Sinulta puuttuu se OIKEA HENKI! Ja se ei ole tuo syyttäjä panettelija joka sinun kauttasi näkyy toimivan ja SYYTTÄVÄN kokoajan Kristuksen omia.
tielle astunut jolla voidaan tulla JUMALAN ARMO KOHTAAMAAN niin et olisi enää TOTUUTTA JEESUKSEN SANAA VASTAAN vaan SEN PUOLELLA.
Mikä sinua estää lähtemästä KOHTI JUMALAA?
Onko se seurakunta rakkaus? Ihmisrakkaus?
Oman elämäsi rakkaus? Epäusko? Vai mikä?
Minuakin haukuttiin juuri pilkkaajaksi, kun kysyin ihan normaalin kysymyksen. Tämmöistä tällä palstalla on. Pidä varasi, sillä tämä ei ole ihan tavanomainen palsta, jossa keskusteltaisiin asiallisesti.
Täällä on todella oltava varovainen.Olisi niin mukavaa keskustella ystävällisessä Jumalan lapsen hengessä ja jakaa saamiaan siunauksia.
Lähimmäisessä me kohtaamme Kristuksen.
Jaakob puhuu siitä, mikä ero on maallisen viisauden ja ylhäältä tulevan viisauden välillä (Jaakob. 3:13-18). Viisautta pidettiin sen ajan kreikkalaisessa kulttuurissa tavoittelemisen arvoisena (1. Kor. 1:22).
Kristitty joutui käymään rajaa viisauden ja viisauden välillä. Jumalallinen viisaus näkyy elämänvaelluksessa Oikean viisauden merkkinä on sävyisyys (13, 17).
Katkeruus ja riitaisuus sydämessä saa aikaan epäjärjestystä ympäristössä ja kaikkinaista pahaa menoa (16). Tällaisista ihmisistä Paavali sanoo:”Heidän puheensa jäytää ympäristöään niinkuin syöpä ( 2.Tim 2:17).
Ottakaamme itse kukin vaarin Hebrealaiskirjeen kirjoittajan kehoituksesta: ” ...ja pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, "ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä", ja monet sen kautta tule saastutetuiksi,...” (Hebr. 12:15).