Kyynellaakson kautta: Kuten Daavid teki tuodessaan arkin Siioniin? Siksikö veisataan viininkorjuulaulussa:
"Kun he käyvät Kyynellaakson kautta, he muuttavat sen lähteiden maaksi, ja syysade peitää sen siunauksilla."?
"Kun he käyvät Kyynellaakson kautta, he muuttavat sen lähteiden maaksi, ja syysade peitää sen siunauksilla."?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kyse lienee maantieteellisesti aivan oikeasta paikasta eli Bekaan laaksosta:
http://www.mechon-mamre.org/p/pt/pt2684.htm
"valley of Baca"
Bekaan laakso sijaitsee noin 30 kilometrin päässä Beirutista itään Libanonin vuoren ja Antilibanonin vuoriston välissä, minkä korkein huippu sijaitsee Hermoninvuorella.
Vanhassa raamatunkäännöksessä 1933 puhutaan ”kyynellaaksosta”, Bibliassa 1700-luvulla se oli "itkun laakso". Uudessä käännöksessä "vedetön laakso".
Tuo karu paikka muuttuu kertomuksessa kuitenkin lähteiden hedelmälliseksi maaksi, jollainen Bekaan laakso nykyisin oikeasti on. Kyynellaakso edustaa käännöksenä romanttis-runollista käännöstyyliä, johon tuli tilaisuus aina sellaisten raamatunkohtien äärellä, joissa alkutekstin merkitys jäi käännettäessä epäselväksi. Kysymys ei kuitenkaan ole vain suomalaisen käännöskomitean kekseliäisyydestä, vaan vieraskielisten käännösten vaikutteista.
Siksi ei tyydytty vain ilmoittamaan nimeä Bekaan laakso. Asiayhteydestä käännöskomitea ilmeisesti päätteli, että virvoittavan lähteen vastakohta on kuiva laakso. Raamatunkäännös on tietysti saanut vaikutteita myös toisesta, tutusta raamatunkohdasta: ”vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään, sillä sinä olet minun kanssani”.
Edellisen raamatunkäännöksen aikaiselle sukupolvelle Kyynellaakso on tullut niin tutuksi sanonnaksi, että se on pesiytynyt moniin virsiin ja hengellisiin lauluihin. Elämä osoittautuu toki usein eräänlaiseksi kyynellaaksoksi.
on kyse temppeliin menijöistä, ei laakso voi olla Beka, vaan joku lähellä temppeliä jonka kautta pyhiinvaeltajat kulkivat. Emek Refaimissa kasvoi baca-puita, saattaa siis olla se, mutta varmuutta ei ole. Emek on laakso ja bacha itku sekä puulaji, ääntämys sama, kirjoitustapa toisinaan eroaa.
ääntämistä myöten. Kiitos todellisesta avusta: - Herra on uskollinen; Eben-Eser. ("aban ha azar"; 1.Sam.7:12)
Jakeesta 7:n; - Saarisalo kääntää kohdan; toisin kuin perinteisesti "kirkkoraamatut": "ja aamusade peittää siunauksilla"; kun taas kirkkoraamattu viittaa selväsi vuodenaikaan: "syyssade peitää (verhoaa) sen siunauksilla". Saarisalo viitannee runsaaseen aamukasteeseen, joka ikäänkuin sateena virvoittaa maan, ja antaa sille, voiman elää; kun taas vaitoehto "syyssade"; hiukan arveluttaa ja herättää kysymyksiä. Eikö syksyllä (ainakin Suomessa) maa asetu paremminkin lepoon, ja eihän maa, silloin enään tarvitsisi virvoitusta ainakaan kasvaakseen satoa?
Aamukaste on oikein, sekä kirjaimellisesti että kuvainnollisesti:
"the early rain clotheth it with blessings"!
se joka kesäaamuisin kostuttaa maan, talvet ovat sateiden aikaa, käytetty sana ei ole kaste vaan varhaissade. Sadekausi alkaa marraskuussa mutta sukotin (pyhiinvaellusjuhla)aikaan voi jo vähän sadella.Kuiva maa nimenomaan tarvitsee virvoitusta.
Varhaisede sana istuu, aiheyhteyteenkin aivan erinomaisesti. Tulen korvaamaan aamu- ja syyssade sanojen käytön, antmallasi "varhaisade" sanalla. Tuosta sateesta voinee sanoa myös: että se tullee aina, ajallaan eli juuri oikeaan aikaan.
Kunnioitan osaamistanne ja kiitän yhteistyöstä; - johon suostuit, joistakin näkemyseroistamme huolimatta. Kiitos sanoo Baltasar ja suomalaisittain ääntäen: Shalom.
On aina ilo nähdä silloin tällöin professori Baltasar!
:0D
Toisen Samuelinkirjan viides luku päättyy "tuulen (liikkeeseen) kahinoihin balsamipuiden latvoissa". Jos, kohdan Ps.84:7; sana baka, "itkeä", - tarkoittaa myös puuta, jonka kuoresta vuotaa ja "tippuu" nestettä, se viittaa ehkäpä laaksossa kasvaviin bakaapuihin, ja silloin saatisi tulla kysymykseen Refaimin tasanko. (2.Sam.5:22) - Tietysti voitanee tässäkin ehkäpä nähdä, - kuten myös kyynellaakson kautta kulkemisessa, - asioita jotka eivät ole vain tiukan kirjaimellisesti otettavia juttuja. - No, oli miten oli: "balsamia haavoille", tarjoilee jo heti seuraava kuudes luku: joka on yksi raamatun riemukkaimmista: tansseineen ja karkeloineen, Herran arkin saapuessa Daavidin kaupunkiin.