Viipuri nousee tuhkasta

Uutta rakennetaan ryminällä ja vanhoja rakennuksia kunnostetaan jatkuvasti. Tämä on seurausta Venäjän vahvasta taloudellisesta kehityksestä. Viipurin alue kehittyy erittäin voimakkaasti Pietarin läheisyyden vuoksi, rajakaupan vuoksi ja erityisesti läheisten öljysatamien ja kaasulinjojen rakentamisen vuoksi. Viipuri on näissä hankkeissa saanut melkoisen määrän rahaa investoitavaksi. Melkein voisi puhua kultamunista. Verotulojakin ropisee aluehallinnon kirstuun.

Taloudellinen nousu heijastuu aivan rajan pintaan saakka. Työssäkäyntialue laajenee parantuvien liikenneyhteyksien vuoksi aina Kamennogorskiin, Lesogorskiin ja Svetogorskiin saakka.
Viipurin ja Kamennogorskin välistä tietä kunnostetaan parhaillaan, osa siitä valmistui syyskesällä, osa on vielä remontin alla.

Viipurin kaupalliset palvelut ovat parantuneet oikein harppauksin. Vanhoja pikkukauppoja on keskustassa säilynyt kiitettävästi, mutta lisää on tullut turistien ostosparatiiseja. Uusia majoitustiloja on myös perustettu, tämä ilahduttaa matkalaista.

Raja on taas madaltunut tavalliselle matkailijalle, kun autositoumusmaksu poistettiin. Minun on nyt nopeampi ajaa Kamennogorskiin kuin Helsinkiin, vaikka en asukaan rajan läheisyydessä.
Automatkaajan tarvitsee enää ilmoittaa vain autonsa tullissa. Muuta ei kysellä.

Viipurin hyvä kehitys on todella hieno asia myös meidän suomalaisten kannalta.

Onko se palanut ?

Luovutettujen alueiden jälleenrakentamisen taloudelisia vaikutuksia on arvioinut tahollaan mm. pro Karelia. Vihdoin joku muukin on päätynyt samaan johtopäätökseen. Karjalaan meneminen on siis myös SVR:n laskelmien mukaan hyvä bisnes.

"Teimme huolellisen markkinatutkimuksen ja löysimme dynaamisesti kehittyvän kaupungin", Turkulainen sanoo. "Kaupungin asuntokanta on vanhentunutta, joten me tajusimme mahdollisuutemme."
http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=1255585

Olisikohan alueelle kannattanut lähteä voimalisemmin jo vuosikymmen sitten? Noihin aikoihin uussuomalainen ilme olisi varmankin saanut voimallisemmin sijaa kaupunkikuvassa.

SRV investoi Viipurin projektiin yhteensä 50 miljoonaa euroa. Se on yksi kaupungin kaikkien aikojen suurimmista yksityisistä sijoituksista.

"Täysin uuden kaupunginosan luomisessa on tietenkin riskinsä", Turkulainen toteaa. "Mutta ilmassa on selkeitä merkkejä siitä, että Pietarissa jo useita vuosia käynnissä ollut buumi on tulossa jättiharppauksin Viipuriin."

Edelleen Taloussanomien linkistä: "Kaupunginosan infrastruktuuri on vanhentunut, mikä pakottaa SRV:n kehittämään alueelle oman kunnallistekniikkansa. Yrityksen pitää hoitaa alueelle oma lämpökeskus, alueellinen juomaveden puhdistus ja varavoimala sekä vetää sinne uusi kaasuputki."

Tuttua juttua kun rakennetaan täysin uusi kaupunginosa. Olenaista on että täsä tapauksessa myös kunnallistekniikkaan investointi kuuluu projektin piiriin. Itseasiassa projektin yhteydessä pitäisi rakentaa ja organisoida myös terveyskeskuskset, päiväkodit ja koulut.


Rakennusfirman bisnes on luonnollisestikin vetää projekti läpi, myydä kämpät muut tilat ja kääriä rahat. Joku muu organisaatio jatkaa siitä. Rakennusfirmalle ei ole tarvetta vuosikymmenten pituisen halinnointiin ja siihen liittyvään investointisuojaan.

Mitä muutoin tulee suomalaisten voimallisempaan paluuseen luovutetuille alueille, niin kaipa myös suomalaista kultuuria voidaan sinne palauttaa siirtämättä rajaa.

Viipuri oli ennen sotia maamme toiseksi suurin kaupunki. Nyky-Suomessa ei tarvitse rakentaa tuhkan päälle vaan yksinkertaisesti jatkaa sitä rakentamista, mitä on sotien jälkeen joka puolella tehty. Kun katsoo kaupunkikuvia vaikkapa Joensuussa, Tampereella, Oulussa, Lappeenrannassa ja Helsingissä, niin täytyy ihan oikeasti ihmetellä sitä rakentamisen määrää, mitä noissa kaupungeissa on toteutettu viime vuosien aikana. Tuo on monin verroin Viipurin orastavaa rakentamisen kasvua voimakkaampaa, mikä nyt ei liene ole ollut mikään ihme. Typerää hehkutusta jälleen kerran sergeiltä. Hienoa, että Viipurissakin rakentaminen jälleen on vahvemmalla pohjalla liki 70 hiljaisvuoden jälkeen.