Tuntuu ettei minun ja miehen välistä keskinäistä aikaa ole enää ollenkaan, kaikki aika ja höslinki menee 7-v.adhd pojan kanssa! Ja iltaisin olen niin puhki etten jaksa enää valvoa tai "hoitaa" miestäni...MIten teillä muilla? vai olenko minä ainut tälläinen huono äiti ja vaimo??
huh huh....
väsynyt mamma
3998
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Eikö kellään ole samanlaista ongelmaa? ihmettelen kyllä suuresti vai ettekö viitsi vastata?
Haje ihmeessä apua tiedän miltä tuntuu.
Meillä pienyritys, 12 työntekijää,2 lähilasta ,9 vee tyttö(vaikea ADHD)&5 vuotias poika.
3 etälasta,2vee 4,5 vee ja 6,5 vee joilla kaikilla läpielämänkestävä sairaus lääkitys 3 krt päivässä,kiukkuinen ex vaimo mieheni puolelta ja jatkuvaa sirkusta.
Itse tiedän että miehen kanssa "oma" aika on elintärkeätä joten hae ihmeessä apua,et ole huono äiti etkä vaimo,väsähtänyt vain =)
Moikka!
Itselläni on kolme lasta. 8-vuotiaalla on ADHD ja 5-vuotiaalla ylivilkkautta ja hahmotushäiriö...
Nuorin on kaksi vuotta.
Puolisoni on yrittäjä, usein lähtee kuuden aikaan ja tulee samaan aikaan sitten illalla.
Yksi asia, jonka olen huomannut, on se että nykyään lapset yleisesti ottaen nukkuvat vähemmän kuin silloin, kun itse olin lapsi.
Lapsi toki tottuu varmasti rytmiinsä, mutta jatkuva lieväkin univaje lisää konfliktitilanteita, vaikeuttaa tarkkaavaisuuden ylläpitoa, keskittymistä ja hahmottamista.
Meidän 8-vuoitaalla menee heti koulussakin huonommin, kun yksikin yöuni jää vähänkään liian lyhyeksi!
Meillä arkisin 8-vuotias menee sänkyyn vähän ennen kahdeksaa lukemaan. Tämä rauhoittaa mukavasti ja lukuvalon sammutan vähän yli kahdeksan. Aamuherätys on vähän ennen seitsemää.
Pienemmät menevät nukkumaan puolen kahdeksan aikaan, nousevat aamulla seitsemän kieppeillä.
Tämä tarkoittaa vuorokauteen "lapsivapaata" yksitoista tuntia. Niistä 8 vietän nukkuen, loppujen käyttö riippuu tilanteesta.
Joskus jää pyykit tai tiskit illaksi, mutta useinmiten juttelemme mieheni kanssa päivän kuulumiset, teemme iltapalaa yhdessä ja katsomme jonkun hömppäsarjan telkkarista.
Seksiin ei energiaa kyllä enää iltaisin tahdo riittää, mutta koska mieheni tekee myös pitkää päivää, ei sitä riitä hänelläkään.... heh... No, on meillä sentään välillä aikaa ja voimia siihenkin. Homma toimii, koska molemmat ymmärtävät toisensa työn raskauden.
Tietysti siinä mielessä "pääsenkin helpolla" että olen kotiäiti ja voin tehdä kotitöitä samalla, kun kaitsen lapset. Kun lapset syövät lounasta, minä valmistelen päivällisen, koska en itse syö lounasta.
Kun lapset keksivät yhteisen leikin, minä ripustan pyykit, jotka aamulla olen pistänyt koneeseen.
Ja yksi mikä meillä ainakin auttaa jaksamiseeni, on se, että kaikki osallistuvat kotitöihin. JOs sinä olet töissä päivisin, kuten miehesi, kuuluu kotityötkin pistää puoliksi.
Minä kun taas olen kotona, hoidan toki enemmistön kotitöistä, mutta ehkä kerran kuussa imuriin tarttuukin mieheni ja noin kerran viikossa hän laittaa ruoan.
Tiskikoneen tyhjennän pienten kanssa, joskus 8-vuotias tyhjentää sen. Pyykkien ripustuksessakin auttaa jokainen, joka ehtii. Omat lelunsa siivoaa jokainen itse jne.
Tiukka on kuri, mutta tässä huushollissa rutiininomainen arki tarkkoine sääntöineen on elinehto!