Vihreiden hehkuttama Tanskan tuulivoima on kuin rikka rokassa kun kokonaissaastusta lasketaan. Jos Tanska luottaisi atomivoimaan, ei sen tarvitsisi hävetä.
----------------------
Tanska on Euroopan pahin ilmaston saastuttaja, ja koko maailmankin mitassa Tanska löytyy kymmenen pahimman saastuttajan joukosta.
Tästä Tanskan kannalta murheellisesta tuloksesta kertoi sunnuntaina tanskalainen Politiken-lehti.
Politiken lainaa Tanskan tilastokeskuksen uusia tietoja. Niissä on, toisin kuin aikaisemmin, laskettu mukaan myös laivojen ja lentokoneiden hiilidioksidipäästöt. Tanskalla on maan asukasmäärään katsoen erittäin suuri kauppalaivasto.
Laivojen ja lentokoneiden mukaanotto on nostanut Tanskan ilmastopahisten listalla roimasti ylöspäin aiemmalta sijalta 24. Tilastoissa on laskettu maan hiilidioksidipäästöt asukasta kohden. (STT)
----------------------
Tanska on Euroopan pahin ilmaston saastuttaja, ja koko maailmankin mitassa Tanska löytyy kymmenen pahimman saastuttajan joukosta.
Tästä Tanskan kannalta murheellisesta tuloksesta kertoi sunnuntaina tanskalainen Politiken-lehti.
Politiken lainaa Tanskan tilastokeskuksen uusia tietoja. Niissä on, toisin kuin aikaisemmin, laskettu mukaan myös laivojen ja lentokoneiden hiilidioksidipäästöt. Tanskalla on maan asukasmäärään katsoen erittäin suuri kauppalaivasto.
Laivojen ja lentokoneiden mukaanotto on nostanut Tanskan ilmastopahisten listalla roimasti ylöspäin aiemmalta sijalta 24. Tilastoissa on laskettu maan hiilidioksidipäästöt asukasta kohden. (STT)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos Tanska tuottaisi sen tuulivoimalla tuotetun sähkön vaikka turvetta polttamalla, niin Tanskan tulos olisi paljon paljon nykyistä huonompi. Vielä surkeampi se Tanskan tulos olisi jos Tanska tekisi jonnekkin suolle suunnattoman tekoaltaan tuottaisi sillä litteässä maassa samaisen sähkön kuin tuulivomailla nykyään.
1-tekoallas vastaa(Vuotos) 200-500 tuulivoimalaa. Jopa enemmänkin pitäisi vienolla pakkastuulella jopa 5000.
Laske siitä sitten wattejas.
Mutta yhdessä, niin, avot! tai kahdessa, kolmessakin !
Tuulivoimalat enemmän leikkikaluja, kalliita sellaisia.
Ainoa mihin voidaan sähköä varastoida, on vesi. Puhutaan kuitenkin erimittakaavassa, tuulesta ja vedestä. Taas säätösähkönä, vesi, omaa luokkaansa.
Jos olet Kemistä, niin sielläkin "puistonsa" tuulelle. Apuja antaa sitten kun kalliisti rakennuttu. Ei siinä sitten mitään! Huolettavakin on kalliisti. !
Ehkä ihailluin kauppias on, joka myy tuulisähköä tyvenellä. Siinä ehkä huipusssaan kauppiaan taito.
Yksi Vuotoksen tekoaltaan rääpäle kokoluokan voimala vastaa vain muutamaa 5 megawatin tuulimyllyä. Yhden käden sormilla voit sen määrän laskea.
Vaikka huomioisi ne alapuolisen vesistön vesivoimalat Kemijoessa, niin se Vuotoksen tekoallas ei kovin montaa tuulimyllyä vastaa kooltaan. Ei varsinkaan säätövoimana, sillä se ei paljoa lämmitä pakkaspäivänä kun Vuotoksen tekoaltaasta lirutellaan vettä laskea ja aletaan odottaa sitä että se saapuu satoja kilometrejä alempana alajuoksulla olevaan Isohaaran voimalaitokseen Kemijoessa. Edes Pekka Pouta tai Mette Mannonen eivät kykene ennustamaan säätä niin pitkälle tulevaisuuteen, että Vuotoksen tekoaltaasta olisi mitään hyötyä suurimmalle osalle Kemijoen vesivoimaloista säätövoimana. Wikipedian mukaan "hyviä säätövoiman ominaisuuksia on riittävän runsas ja verrattain nopea saatavuus". Mitä perkeleen säätövoimaa se sellainen on jonka käyttöön ottamiseen ja tehojen vääntämiselle isolle teholle menee viikko kausia aikaa? Itse olen ymmärtänyt, että säätövoima on sellaista energiaa mikä saadaan käyttöön tarvittaessa korkeintaan muutamassa tunnissa. Tietenkin Uunon ja Paavo Väyrysen logiikalla sitäkin voidaan pitää säätövoimana kun Uuno istuttaa säätövoimaa tarvittaessa puun taimenen maahan Lapin jänkhälle ja alkaa sitten odottamaan sen kasvua ja pistää sen sitten energiaksi lauhdevoimalassa kun se on kasvanut täyteen mittaansa. Uunoista tuollainen on ihan hyvää säätövoimaa vaikka toimiikin vain "pienellä" viiveellä.
Energiaa voi varastoida veden lisäksi vaikka akkuun (kuten esimerkiksi hybridiautoissa tapahtuu ja kännyköissä), paineilmaan, vetyyn tai vaikka pyörivään kappaleeseen hetkeksi. Pysyvästi sähköä voi varastoida sellaisenaan vaikka suprajohtavaan käämiin.
Itse asiassa tekoallas on huono tapa varastoida energiaa, sillä siitä vedestä haihtuu iso osa kesän mittaan taivaan tuuliin. Enemmän sitä energiaa saa talteen kun juoksuttaa sen veden ilman tekoaltaita tulva-aikaan tulvaturbiinien läpi. Myös kasvihuonekaasujen kannalta tämä on hyvä ratkaisu, sillä matalissa ja paljon eloperäistä materiaalia sisältävissä tekoaltaissa sen kasvihuonekaasupäästöt voivat olla yli kolme kertaa pahemmat kuin tuotettaessa sama määrä energiaa hiiltä polttamalla.
Mikäli joku Uuno haluaa varastoida sähköä nimenomaan veteen, niin tämä onnistuu ympäristöystävällisesti kun tekee suuren tunturin tai vuoren päälle pienen vesivaraston, jonne pumppaa vettä sähköpumpulla silloin kun energiaa haluaa varastoida ja liruttaa sitä alas sieltä turbiinin läpi kun siitä on pula. Jos kyseinen pieni vesivarasto sijaitsee vaikka kilometrin korkeudella merenpinnasta, niin sen vesivaraston ei tarvi olla kooltaan hääppöinen, jotta siihen saa varastoitua paljon enemmän energiaa kuin vaikkapa Vuotoksen tekoaltaasta koskaan voisi varastoida. Norjassa löytyy useita valmiita pieniä jäätiköiden vesivarastoja pienine vesivoimaloineen, joihin olisi helppo lisätä sähköllä toimivat pumput ja joita voisi käyttää energian varastoimiseen.
Runoilee.
Näkee, ettet ole alan immeisiä.
Jos tieto, minkä kokoinen hauli, haulikossa Riekoille, kannattaako alkaa puhumaan sähköstä, ja miten sitä tehdään.
Ihan lyhyesti vain: Kemijoki on 550 km pitkä, ja voimalaitokset vaatisi nykyistä paljon enemmän varastoja vedelle.
Alkulähde Kemihaara, Savukoski
Laskupaikka Pohjanlahti, Kemi
Pituus 550 km
Alkulähteen korkeus 230 m
Virtaus 556 m³/s
Se siitä "
----------------
Sitten asiaan
Vesivoima syntyy
lukemattomista yksityiskohdista.
Me osaamme jokaisen niistä.
-Noin ammattilaiset.
Tänä vuonna 40 vuotta täyttäneen Lokan tekojärven virkistyskäyttö on runsasta vuoden ympäri. Hanhipyynnissä olevat metsästäjät pystyttelevät leirejään Lokan rannoille tähyillen isoja lintuja. Syksyn edetessä rannoilla voi nähdä riekkoja tepastelemassa - väistelevät metsässä liikkuvia haulikkomiehiä.
Virkistyskalastajat lykkivät veneitä vesille ja laskevat siikaverkot pyyntiin. Syksyn kutu on alkanut ja mätisiikaa tavoitellaan.Ammattikalastajat kokevat verkkojaan läpi vuoden. Vain jäiden syntyaika ja lähtö keskeyttävät heidän ansiolähteensä syksyisin ja keväisin.Pimeä, jäätävän kylmä tuuli ja lumimyrskyt ovat kalastajille kuluttuvaa ja raskasta aikaa, mutta kevään tulleen kirkastuvat päivä ja mieli. Yksinäinen ja pimeä aika työmaalla on ohi, kun pilkkijät ja kelkkailijat ilmestyvät jäälle nauttimaan aurinkoisista kevätpäivistä ja ahvensaaliista.
Lokan ja Porttipahdan rantoja siistittiin tänä vuonna 26 kilometriä
Kesäkaudella hyödynnettiin tänäkin vuonna matalanveden aika ja rantoja siistittiin Lokalla 17 kilometriä ja Porttipahdalla 9 kilometriä.Vuodesta 1993 lähtien on joka vuosi poistettu ja poltettu kantoja tekojärvillä - yhteensä 890 kilometriä. Lokan rannoista on tänä aikaan siistitty 57 prosenttia ja Porttipahdasta 55 prosenttia.
--------------------
Vesivoima saa alkunsa, kun auringon lämpö muuttaa maapallon pinnalla olevaa vettä vesihöyryksi. Vesihöyry kerääntyy taivaalle pilviksi ja palaa jälleen sateena takaisin maan pinnalle. Suurin osa satavasta vedestä valuu järviin ja jokiin ja jokia pitkin meriin.
Yksi tapa tuottaa veden avulla sähköenergiaa, on padota vesi voimalaitoksen yläpuolelle ja pudottaa se voimalaitoksen läpi padon alapuolelle. Tämä veden putoamisvoima käytetään pyörittämään turbiinia, joka puolestaan pyörittää generaattoria. Generaattori toimii samaan tapaan kuin polkupyörän dynamo ja muuntaa veden voiman sähköksi.
Sähkön kulutus vaihtelee joka hetki. Aina kun jokin sähkölaite kytketään päälle tai sammutetaan, muuttuu sähkön sen hetkinen tarve ja tuotannon täytyy kyetä reagoimaan tähän muutokseen.
Sähköä täytyy siis tuottaa joka hetki yhtä paljon kuin sitä kulutetaan. Suuressa mittakaavassa sen varastointi sähkönä ei ole kannattavaa, vaan sen varastoidaan raaka-aineen muodossa. Siispä vesivoiman ollessa kyseessä, on luonnollista, että energia varastoidaan vetenä altaisiin.
Lyhytaikanen säännöstely
Vesivoiman yksi ylivoimaisimmista ominaisuuksista on sen nopeus. Kun esimerkiksi tavallisen lämpövoimalan käynnistämiseen menee jopa vuorokausi, niin vesivoima-kone on täydellä teholla yleensä muutamassa minuutissa. Myös pysäyttäminen ja tehon säätäminen ovat muihin tuotantomuotoihin verrattuna erinomaiset. Nämä ominaisuudet aiheuttavat sen, että kulutuksen vaihteluiden vaatimat muutokset tuotannossa hoidetaan käytännöllisesti katsoen yksinomaan vesivoimalla.
Vesi on luonnollinen ja tehokas tapa varastoida energiaa. Talvella satanut, keväällä sulava lumi ja kesällä vetenä tuleva sade varastoidaan suuriin varastoaltaisiin. Talvella näiden varastoaltaiden vesi juoksutetaan voimalaitosten läpi ja näin saadaan puhdasta energiaa juuri silloin kun sitä eniten tarvitaan.
> Talvella näiden varastoaltaiden vesi
> juoksutetaan voimalaitosten läpi ja näin
> saadaan puhdasta energiaa juuri silloin
> kun sitä eniten tarvitaan.
Hei Uuno! Onko se yhtä puhdasta kuin tuo Kemijärven säännöstely altaasta saatava energia?
http://personal.fimnet.fi/luonto/vapaavuotos/erkinrantakok.gif
http://personal.fimnet.fi/luonto/vapaavuotos/ilmarapa1.gif
Kantsisko munkin varata sieltä mökkitontti jos se on tosiaan yhtä puhdasta energiaa ja samanlaista eko-sähkö kuin Kemijärven säännöstelyaltaan puhdas voima? Entä jos se onkin saastunutta energiaa, niin saakos mun tietokone jonkun viruksen tai muun pöpön siitä sähköstä?
"Entä jos se onkin saastunutta energiaa, niin saakos mun tietokone jonkun viruksen tai muun pöpön siitä sähköstä?"
-tuo sinua !
Älä usko kaikkea, kun Gronbegkin sanoi, että Perämeri saastuu vuotos vedestä. Sanoi sen ihan leikillään, hyvin tietäen ettei niin ole.
Piti, itseasiassa noin juuri puheenjohtajan sanoakkin. Se sitä polittiikkaa.
Kuitenkin, toivon mukaan mahdollismman pian saadaan uusi komea järvi rakenteluun. Siitä hyötyy kaikki.
Oli vain aika, jolloin vihreäpolittiikka sai tämän aikaan, vain politiikan takia. Ei siinä muuta ole! Tenniläkin kävi pelkäämässä porvareita joella.
Ei nähneet Porvareita, eikä Lumimiestä, ei edes heidän jälkiään.
tarina kertoo, että tennilä olisi huutanut, että näkee Porvarin tuoreet jäljet suolla jokivarressa. Olikin paljastuneet Hassin jäljiksi. Oli vähän poikennut muitten jäljiltä, syystä että... Eivät sitten muuta virkkoneet asiasta.