"Poliisi keskeytti partisaanijutun esitutkinnan
HELSINKI. Keskusrikospoliisi ilmoitti tiistaina keskeyttäneensä neuvostopartisaanien Suomessa vuosina 1941–1944 tekemiksi epäiltyjen henki- ja väkivaltarikosten esitutkinnan, koska Venäjältä ei ole mahdollista saada tutkinnan jatkamiseksi tarpeellista oikeusapua.
Esitutkinnan loppuun suorittaminen edellyttäisi oikeusaputeitse tapahtuvaa tietojen saamista Venäjältä sekä muita sikäläisten viranomaisten toimenpiteitä, Keskusrikospoliisi painottaa.
Venäjän viranomaiset ovat kuitenkin ilmoittaneet, että oikeusapua ei tässä tapauksessa voida antaa, koska epäillyt rikokset ovat maassa tapahtuma-aikana voimassa olleen lainsäädännön mukaan vanhentuneet.
Keskusrikospoliisin Rovaniemen yksikkö on tutkinut neuvostopartisaanien tekemiksi epäiltyjä rikoksia keväästä 2000 lähtien. Esitutkinnassa on todettu Suomen valtion alueella tapahtuneen heinäkuun 1941 ja syyskuun 1944 välisenä aikana noin kolmekymmentä partisaanien hyökkäystä, joiden yhteydessä on saanut surmansa 154, haavoittunut 53 ja kadonnut 19 siviilihenkilöä.
Iskuissa surmatuista huomattava osa on ollut naisia, lapsia ja vanhuksia. Lisäksi hyökkäysten yhteydessä on surmattu 13 suomalaista sotilasta.
Esitutkinnassa on kuulusteltu haavoittuneita ja surmansa saaneiden omaisia asianomistajina sekä tapahtumista tietäviä muita henkilöitä todistajina. Esitutkinta-aineistoa on kertynyt lisäksi monista muista tietolähteistä. Poliisi on saanut merkittävää apua mm. kansalaisjärjestöiltä ja muilta kyseisiä asioita selvittäneiltä ja tuntevilta ihmisiltä.
Partisaaniosastot tekivät tutkintaa koskevana aikana hyökkäyksiä myös sotilaskohteisiin. Nämä tapaukset katsotaan sotilastoimenpiteiksi eivätkä ne kuulu rikostutkinnan piiriin.
Henkirikokset eivät Suomen lain mukaan vanhene, joten niiden osalta esitutkintaa voidaan myöhemmin jatkaa, mikäli tilanne muuttuu."
HELSINKI. Keskusrikospoliisi ilmoitti tiistaina keskeyttäneensä neuvostopartisaanien Suomessa vuosina 1941–1944 tekemiksi epäiltyjen henki- ja väkivaltarikosten esitutkinnan, koska Venäjältä ei ole mahdollista saada tutkinnan jatkamiseksi tarpeellista oikeusapua.
Esitutkinnan loppuun suorittaminen edellyttäisi oikeusaputeitse tapahtuvaa tietojen saamista Venäjältä sekä muita sikäläisten viranomaisten toimenpiteitä, Keskusrikospoliisi painottaa.
Venäjän viranomaiset ovat kuitenkin ilmoittaneet, että oikeusapua ei tässä tapauksessa voida antaa, koska epäillyt rikokset ovat maassa tapahtuma-aikana voimassa olleen lainsäädännön mukaan vanhentuneet.
Keskusrikospoliisin Rovaniemen yksikkö on tutkinut neuvostopartisaanien tekemiksi epäiltyjä rikoksia keväästä 2000 lähtien. Esitutkinnassa on todettu Suomen valtion alueella tapahtuneen heinäkuun 1941 ja syyskuun 1944 välisenä aikana noin kolmekymmentä partisaanien hyökkäystä, joiden yhteydessä on saanut surmansa 154, haavoittunut 53 ja kadonnut 19 siviilihenkilöä.
Iskuissa surmatuista huomattava osa on ollut naisia, lapsia ja vanhuksia. Lisäksi hyökkäysten yhteydessä on surmattu 13 suomalaista sotilasta.
Esitutkinnassa on kuulusteltu haavoittuneita ja surmansa saaneiden omaisia asianomistajina sekä tapahtumista tietäviä muita henkilöitä todistajina. Esitutkinta-aineistoa on kertynyt lisäksi monista muista tietolähteistä. Poliisi on saanut merkittävää apua mm. kansalaisjärjestöiltä ja muilta kyseisiä asioita selvittäneiltä ja tuntevilta ihmisiltä.
Partisaaniosastot tekivät tutkintaa koskevana aikana hyökkäyksiä myös sotilaskohteisiin. Nämä tapaukset katsotaan sotilastoimenpiteiksi eivätkä ne kuulu rikostutkinnan piiriin.
Henkirikokset eivät Suomen lain mukaan vanhene, joten niiden osalta esitutkintaa voidaan myöhemmin jatkaa, mikäli tilanne muuttuu."
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kannattaa lukea Suomen Kuvalehden 13.6.2003 ilmestyneestä numerosta (24) artikkeli siitä kuinka Venäjällä kirjoitetaan historiaa jälleen kerran uudelleen.
"Virallinen Venäjä vaikenee partisaanien tekemistä suomalaisten sivilien surmista, vaikka Venäjälläkin on niistä kiistatonta tietoa."
Syyttäjä Sulo Kirillov tarjosi partisaanien surmatöistä laatimiaan artikkeleita useille venäjänkielisille lehdille, mutta ne kieltäytyivät julkaisemasta niitä. Ainostaan Karjalan Sanomat ja Carelia suostuivat kertomaan totuuden.
Samaan aikaan Petroskoin yliopiston partisaanitutkijat julkaisivat artikkeleita partisaanien sankariteoista. Tutkijat korostivat ettei partisaanien toiminta ollut sotarikos, koska sotarikollisiksi oli nimetty Saksa ja sen kanssa liittoutuneet maat.
"Partisaanien tekemisiin ei voida puuttua, koska heillä on ylivertainen asema Suuren isänmaallisen sodan sankareina."
Partisaanien tekemiä sotarikoksia ei pitäisi unohtaa, vaan puhua niistä oikeilla nimillä. Jos joskus edes virallisen anteeksipyynnön esittäisivät.
Koko partsaani kulttia pitää tarkastella vähän laajemmin kuin ainoastaan Suomen vinkkelistä. Partisaanitoiminnan "kunnian kentät" lienevät pitkälti Saksan miehittämillä alueilla, jossa partisaanit sitoivat varsin suuria määriä saksalaisia sotilaita vahtimaan selustaansa. Näiltä aroilta lienee peräisin se maine, jota joukot kantavat. Partisaani toiminta Suomessa kohdistui Suomen alueelle ja sitä suorittavat erittäin hyvin koulutetut sotilaat (kohteet olivat vain vääriä). Tästä kertoo se, että kovasta takaa-ajosta huolimatta partisaaniosastojen tuhoamiset olivat erittäin harvinaisia.
Venäläiset partisaanit olivat sotarikollisia, jotka olisi pitänyt tuomita. Venäjä ei uskalla tehdä tilejään selviksi menneisyytensä kanssa, toisin kuin saksalaiset ova ansiokkaasti tehneet.