Jokaisella geenillä on kromosomissa oma paikkansa eli lokus. Geenejä on tapana merkitä kirjaimilla.
Oletetaan esimerkiksi että geeni A vaikuttaa silmien väriin. Jos geenin A DNA:ssa tapahtuu mutaatio, syntyy muoto a, jonka lokus on sama kuin A:n. A ja a ovat keskenään saman geenin hiukan toisistaan poikkeavia muotoja eli alleeleja. Perinnöllisten ominaisuuksien vaihtelu johtuu suureksi osaksi eri alleeleista.
Kutakin kromosomia on yksilön soluissa yleensä kaksi kappaletta, toinen isältä ja toinen äidiltä. Myös lokuksia ja geenejä on siten kaksin kappalein.
Jotkut alleelit muuttuvat koko ajan harvinaisemmiksi ja harvinaisemmiksi. Esimerkiksi geenimuuunnos joka aiheuttaa vaaleat hiukset poistuu lopullisesti viimeisen blondin mukana noin vuonna 2200.
Oletetaan esimerkiksi että geeni A vaikuttaa silmien väriin. Jos geenin A DNA:ssa tapahtuu mutaatio, syntyy muoto a, jonka lokus on sama kuin A:n. A ja a ovat keskenään saman geenin hiukan toisistaan poikkeavia muotoja eli alleeleja. Perinnöllisten ominaisuuksien vaihtelu johtuu suureksi osaksi eri alleeleista.
Kutakin kromosomia on yksilön soluissa yleensä kaksi kappaletta, toinen isältä ja toinen äidiltä. Myös lokuksia ja geenejä on siten kaksin kappalein.
Jotkut alleelit muuttuvat koko ajan harvinaisemmiksi ja harvinaisemmiksi. Esimerkiksi geenimuuunnos joka aiheuttaa vaaleat hiukset poistuu lopullisesti viimeisen blondin mukana noin vuonna 2200.
Vastaukset 3
Vanhimmat
toimisi vain, mikäli seuraavan parin sadan vuoden aikana tapahtuisi täydellinen rotujensekoittuminen. Niin tuskin tulee tapahtumaan.
Vaaleahiuksisuus on usein väistyvä ominaisuus. Ei tarvita edes päärotujen sekoittumista.
vaaleahiuksiset ihmiset valitsevat puolisoikseen vaaleahiuksisia ihmisiä, niin vaaleahiuksiset ihmiset eivät kuole sukupuuttoon.