Keskustelu on vain täysi-ikäisille

Tämän keskustelualueen sisältö ei sovi alaikäisille. Jatka vain, jos olet täyttänyt 18 vuotta.

Kustaa Mikonpoika Nummelin

(1. lokakuuta 1800, Nousiainen – 30. huhtikuuta 1836, Raisio) oli suomalainen 1800-luvun alkupuolella elänyt kuuluisa murtovaras, josta on paljon tarinoita etenkin Varsinais-Suomen kansanperinteessä.

Kustaa Nummelin oli rippikoulun käytyään renkinä kotipitäjänsä Nousiaisten ja sen naapuripitäjien taloissa kunnes 1821 hän muutti Turkuun. Kirvesmiehen oppipoikana ollut Nummelin jäi kiinni taskuvarkaudesta Maariassa 1823 mutta vältti pakkotyöhön joutumisen maksamalla hänelle määrätyn rahakorvauksen. Hän sai kuitenkin 24 paria raippoja ja kirkkorangaistuksen Maarian kirkossa.

1825 Nummelin yhdessä erään toisen miehen teki murrot Taivassalossa ja Turussa. Miehet jäivät kiinni, mutta onnistuvat pakenemaan Taivassalon käräjille viennin aikana vanginkuljettajalta. Pakomatka päättyi kuitenkin Uuteenkaupunkiin. Näistä rikoksista Nummelin sai 1827 lopullisena rangaistuksena 40 paria raippoja, kirkkorangaistuksen Turun tuomiokirkossa sekä vajaat viisi vuotta pakkotyötä Viaporin linnoituksessa.

Suoritettuaan rangaistuksensa Nummelin muutti 1832 Ulvilaan jossa hän pian alkoi taas tehdä varkauksia. 1834 hänet tuomittiin uusintarikollisena 40 pariin raippoja, kirkkorangaistukseen Luvialla sekä elinkautiseen pakkotyöhön Viaporissa. Kun Nummelinia oltiin kesäkuussa 1835 viemässä Turun linnasta Viaporiin, hän onnistui jälleen karkaamaan muiden vankien kanssa vanginkuljettajan talosta Pohjan pitäjässä. Nummelinin karkumatka päättyi vasta 30. huhtikuuta 1836 Raision kirkolla, kun valepukuinen Liedon nimismies Landzett yritti pidättää hänet ja syntyneessä yhteenotossa lopulta ampui pakoon lähtenyttä Nummelinia haulikolla selkään niin, että tämä kuoli.

Liikanimen Sika-Kyösti Nummelin sai kansantarinoissa siksi, että hänen uskottiin kykenevän muuttamaan itsensä siaksi tarvittaessa, toisen muunnelman mukaan Nummelin oli pakomatkallaan piiloutunut erään teurastajan Turkuun kuljettamaan sianruhokuormaan. Nummelin esiintyy kansantarinoissa myös Robin Hood -hahmona joka jakoi rikkailta anastamaansa omaisuutta köyhille; todellisuudessa Nummelin palkitsikin aina hyvin ne, jotka antoivat hänelle ruokaa ja majoituksen. Joissakin tarinoissa yliluonnollisia kykyjä omaava Nummelin oli liitossa pirun kanssa ja hänet saattoi tappaa vain hopeisella luodilla.
0216
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


eli Sika-Kyösti kirjoitti:

(1. lokakuuta 1800, Nousiainen – 30. huhtikuuta 1836, Raisio) oli suomalainen 1800-luvun alkupuolella elänyt kuuluisa murtovaras, josta on paljon tarinoita etenkin Varsinais-Suomen kansanperinteessä.

Kustaa Nummelin oli rippikoulun käytyään renkinä kotipitäjänsä Nousiaisten ja sen naapuripitäjien taloissa kunnes 1821 hän muutti Turkuun. Kirvesmiehen oppipoikana ollut Nummelin jäi kiinni taskuvarkaudesta Maariassa 1823 mutta vältti pakkotyöhön joutumisen maksamalla hänelle määrätyn rahakorvauksen. Hän sai kuitenkin 24 paria raippoja ja kirkkorangaistuksen Maarian kirkossa.

1825 Nummelin yhdessä erään toisen miehen teki murrot Taivassalossa ja Turussa. Miehet jäivät kiinni, mutta onnistuvat pakenemaan Taivassalon käräjille viennin aikana vanginkuljettajalta. Pakomatka päättyi kuitenkin Uuteenkaupunkiin. Näistä rikoksista Nummelin sai 1827 lopullisena rangaistuksena 40 paria raippoja, kirkkorangaistuksen Turun tuomiokirkossa sekä vajaat viisi vuotta pakkotyötä Viaporin linnoituksessa.

Suoritettuaan rangaistuksensa Nummelin muutti 1832 Ulvilaan jossa hän pian alkoi taas tehdä varkauksia. 1834 hänet tuomittiin uusintarikollisena 40 pariin raippoja, kirkkorangaistukseen Luvialla sekä elinkautiseen pakkotyöhön Viaporissa. Kun Nummelinia oltiin kesäkuussa 1835 viemässä Turun linnasta Viaporiin, hän onnistui jälleen karkaamaan muiden vankien kanssa vanginkuljettajan talosta Pohjan pitäjässä. Nummelinin karkumatka päättyi vasta 30. huhtikuuta 1836 Raision kirkolla, kun valepukuinen Liedon nimismies Landzett yritti pidättää hänet ja syntyneessä yhteenotossa lopulta ampui pakoon lähtenyttä Nummelinia haulikolla selkään niin, että tämä kuoli.

Liikanimen Sika-Kyösti Nummelin sai kansantarinoissa siksi, että hänen uskottiin kykenevän muuttamaan itsensä siaksi tarvittaessa, toisen muunnelman mukaan Nummelin oli pakomatkallaan piiloutunut erään teurastajan Turkuun kuljettamaan sianruhokuormaan. Nummelin esiintyy kansantarinoissa myös Robin Hood -hahmona joka jakoi rikkailta anastamaansa omaisuutta köyhille; todellisuudessa Nummelin palkitsikin aina hyvin ne, jotka antoivat hänelle ruokaa ja majoituksen. Joissakin tarinoissa yliluonnollisia kykyjä omaava Nummelin oli liitossa pirun kanssa ja hänet saattoi tappaa vain hopeisella luodilla.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu