Olen lukenut sen tuhat tarinaa, joissa lähestulkoon kaikissa on erilainen kuvaus kuoleman jälkeisestä elämästä.
Minua on alkanut pikku hiljaa vituttamaan suunnattomasti se, että kaiken maailman tietäjät väittävät tietävänsä tarkalleen mitä tapahtuu kuoleman jälkeen, mutta todellista totuutta ei tiedä kukaan.
Joten: olen ajatellut tappaa itseni. Sitten viimeistään saan tietää mitä tapahtuu. En ole erityisen masentunut, mutta epätietoisuus ahdistaa niin helkkaristi.
Minua on alkanut pikku hiljaa vituttamaan suunnattomasti se, että kaiken maailman tietäjät väittävät tietävänsä tarkalleen mitä tapahtuu kuoleman jälkeen, mutta todellista totuutta ei tiedä kukaan.
Joten: olen ajatellut tappaa itseni. Sitten viimeistään saan tietää mitä tapahtuu. En ole erityisen masentunut, mutta epätietoisuus ahdistaa niin helkkaristi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
...et kuitenkaan tappaisi. En tiedä, mitä juttuja olet lukenut, mutta kuolemanrajakokemuksia on tutkittu jopa tieteellisesti, ja niiden perusteella itsemurhan tehnyt voi löytää itsensä harmaasta tyhjiöstä, jossa ei ole yhtään mitään. Sieltäkin saattaa ilmeisesti päästä lopulta pois - muutenhan yksikään kokija ei olisi täällä kertomassa kokemuksestaan.
Valtaosa kuolemanrajakokemuksesta on kuitenkin ollut positiivisia, ja negatiivisillakin kokemuksilla on usein ollut positiivinen vaikutus elämään. Asiallista tietoa kuolemanrajakokemuksista löytyy mm.
http://www.near-death.com
http://www.iands.org
http://www.nderf.org
http://www.netikka.net/mpeltonen/rajakokemus.htm
Amerikkalaisten fundamentalikristittyjen helvettijutut, joita tälläkin palstalla ahkerasti siteerataan, ovat todennäköisesti mielikuvituksen tuotetta ja perustuvat useiden raamatunkohtien täydelliseen väärinymmärtämiseen.
Kannattaisi ehkä mieluummin kokeilla joitakin mietiskelyharjoituksia, joilla verhoa voi raottaa ja ehkä jopa poistua ruumiistaan. Mietiskelyn on pidemmän päälle todettu lisäävän mielenrauhaa ja onnellisuutta. Varovainen pitää kuitenkin olla, koska liian nopeasta etenemisestä voi olla tuloksena mietiskelypsykoosi.
Kaikkein tyhmintä olisi tappaa itsensä vain siksi, että saisi tietää mitä kuoleman tuolla puolen on, joten älä tee sitä. Mieluummin etsi totuutta elävänä kuin kuolleena. Sillä totuus on löydettävissä. Mitään ruumiistapoistumiskokeiluja EI kannata ruveta harrastamaan. Olen lukenut intialaisista kuolleista joogeista, eikä heistä ole löydetty mitään kuolinsyytä. On vain tapahtunut niin, että joogatessaan ja ruumiista poistuessaan eivät enää ole pystyneetkään tulemaan ruumiiseensa.
Ihminen on tarkoitettu elämään tässä fyysisessä ruumiissa. Ja vasta kuoleman kohdatessa siirrymme muualle, ei aiemmin. On lohdullista tietää, ettei meitä ihmisiä ole jätetty tänne pallolle yksin tietämättömyyden ahdistukseen, vaan Jumala on lähestynyt ihmistä ja ilmoittanut itsensä Raamatussa, ei missään muussa 'pyhässä' kirjassa. Miksi tiedän sanoa näin? Siksi kun olen omakohtaisesti saanut kokemuksen Raamatussa ilmoitetusta Jumalasta.
Olet herkällä paikalla ja sinulla on mahdollisuus löytää yhteys kristinuskon Jumalaan. Älä menetä toivoasi erilaisten katsomusten ja kokemusten ristitulessa; oikea totuus itse asiassa on jo etsimässä sinua. Kiinnostuksesi kuoleman jälkeistä elämää kohtaan osoittaa että Jumala saattaa olla vetämässä sinua puoleesi. Olet jo lukenut erilaisista kuoleman jälkeisistä kokemuksista, joten sen aiheen lukemisesta tuskin enää mitään saat. Sen sijaan suosittelen ihan hengellistä kirjallisuutta, tai voit vaikka mennä johonkin seurakuntaan kyselemään tai voit itsekin rukoilla ihan omin sanoin että jos Jumala olet olemassa, näytä se minulle.
Itse lähdin ihan konkreettisesti etsimään elämän tarkoitusta, luin paljon aluksi sekä parapsykologista että hengellistä kirjallisuutta, mutta vähitellen hengellinen kirjallisuus veti enemmän puoleensa ja luin vain sitä. Tunsin aivan kuin kaksi voimaa, hyvä ja paha, olisi taistellut minusta. Aloin myös käymään uskovien kokouksissa. Etsintä vei muutaman kuukauden kunnes tulin tulin uskoon.
http://koti.phnet.fi/elohim/kuolemanraja_kokemukset
Tutustu etsijän sivustoon, josta löytyy mmm. erilaisia elämäntarinoita -linkki:
http://www.vaino.fi/
Ihminen on oikeastaan surkea rääpäle, henkisestä maailmasta katsottuna. Omistaa ITSE, AINOASTAAN:
TEKEMÄNSÄ VIRHEET. Ei muuta.
Kaikki muu on lahjaksi saatua JUMALILTA.
ARMOSTA lahjaksi saatu fyysinen ruumis.
Ihmisrääpäle vain joskus kuvittelee olevansa LUOJAANSA suurempi ja hölmöyksissään IRROITTAA
Itsensä ennenaikojaan fyysisestä.
SAATANAN TUNARIT. Pysykää RUUMIISSANNE.
KYllä te pääsette aikanaan (kuka minnekin)?
Kaikella rakkaudella, Dzinni.
Kuoleman jälkeen ei voi enää peruuttaa mitään vaikkei määränpää miellyttäisikään.