Kauneimmat

jota jonotettaisiin Marketissa, jos se olisi siellä kaupan. Mahtaakohan ihmiset enää kovastikkan arvostaa kirkkoa.
Tutkimuksetkin tehdään niin ovelasti, jotta niistä tulee hyviä pisteita Paarman johtamalle konsermille.
Katselin linnajuhlia ja siinä rivissä oli 15 piispaa kaikista kirkkokunnista. Enemmän kuin maassa on maaherroja. Aika suuri ja raskas on kirkkokuntien korkein hallinto.

on tarjous kirjoitti:

jota jonotettaisiin Marketissa, jos se olisi siellä kaupan. Mahtaakohan ihmiset enää kovastikkan arvostaa kirkkoa.
Tutkimuksetkin tehdään niin ovelasti, jotta niistä tulee hyviä pisteita Paarman johtamalle konsermille.
Katselin linnajuhlia ja siinä rivissä oli 15 piispaa kaikista kirkkokunnista. Enemmän kuin maassa on maaherroja. Aika suuri ja raskas on kirkkokuntien korkein hallinto.

että Linnan juhlissa oli virallisessa osuudessa ev.lut. kirkon ortodoksisen kirkon lisäksi katolisen kirkon edustaja. Näin joku tiesi kertoa. Milloinka katolisesta kirkosta on tullut Suomeen valtiollinen kirkko? Sehän on alisteinen suoraan Vatikaaniin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Katolinen_kirkko_Suomessa

Kössönöm kirjoitti:

että Linnan juhlissa oli virallisessa osuudessa ev.lut. kirkon ortodoksisen kirkon lisäksi katolisen kirkon edustaja. Näin joku tiesi kertoa. Milloinka katolisesta kirkosta on tullut Suomeen valtiollinen kirkko? Sehän on alisteinen suoraan Vatikaaniin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Katolinen_kirkko_Suomessa

Tuota olen minäkin ihmetellyt jo pidemmän aikaa. Katolinen kirkkohan ei ole Suomessa edes mitenkään suuri, esim. helluntailaisia, Jehovan todistajia ja muslimeja on kaikkia selvästi katolisia enemmän.

Eräs ajatus taustalla voi olla, että katolinen kirkko on kuitenkin maailmanlaajuisesti hyvin merkittävä. Siksi sen ekumeeninen merkitys on hyvin suuri, ja kirkon edustajat kutsutaan esim. ekumeenisiin jumalanpalveluksiin. Olihan piispa Wróbel jo päivällä itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksessa. Tältä pohjalta voisi olla hankalaa olla kutsumatta piispaa illan juhliin.

Tietysti sekin on otettava huomioon, että linnan juhlilla on myös kansainvälinen aspekti, kutsutaanhan sinne myös Suomeen akkreditoidut suurlähettiläät ja asiainhoitajat. Monet katoliset maat voisivat pahastua, jos heidän piispaansa ei kutsuttaisi.

old_profile_25605 kirjoitti:

Tuota olen minäkin ihmetellyt jo pidemmän aikaa. Katolinen kirkkohan ei ole Suomessa edes mitenkään suuri, esim. helluntailaisia, Jehovan todistajia ja muslimeja on kaikkia selvästi katolisia enemmän.

Eräs ajatus taustalla voi olla, että katolinen kirkko on kuitenkin maailmanlaajuisesti hyvin merkittävä. Siksi sen ekumeeninen merkitys on hyvin suuri, ja kirkon edustajat kutsutaan esim. ekumeenisiin jumalanpalveluksiin. Olihan piispa Wróbel jo päivällä itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksessa. Tältä pohjalta voisi olla hankalaa olla kutsumatta piispaa illan juhliin.

Tietysti sekin on otettava huomioon, että linnan juhlilla on myös kansainvälinen aspekti, kutsutaanhan sinne myös Suomeen akkreditoidut suurlähettiläät ja asiainhoitajat. Monet katoliset maat voisivat pahastua, jos heidän piispaansa ei kutsuttaisi.

"Tietysti sekin on otettava huomioon, että linnan juhlilla on myös kansainvälinen aspekti, kutsutaanhan sinne myös Suomeen akkreditoidut suurlähettiläät ja asiainhoitajat."

Toisaalta, sivistysvaltiolle olisi eduksi jos puhuvan käärmeen lahkolaisia ei kutsuttaisi ollenkaan, täysin riippumatta taikauskon laadusta.

old_profile_25605 kirjoitti:

Tuota olen minäkin ihmetellyt jo pidemmän aikaa. Katolinen kirkkohan ei ole Suomessa edes mitenkään suuri, esim. helluntailaisia, Jehovan todistajia ja muslimeja on kaikkia selvästi katolisia enemmän.

Eräs ajatus taustalla voi olla, että katolinen kirkko on kuitenkin maailmanlaajuisesti hyvin merkittävä. Siksi sen ekumeeninen merkitys on hyvin suuri, ja kirkon edustajat kutsutaan esim. ekumeenisiin jumalanpalveluksiin. Olihan piispa Wróbel jo päivällä itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksessa. Tältä pohjalta voisi olla hankalaa olla kutsumatta piispaa illan juhliin.

Tietysti sekin on otettava huomioon, että linnan juhlilla on myös kansainvälinen aspekti, kutsutaanhan sinne myös Suomeen akkreditoidut suurlähettiläät ja asiainhoitajat. Monet katoliset maat voisivat pahastua, jos heidän piispaansa ei kutsuttaisi.

ainakin pahastuin, että 70-vuotta täyttänyttä uskonnottomien etujärjestöä Vapaa-ajattelijain liittoa ei kutsuttu Linnaan.

Tulee mieleen Aforismi (muistaakseni Jarkko Laineelta)

"Ekumeniasta tulee mieleen yhdenkoon sukkahousut."

old_profile_25605 kirjoitti:

Tuota olen minäkin ihmetellyt jo pidemmän aikaa. Katolinen kirkkohan ei ole Suomessa edes mitenkään suuri, esim. helluntailaisia, Jehovan todistajia ja muslimeja on kaikkia selvästi katolisia enemmän.

Eräs ajatus taustalla voi olla, että katolinen kirkko on kuitenkin maailmanlaajuisesti hyvin merkittävä. Siksi sen ekumeeninen merkitys on hyvin suuri, ja kirkon edustajat kutsutaan esim. ekumeenisiin jumalanpalveluksiin. Olihan piispa Wróbel jo päivällä itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksessa. Tältä pohjalta voisi olla hankalaa olla kutsumatta piispaa illan juhliin.

Tietysti sekin on otettava huomioon, että linnan juhlilla on myös kansainvälinen aspekti, kutsutaanhan sinne myös Suomeen akkreditoidut suurlähettiläät ja asiainhoitajat. Monet katoliset maat voisivat pahastua, jos heidän piispaansa ei kutsuttaisi.

Tuli vielä mieleeni, että Linnaan oli kutsuttu piispakunnan lisäksi ainakin yksi kirkon pää, nimittäin Suomen Vapaakirkon johtaja Valtter Luoto. Hän joutui kuitenkin tyytymään sisäänpääsyyn "tavallisen kansan" ovesta Mariankadun puolelta, ei Esplanadilta kuten piispat. Tähän on kyllä aika hankala löytää mitään muuta perustetta kuin se, että Valtter Luodolla ei ole piispan titteliä eikä liioin komeaa virka-asua. Ainakaan jäsenmäärä ei asiaa voi selittää, onhan Vapaakirkolla selvästi enemmän jäseniä (yli 14.000) kuin katolisella kirkolla Suomessa (noin 10.000).

old_profile_25605 kirjoitti:

Tuli vielä mieleeni, että Linnaan oli kutsuttu piispakunnan lisäksi ainakin yksi kirkon pää, nimittäin Suomen Vapaakirkon johtaja Valtter Luoto. Hän joutui kuitenkin tyytymään sisäänpääsyyn "tavallisen kansan" ovesta Mariankadun puolelta, ei Esplanadilta kuten piispat. Tähän on kyllä aika hankala löytää mitään muuta perustetta kuin se, että Valtter Luodolla ei ole piispan titteliä eikä liioin komeaa virka-asua. Ainakaan jäsenmäärä ei asiaa voi selittää, onhan Vapaakirkolla selvästi enemmän jäseniä (yli 14.000) kuin katolisella kirkolla Suomessa (noin 10.000).

Vapaa kirkko halusi olla vapaa ja taisteli uskonnonvapauden puolesta. Luterilaisessa kirkossa sille ei ollut tilaa koska he vaativat uskovien ehtoollista. Luterilaisessa kirkossa piti kaikkien käydä ehtoollisella olipa uskovainen tai ei. Heti kun uskonnonvapauslaki tuli voimaan 1923 vapaakirkko itsenäistyi omaksi kirkoksi niin kuin muitakin kirkkoja. Oli varmaan hirveää sinnittää vastoin omaatuntoa luterilaisten mukana.

aikoinaan se kirkko kirjoitti:

Vapaa kirkko halusi olla vapaa ja taisteli uskonnonvapauden puolesta. Luterilaisessa kirkossa sille ei ollut tilaa koska he vaativat uskovien ehtoollista. Luterilaisessa kirkossa piti kaikkien käydä ehtoollisella olipa uskovainen tai ei. Heti kun uskonnonvapauslaki tuli voimaan 1923 vapaakirkko itsenäistyi omaksi kirkoksi niin kuin muitakin kirkkoja. Oli varmaan hirveää sinnittää vastoin omaatuntoa luterilaisten mukana.

Vapaakirkollisesti ajattelevat taistelivat kylläkin uskonnonvapauden puolesta. Paljolti heidän ansiostaan Suomen suuriruhtinaskunnassa säädettiin 1889 nk. eriuskolaislaki, joka mahdollisti muidne protestanttisten kirkkojen perustamisen Suomen (tämä laki on muuten luettavissa Vapaa-ajattelijoiden sivuilla). Vastoin yleistä odotusta vapaakirkolliset eivät kuitenkaan perustaneet omaa kirkkoa ja eronneet luterilaisesta kirkosta. Vain kaksi protestanttista yhteisöä, baptistit ja metodistit, tekivät näin.

En tiedä, onko koskaan kattavasti selvitetty, miksi vapaakirkolliset eivät tuossa vaiheessa eronneet omaksi yhteisökseen - halua tähän kyllä oli. Uskoisin, että monet tähän ryhmään kuuluvat vierastivat ylipäänsä kirkkoa laitoksena ja pelkäsivät rekisteröitymisen johtavan vapaan kristillisyyden "kirkollistumiseen" ja laitostumiseen. Toinen syy voi olla, että monet vapaakirkolliset mielsivät olevansa ikään kuin luterilaisen kirkon "uskova ydin", jota tarvittiin elävän kristillisyyden ylläpitäjänä luterilaisen kirkon sisällä.

> Kesällä huomaa kauniin ilman vähentävän eroja.

Toivotaan kamalaa räntäkeliä jouluksi ja uudeksivuodeksi!! ;)

aikoinaan se kirkko kirjoitti:

Vapaa kirkko halusi olla vapaa ja taisteli uskonnonvapauden puolesta. Luterilaisessa kirkossa sille ei ollut tilaa koska he vaativat uskovien ehtoollista. Luterilaisessa kirkossa piti kaikkien käydä ehtoollisella olipa uskovainen tai ei. Heti kun uskonnonvapauslaki tuli voimaan 1923 vapaakirkko itsenäistyi omaksi kirkoksi niin kuin muitakin kirkkoja. Oli varmaan hirveää sinnittää vastoin omaatuntoa luterilaisten mukana.

todellisen uskonnonvapauden puolesta jo 70 vuotta. Toki jo aikaisemmin oli ollut uskonnonvapauden puolesta puhujia:

"1890-: kuohuntaa

Valtionkirkkojen asema ja koulujen uskonnonopetus nousi esille jälleen vuosisadan taitteessa. Toisaalta ns. radikaali sivistyneistö ja toisaalta marxilainen työväenliike nousivat. Uskonnonvapautta vaativien kuoroon yhtyivät vielä baptistit ja teosofit. Tunnetuin tuon ajan paperi on Forssan kokouksen 1903 sosiaalidemokraattinen julistus: "Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat katsottava yksityisiksi yhdistyksiksi, jotka itse järjestävät sisälliset asiansa. Uskonnonopetus on poistettava kouluista."[2],

Valtion ja kirkon ero ei toteutunut, mutta nyt lähinnä uskonnottomat pakottivat valtion säätämään lakeja jotka laajentivat uskonnonvapautta. Jotkut elivät tahallisesti "susipareina" ja kieltäytyivät kirkkohäistä, jolloin heidät tuomittiin avioliittoon silloisen lain nojalla. Myöhemmin jätettiin lapsia kastamatta ja siis pois kirkonkirjoista, ja tämän väestökirjanpidollisen ongelman ratkaisuksi syntyi siviilirekisteri vuoden 1918 alusta. Muodollinen ehtoollispakko oli poistunut jo aiemmin.

1918 annettiin laki, jolla juutalaiset eli "mooseksenuskoiset" saivat kansalaisoikeudet. Ei-kristitylle ryhmälle tuli nyt ensimmäistä kertaa oikeus todistaa oikeudessa.

Vuosisadan vaihteen vaatimukset kirkon ja valtion täydellisestä erosta olivat aikaansa nähden rajuja. Toisaalta muita rajuja muutoksia tapahtui, kansanedustuslaitoskin muuttui lähes Euroopan vanhoillisimmasta maanosan nykyaikaisimpaan. Ranskassa vuonna 1905 kirkko ja valtio erosivat, ja sama olisi voinut tapahtua Suomessakin."

old_profile_25605 kirjoitti:

Vapaakirkollisesti ajattelevat taistelivat kylläkin uskonnonvapauden puolesta. Paljolti heidän ansiostaan Suomen suuriruhtinaskunnassa säädettiin 1889 nk. eriuskolaislaki, joka mahdollisti muidne protestanttisten kirkkojen perustamisen Suomen (tämä laki on muuten luettavissa Vapaa-ajattelijoiden sivuilla). Vastoin yleistä odotusta vapaakirkolliset eivät kuitenkaan perustaneet omaa kirkkoa ja eronneet luterilaisesta kirkosta. Vain kaksi protestanttista yhteisöä, baptistit ja metodistit, tekivät näin.

En tiedä, onko koskaan kattavasti selvitetty, miksi vapaakirkolliset eivät tuossa vaiheessa eronneet omaksi yhteisökseen - halua tähän kyllä oli. Uskoisin, että monet tähän ryhmään kuuluvat vierastivat ylipäänsä kirkkoa laitoksena ja pelkäsivät rekisteröitymisen johtavan vapaan kristillisyyden "kirkollistumiseen" ja laitostumiseen. Toinen syy voi olla, että monet vapaakirkolliset mielsivät olevansa ikään kuin luterilaisen kirkon "uskova ydin", jota tarvittiin elävän kristillisyyden ylläpitäjänä luterilaisen kirkon sisällä.

Syy oli se, ettei kirkko ja valtio saa olla "naimisissa" ja alkuseurakunta ei ollut mikään kirkon kaltainen verottava instituutio, joten kai siksi ei perustettu ja toiseksi kai ajateltiin sitäkin, että koska oli jo kirkko olemassa, niin ei pitäisi hajota eri ryhmiin, mutta sitten se oli pakko lopulta lähteä eri teille, kun ei siihen ehtoolliskysymykseen muuten ratkaisua tullut, kun luterilaisessa kirkossa voi mennä ehtoolliselle kuka tahansa vaikkei uskoisikaan Jumalaan. Vapaakirkollisuuden juuret ovat luterilaisuudessa ja opiltaan ovat melko samanlaisia, mutta ehtoolliselle ei vapaakirkossa voi mennä yhtä kevytmielisesti kuin luterilaisessa kirkossa, tai ainakin historia kertoo näin niistä menneistä ajoista, mistä tämä kysymys lähti.

Suomessa on kristittyjä muissakin kirkkokunnissa kuin luterilaisuudessa. Enemmistö taitaa olla kristittyjä, yli 80 prossaa kuuluu luterilaisiin, mutta isoja joukkoja myös Vapaakirkkoon, helluntailaisiin, adventisteihin, kat.kirkkoon, ortodokseihin, ja niin edelleen.

Uskontotunnilla käy ne joille se opetus on järjestetty ja elämänkatsomustieto niille joille se vaihtoehto on oma. Muslimeilla on omaa opetusta ainakin isoimmissa kaupungeissa.

Tontut, peikot, maahiset on uskontoa myös, että jos tonttulauluja pitää laittaa noiden tilalle, nekin ovat uskontoa ja pakanauskontoa, sellaisia muinaisuskontoja, joita suomalaiset suosi ja uskoivat keijuihin, haltioihin, tonttuihin, maahisiin ym. Se on ihan samanlaista uskonnon syöttämistä.

Mutta uskonnot on hieno juttu, miksi taistella niitä vastaan, kun ne ovat ihmisille tärkeitä, muutenhan ne olisi loppuneet olemasta jo aikaa sitten.

huom huom huom kirjoitti:

Suomessa on kristittyjä muissakin kirkkokunnissa kuin luterilaisuudessa. Enemmistö taitaa olla kristittyjä, yli 80 prossaa kuuluu luterilaisiin, mutta isoja joukkoja myös Vapaakirkkoon, helluntailaisiin, adventisteihin, kat.kirkkoon, ortodokseihin, ja niin edelleen.

Uskontotunnilla käy ne joille se opetus on järjestetty ja elämänkatsomustieto niille joille se vaihtoehto on oma. Muslimeilla on omaa opetusta ainakin isoimmissa kaupungeissa.

Tontut, peikot, maahiset on uskontoa myös, että jos tonttulauluja pitää laittaa noiden tilalle, nekin ovat uskontoa ja pakanauskontoa, sellaisia muinaisuskontoja, joita suomalaiset suosi ja uskoivat keijuihin, haltioihin, tonttuihin, maahisiin ym. Se on ihan samanlaista uskonnon syöttämistä.

Mutta uskonnot on hieno juttu, miksi taistella niitä vastaan, kun ne ovat ihmisille tärkeitä, muutenhan ne olisi loppuneet olemasta jo aikaa sitten.

Tontut sun muut ovat harmittomia, lapsetkin tajuavat, ettei sellaisia oikeasti ole, eikä kukaan väitä, että elämä pitäisi rakentaa jonkun tonttu-uskon varaan.

Sen sijaan kaiken maailman fanaattiset kristityt vaativat suurin piirtein teokratiaa Suomeenkin. Se on jo vaarallista.

Mitä eroa on fanaattisella kristityllä ja fanaattisella muslimilla? Ei mitään.

henkiolentoihin kirjoitti:

Tontut sun muut ovat harmittomia, lapsetkin tajuavat, ettei sellaisia oikeasti ole, eikä kukaan väitä, että elämä pitäisi rakentaa jonkun tonttu-uskon varaan.

Sen sijaan kaiken maailman fanaattiset kristityt vaativat suurin piirtein teokratiaa Suomeenkin. Se on jo vaarallista.

Mitä eroa on fanaattisella kristityllä ja fanaattisella muslimilla? Ei mitään.

Mitä eroa on fanaattisella kristityllä, fanaattisella ateistilla ja fanaattisella muslimilla fanaattisella jne. ? Ei mitään.

Eija_Moilanen kirjoitti:

Mitä eroa on fanaattisella kristityllä, fanaattisella ateistilla ja fanaattisella muslimilla fanaattisella jne. ? Ei mitään.

ateisti ei usko jumaliin, joten hän ei tapa jumalansa nimissä.

UPDATE_7878883 kirjoitti:

ateisti ei usko jumaliin, joten hän ei tapa jumalansa nimissä.

Kyllä joululaulujen kuuntelu noin vaarallista on.

varo vaan...

http://www.jjyra.com/musiikki/01 Joulu lakeuksien takaa.mp3