Helluntailaisten oma

maksanut syntivelkamme, lopullisesti, siinäpä aihettaa amentaa "ilolla" autuuden lähteestä yhä enemmän iloa ja voimaa elämään, ja ennenkaikkea energiat pitäisi suunnta evankeliointii, eikä niinkään sielulliseen ja hurmosmaiseen ilonpitoon, joka ei ehkä ole aina niin Hengen vaikuttamaa, vaan lähtee pelkästään yhdessäolon ,ainoastaan sielunmaailmaa koskettavsata yhteyden tunteesta. Sillä Jumala kyllä haluaisi, että Hänen antamaa Pyhää Henkeä käytetään ennenkaikkea muuta sielujen voittamiseen, evankeliumin viemiseen, voima todistamaan Jeesuksen voitosta ja rististä, Hänen verensä voimasta antaa syntejä anteeksi vielä tänäänkin ihan aidosti ja puhdistaa omattunnot kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa Jeesuksen kanssa ja kautta Pyhässä Hengessä.

Minusta nämä uskovien kokoontumiset pelkästään pitämään hauskaa ja tunnetasolla jubileeraamaan, eivät ehkä ole ihan Jeesuksen tarkoittamaa iloa.

Sensijaan, että rientauduttaisiin evankeliontiin sillä energialla joka näissä hengellisissä "orgioissa" tuhlataan, vain itsens ja oman minän kaikenlaiseen tunteiden löytämiseen omasta itsestään joukkohysteriankin avulla, vaikka siellä oetaan aika holtittomsti Jeesus nimeä, tunnelman aikaan saamiskesi, pelkästään ihmisen tai usempien vaikutuksesta, jolla ei ole mitään syvällisempää vaikutusta, kunah ei vaan olisi "krapula" seuraavana päivänä, kun kaikki tunteen rippeetkin pumpattiin edellisenä päivänä esiin.

Ei tämä ole mitään vastahenkeä, kyllä iloa pitää olla uskonelämssä, mutta jos pelkästään sen takia järjestetään "pileitä", niin siinä on jotain vastenmielistä hengelliselle uskovaiselle.

Siksi on tälläinen sananpaikka kohdallaan aina silloin tällöin.
Pyhän Hengen antama ilo on erilaista, siitä voi olla osallinen vaikka on ihan yksin, vaikka ei siinä silloin yksin ole, vaan siinä ilossa on aina mukana Jumala, Jeesus Pyhä Henki ja minä/sinä, ja se on todellista, Golgatan kautta kulkeneen Mestarimme kärsimyksen kautta ansaittua totista ja pysyvää iloa. Eikä se ilo ole riehakasta metelinpitoa, vaan siihen sisältyy aina vakavuus, kyynelkin kuuluu siihen, se koskettaa syvältä, siinä ilossa on anteeksisaamisen vapautta ja rauhaa, siinä onKristus mukana, siinä koetaan golgatan rakkautta, jota vain Jeesus voi antaa.