Kävin elokuvissa katsoon joulutarinan. Se oli mielestäni liian surullinen. Talviset kuvat oli upeita, mutta jos tunteille antoi vallan itkus meni. Mielipiteitä muilta?
Joulutarina
tonttu ja muor
187330
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Meillä viisivuotiaalta tuli kova itku eikä halunnut katsoa valkokangasta päinkään vaan halusi pois. Ihmettelen kovasti kun kaikenmaailman hupiipirretyissä on ikäraja seitsemän vuotta. Sellaisia elokuvia, joissa ei ole mitään sen kummempaa mitä tvn lastenohjelmat suoltavat joka päivä. Miten tämä elokuva voi olla sallittu kaikenikäisille, ja vielä markkinoidaan koko perheen elokuvana?
Aavistelimme kyllä etukäteenkin että elokuva on liian surullinen mutta tuttava suositteli.
Jos ei elokuvassa ole kielletty-ikärajaa, niin voisihan siinä olla edes joku suositusikäraja, kuten lasten teatteriesityksissä usein on.
Kävin eilen katsomassa 6v tyttöni kanssa ja vielä illalla tyttö nyyhkytti sängyssä pikku Aadan kohtaloa. Oli kyllä aivan liian surullinen ja ei kyllä kovin Jouluinen olo tullut. Ei alle 8-vuotiaille
Olen aivan samaa mieltä. Joulumieli oli kaukana elokuvan jälkeen. Olin kuvitellut että elokuvassa näytetään pukinpajan touhuja ja joululaulujakaan ei soitettu.
Pitkästä aikaan Suomessa edes jonkinlainen joulu aiheinen elokuva. Kuka on niin väittänyt, että se on mukamas lapsille suunnattukaa? Okei ikäraja, mutta se on heidän tapansa saada lisää katsojia vetämällä ikärajan alas.
Sitä paitsi. Onhan tuo surumielisyys ihan hyvä vaihtelua jenkkien komedioihin. Valitettavasti tätä leffaa ei näytetä siellä, vai olenko väärässä?
Me kävimme 7- vuotiaan pojan kanssa katsomassa elokuvan, ja hän olisi myös halunnut ensimmäisen puolen tunnin ajan poistua koko salista, ja melkein lähdimmekin. Elokuva oli surullinen, ja oma poikani pelästyi lisäksi alun rajuja kohtauksia, jossa Nikolasta "koulittiin" oppipojaksi. Ikäraja olisi mielestäni ollut hyvinkin tarpeellinen. Sillä tavalla herkimmät lapset olisivat voineet jäädä kotiin.
lähtemästä kun poikasi kerran halusi lähteä?
No, sinä myös "koulit" pojastasi miestä, joka ei kuvia pelkää.. "mutta kun tuli ostettua kalliit liput".. pakko katsoa. Lue nyt tuo oma tekstisi.
Kyseessä oli joulutarina, jota olimme ajaneet turkaisen pitän sadan kilometrin matkan katsomaan, joten kyllä, se se esti, sillä paha mieli olisi pojalla myös sieltä kesken pois lähtiessä ollut. Nämä elokuvakokemukset kun ei kaikille ole jokapäiväisiä. Ja ei, en kouli ihanan herkästä pojastani yhtään mitään, kuten luulet. siellä me halittiin ja keskusteltiin kuiskaten elokuvasta ja pahasta mielestä, ja lapsi ITSE halusi kuitenkin jäädä katsomaan, muuttuisiko elokuva mukavammaksi. Et kuitenkaan ymmärtänyt, mitä kirjoituksellani hain, eli ikärajaa, joka olisi minulle kertonut ettei kyseinen elokuva mahdollisesti sovi lapselleni. Mutta arvasin, että joku heti kilahtaa, kun tänne kirjoittaa, huvittavaa. Mukavaa uutta vuotta vaan!
Mielestäni elokuva ei ollut liian surullinen. Se oli varmasti pienistä lapsista ajatuksia herättävä ja kysymyksiä tulee paljon.
Usein hyvin pienikin lapsi joutuu kohtaamaan kuolemaa esimerkiksi isovanhempien poismenon kautta. Tässä kuolemalla ei mässäilty, vaan siitä tehtiin kaunis muistelemisen arvoinen asia. Pikku-Adaa ei koskaan unohdettu.
Jos lapset surivat Nikolaksen kohtaloa kierrellä talosta taloon vuosittain, heillehän voi olla hyvä huomata kuinka tärkeää on se että heillä on rakastavat vanhemmat ja kotona hyvä olla.
Elokuva oli mielestäni todella onnistunut, osa vastauksista (esim. punanuttu) oli vähän väkisin väännetty, mutta postikorttimaiset Levin kuvat, kaunis musiikki, ja todella hyvätahtoinen antamisen ilon välittäminen teki elokuvasta sellaisen että mielestäni se sopi ihan pienimmistä vanhimpiin.
Itse koen olevani raavas mies ja kyllä minulla vesi oli poskilla useampaan kertaan elokuvan aikana, mutta silti lähdin todella hyvin mielin elokuvista pois ja joulumieli oli läsnä.
Käytiin koko perhe katsomassa kyseinen leffa, ja täytyy sanoo, että se oli ehdottomasti paras näkemäni kotimainen elokuva pitkään aikaan! Surullinen se oli, totta, mutta ihanan liikuttavalla tavalla, ja olihan sen leffan loppu kuiteski ihan "iloinen". Elokuva oli täynnä hienoja maisemia, loistavaa kuvausta ja näyttelemistä (esim Kari Väänänen oli aivan huippu ), samoin tarina oli kerrassaan upee!
Suosittelen kaikille!
Sinällään ei kuva huono ollut, mutta minua ällötti sen pukin epäsiisti ulkonäkö. Miksei sillä voinut olla siisti parta edes.
Joulutarina on hieno elokuva. Se on ahdistava ja surullinen, traaginen sanalla sanoen, mutta upeasti toteutettu.
Olen samaa mieltä siinä, että elokuva tarvitsisi edes suositus ikärajan. Se ei todellakaan ollut mikään lasten elokuva. Vielä mainostetaan koko perheen elokuvana.
Niin kuin edellä sanottiin niin kyllähän lapset voivat sitä myös positiivisesti omaan elämäänsä heijastaa. Väittäisisin aihepiirin kuitenkin olevan liiana ahdistava pienelle lapselle.
Syyllisyyden tunteet siitä, ettei pukilla ollut "omaa" elämää, kaikki aika meni lasten lelujen tekoon, onneton varhaislapsuus ja pukin itsemurha lopussa..
Loivat hyvää muttei kovin lapsiystävällistä elokuvaa. En sano, että sitä olisi siihen suuntaan todellakaan pitänyt ajaa, mutta olisi siitä voinut varoittaa.
Ulkoasu vaatteineen kaikkineen oli upeaa.
(mikä puhe epäsiististä ulkoasusta, aitohan se vain oli)
Miksi aikuiset eivät ota selvää etukäteen elokuvista, joita vievät pieniä lapsia katselemaan. Minä taas en kokenut elokuvaa ahdistavana. Siinä oli hienoa juuri se, että vaikka pieni poika oli menettänyt vanhempansa, silti lahjojen tekeminen ja antaminen toisille toi hänelle suuren ilon. Ja mikä itsemurha, en ainakaan huomannut, eikö hän kuollut vanhuuttaan. Elokuvaa on verrattu Bambi-elokuvaan, joka on myös osittain surullinen selviytymistarina. Elämän katoavaisuus ja jatkuvuus uusien sukupolvien kautta on todellisuutta ja sitäkin on joskus hyvä ajatella. Olisi voinut olla vielä pidempi tuo tarina. Aivan pienille lapsille en kyllä suosittelisi.
Se leffa oli aivan upea täytyy käydä katsomassa se toisen kerran vielä olen nähnyt sen yhden kerran mutta täytyy käydä katsomassa toisen kerran koska se oli niin upea ja hirno. Vielä kun sielä näyteli mm. Laura Brin , Mikko Leppilamppi puhumatakaa Antti Tuisku kuka on mun suosikki laulaja vielä kun Antti laulaa sen tunnus kappaleen
Hei! Minäkin kävn katsomassa joulutarina elokuvan se oli aika hieno siksi minä kävin katsomassa sen kun siinä oli Antti Tuisku se on lempi laulaja ja Mikko Leppilampi oli ja paras. Anttia ei näkynyt paljoakaan olin vähän pettynyt.Siinä oli aika hienot maisemat varsinki talvella.Oli kesälläkin hienot maisemat minä tykkäsin enemmän talvi maisemasta.
mahdollisimman paljon. Ja miten hän muuten pääsi? Eihä sillä Ruiskulla ole saanut näyttelijän koulutusta, vai?
Niin ja mekin valitamme, että rapakon takana kaiken maailman hip hopparit pääsevät leffoihin, koska heillä on jo valmis fanikunta, joten vain tuomaan yleisöä kyseiselle elokuvalle.
Suomessa riittäisi varmasti lahjakkaita nuoria, jotka ovat teatterissa, mutta jokin jarruttaa "sä oot liian nuori" asenteella. Just tommoisiin jouluelokuviin nuoret sopii. Tai sitten koulun todistus jarruttaa ja mukamas menee luovuuden edelle.
tykkäsin kovasti. Upeat maisemat ja hyvät näyttelijät. Hienosti tehty.
Itsekin kävin katsomassa kyseisen elokuvan. Se oli mielestäni rodella hyvä! Hyvin kuvattu ja ohjattu. Tippa meinasi tulla kyllä monta kertaa silmään, mutta elokuvan tarkoitus varmaan olikin laittaa ihmiset miettimään.
Eilen tuli tv:stä - oli kyllä aivan ihana!