Täältä ne liikenneopettajat tulevat:

Googleta haku: HAMK/HAOKK etc. ja näet, että he tulevat korkakoulusta ja yliopistosta. Tämä vuodesta 1993 lukien. Sitä ennen oli hiukka suppeampi koulupohja. Harkitseppa vaikkapa ammatiksi.
Uskon, että hommat on hanskassa ja taitoa löytyy.
Kuiteski lukiota pidempi opiskelu, 100 opintopistettä. Pohjalla yo, lukio, tai toisen asteen tutkinto ja kasvatustieteen pk /abro.
121796
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Ojankaivuututkintoa ei sovi unhoittaa, mikäli halajaa liikenneopetusalalle.

Äänestä

huonopalkkaiseen työhön jossa suurinosa työskentelee tuntipalkalla ja alalle jota ei arvosteta?
Pitkiä työpäiviä, joihin kuuluu iltaisin teoriatunnit, pimeänajo-opetus jne, vapaa-aikaa ei jää... Lisäksi liukkaankelin opetuksessa joudut seisomaan tuulessa ja tuiskussa ulkona, samoin kuten moottoripyöräopetuksessa.
Ainainen "kellonperässä juokseminen" on jokapäiväistä.
Jos opetat hyvin/tunnollisesti, tai huonosti, saat haukut jokatapauksessa, vanhempiensa toimesta "lellityiltä/selkärangattomilta" sekä uusavuttomilta oppilailta, joista moni ei jaksa edes rattia kääntää.

Alhaiset ajokortinhinnat, laittavat omistajan hermot kireälle, kun joutuvat taistelemaan kannattavuuden kanssa ja siitä kärsivät myös opettajat.

Ei kiitos!

Äänestä
  • Olen itse pikku hiljaa lopettelemassa nämä hommat voin vain todeta, että puhut asiaa juttu on juuri näin.

    Äänestä

  • se on kirjoitti:

    Olen itse pikku hiljaa lopettelemassa nämä hommat voin vain todeta, että puhut asiaa juttu on juuri näin.

    Pah yliopistokoulutuksesta kaukana...

    Äänestä

  • Geemisti kirjoitti:

    Pah yliopistokoulutuksesta kaukana...

    En mollaisi liikenneopttajkoulutusta enkä liikenneopettajien työtä.
    Kyseinen koulutus on mielestä yksi Suomen parhaimmista opettajakoulutuksista varsinkin taidon oppimisen näkövinkkelistä katsottun.

    Työ sinällään on osin "epäkiitollinen". Liikenteessä kuolee joka viikko suunnilleen samanverran ihmisiä kuin Jokelan tapauksessa. Eipä kiinnosta juuri kettään? Loukkaantuneet ja loppuiäkseen vammautuneet vielä lisäksi.

    Miltä mahtaisi vaikkapa peruskoulun opettajista tuntua, jos samanverran oppilaita menehtyisi väkivaltaisesti viikottain? Jokelan tapaus oli todella järkytys kaikille opinalalla työskenteleville. Voin vakuuttaa!!!

    En pilkkaisi myöskään akateemista loppututkintoa, koska pilkka sattuisi omaan nilkkaan, mutta onhan näissä eroja. Liik.opettajan oppi on hyvin käytännönläheistä oppimis- ynm. teoriat huomioon ottava kokonaisuus. Esim kasvatustieteiden maisterin tutkinto on enemmän teoriaan painottuva. Tosin hyvin "ihmisläheinen". Molemmisaa on puolensa. Jonkinasteinen yhdistelmä voisi olla hyvä juttu? Liikennekasvatusta on tosivähän esim peruskouluissa ja muuallakin, vaikka liikenteessä selviäminen on nykykansalaisen perustaitoja siinä missä moni muukin oppiaine. Ehkäpä sitäkautta saataisiin muutama sataa ihmistä säilymään elävinä ja terveen kirjoissa vuosittain.

    En tiedä, että kuinka monta akateemisen loppututkinnon suorittaneita on liikenneopttajaina. Toisnpäin edenneitä varmaan löytyy useampiakin.

    Tekniikan- ja liikennealan opettaja, KM (ei vielä tohtori) :)

    Äänestä

  • opistotason oppi kirjoitti:

    En mollaisi liikenneopttajkoulutusta enkä liikenneopettajien työtä.
    Kyseinen koulutus on mielestä yksi Suomen parhaimmista opettajakoulutuksista varsinkin taidon oppimisen näkövinkkelistä katsottun.

    Työ sinällään on osin "epäkiitollinen". Liikenteessä kuolee joka viikko suunnilleen samanverran ihmisiä kuin Jokelan tapauksessa. Eipä kiinnosta juuri kettään? Loukkaantuneet ja loppuiäkseen vammautuneet vielä lisäksi.

    Miltä mahtaisi vaikkapa peruskoulun opettajista tuntua, jos samanverran oppilaita menehtyisi väkivaltaisesti viikottain? Jokelan tapaus oli todella järkytys kaikille opinalalla työskenteleville. Voin vakuuttaa!!!

    En pilkkaisi myöskään akateemista loppututkintoa, koska pilkka sattuisi omaan nilkkaan, mutta onhan näissä eroja. Liik.opettajan oppi on hyvin käytännönläheistä oppimis- ynm. teoriat huomioon ottava kokonaisuus. Esim kasvatustieteiden maisterin tutkinto on enemmän teoriaan painottuva. Tosin hyvin "ihmisläheinen". Molemmisaa on puolensa. Jonkinasteinen yhdistelmä voisi olla hyvä juttu? Liikennekasvatusta on tosivähän esim peruskouluissa ja muuallakin, vaikka liikenteessä selviäminen on nykykansalaisen perustaitoja siinä missä moni muukin oppiaine. Ehkäpä sitäkautta saataisiin muutama sataa ihmistä säilymään elävinä ja terveen kirjoissa vuosittain.

    En tiedä, että kuinka monta akateemisen loppututkinnon suorittaneita on liikenneopttajaina. Toisnpäin edenneitä varmaan löytyy useampiakin.

    Tekniikan- ja liikennealan opettaja, KM (ei vielä tohtori) :)

    sinun tietävän, että opistotason koulutukset ovat kaput. Loppu. Halt. Stoi. Stop.
    Yliopistoissa ja korkeakouluissa annetaan muutakin koulutusta, kuin ns. ylempiä tutkintoja varten.
    Siellä opetetaan VAIN yliopisto- ja korkeakoulutasoisia aineita.
    Lienet kateellinen, hörähtänyt, tai asioiden sotkija. Onneton venkura.

    Äänestä

  • Pölhöläinen kirjoitti:

    sinun tietävän, että opistotason koulutukset ovat kaput. Loppu. Halt. Stoi. Stop.
    Yliopistoissa ja korkeakouluissa annetaan muutakin koulutusta, kuin ns. ylempiä tutkintoja varten.
    Siellä opetetaan VAIN yliopisto- ja korkeakoulutasoisia aineita.
    Lienet kateellinen, hörähtänyt, tai asioiden sotkija. Onneton venkura.

    Niin, se että valtiovalta päätti aikoinaan sivistää kansaa ja korottaa oppiarvot, ei muuta niiden järjestystä.
    Akateemisella tutkinnolla ymmärretään PÄÄSÄNTÖISESTI juuri tuota alansa ylintä ja korkeinta koulutusta, jota yliopistot ja tiedekorkeakoulut antavat.
    Tätä alemmat oppilaitokset ovat entisiä opistoja, nykyisiä AMK-kouluja.

    Opettajan näkökulmasta (28v takana opettajan uraa ensin opistossa, nyt amk:ssa) mikään ei ole muuttunut, vain koulun ja tulevan nimikkeen korotus 'ammattikorkeakoulutukinnoksi'. Varsinaisella korkeakoululla sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä.

    Miten ihmiset sitten loppupeleissä sijoittuvat työelämään tai kuka saa mitäkin palkkaa, on taas ihan eri asia. Siinä on henkilökemialla, suhteilla ja omilla kyvyillä suuri merkitys tittelin ja tutkinnon lisäksi.

    Äänestä

  • käytäntö ja teoria kirjoitti:

    Niin, se että valtiovalta päätti aikoinaan sivistää kansaa ja korottaa oppiarvot, ei muuta niiden järjestystä.
    Akateemisella tutkinnolla ymmärretään PÄÄSÄNTÖISESTI juuri tuota alansa ylintä ja korkeinta koulutusta, jota yliopistot ja tiedekorkeakoulut antavat.
    Tätä alemmat oppilaitokset ovat entisiä opistoja, nykyisiä AMK-kouluja.

    Opettajan näkökulmasta (28v takana opettajan uraa ensin opistossa, nyt amk:ssa) mikään ei ole muuttunut, vain koulun ja tulevan nimikkeen korotus 'ammattikorkeakoulutukinnoksi'. Varsinaisella korkeakoululla sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä.

    Miten ihmiset sitten loppupeleissä sijoittuvat työelämään tai kuka saa mitäkin palkkaa, on taas ihan eri asia. Siinä on henkilökemialla, suhteilla ja omilla kyvyillä suuri merkitys tittelin ja tutkinnon lisäksi.

    ylenemisessä virkauralla.

    Äänestä

  • käytäntö ja teoria kirjoitti:

    Niin, se että valtiovalta päätti aikoinaan sivistää kansaa ja korottaa oppiarvot, ei muuta niiden järjestystä.
    Akateemisella tutkinnolla ymmärretään PÄÄSÄNTÖISESTI juuri tuota alansa ylintä ja korkeinta koulutusta, jota yliopistot ja tiedekorkeakoulut antavat.
    Tätä alemmat oppilaitokset ovat entisiä opistoja, nykyisiä AMK-kouluja.

    Opettajan näkökulmasta (28v takana opettajan uraa ensin opistossa, nyt amk:ssa) mikään ei ole muuttunut, vain koulun ja tulevan nimikkeen korotus 'ammattikorkeakoulutukinnoksi'. Varsinaisella korkeakoululla sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä.

    Miten ihmiset sitten loppupeleissä sijoittuvat työelämään tai kuka saa mitäkin palkkaa, on taas ihan eri asia. Siinä on henkilökemialla, suhteilla ja omilla kyvyillä suuri merkitys tittelin ja tutkinnon lisäksi.

    kasvatustieteitä takana. Entistä = Sähköinssi.
    -
    Jos runosi pitäisi paikkansa, ei eräisiin virkoihin saisi ottaa amk:laisia, koska monissa niissä vaaditaan korkeakoulutausta.
    Kuitenkin netistä etc. voit tarkistaa, että se kelpaa. Tietysti.
    Kun amk:t tulivat, pidennettiin ja korotettiin opetusohjelmia reippaasti, joten ne ovat kansainvälisen mallin mukaisia korkeakouluja. Stop.
    Katsokaa myös opetushallituksen sivuja, joka todistaa kaavoissaankin saman.

    JOS kirjoittajan väite pitäisi paikkansa, ei myöskään diplomi-inssi, proviisori, arkkitehti, ekonomi, sotatieteen maisteri, eikä poliisialan maisteritkaan olisi korkeakoulutettuja. Ohohohoh. Entä näyttelijät, musiikkialan maisterit etc.
    Voi meitä maalaisia. Voi kateutta.
    Koko maailma on ollut iät ajat täynnä BBA ja MBA- tutkintoja. Suomi Neuvostoliiton varjossa on ollut länsimaisten kehitysjuttujen ulkopuolella ja laahustaa häntäpäässä mukana. Vihdoinkin edes nyt ja nyt puheet pois.
    On ikävää, että uusia tutkintoja vastustetaan. Se perustuu kateuteen, tietämättömyyteen ja moukkamaisuuteen
    Terv. Sven J---sson, Gradu valmiina ja pia maisterin paperit taskussa, ei ylpeydellä, vaan nöyryydellä.

    Äänestä

  • käytäntö ja teoria kirjoitti:

    Niin, se että valtiovalta päätti aikoinaan sivistää kansaa ja korottaa oppiarvot, ei muuta niiden järjestystä.
    Akateemisella tutkinnolla ymmärretään PÄÄSÄNTÖISESTI juuri tuota alansa ylintä ja korkeinta koulutusta, jota yliopistot ja tiedekorkeakoulut antavat.
    Tätä alemmat oppilaitokset ovat entisiä opistoja, nykyisiä AMK-kouluja.

    Opettajan näkökulmasta (28v takana opettajan uraa ensin opistossa, nyt amk:ssa) mikään ei ole muuttunut, vain koulun ja tulevan nimikkeen korotus 'ammattikorkeakoulutukinnoksi'. Varsinaisella korkeakoululla sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä.

    Miten ihmiset sitten loppupeleissä sijoittuvat työelämään tai kuka saa mitäkin palkkaa, on taas ihan eri asia. Siinä on henkilökemialla, suhteilla ja omilla kyvyillä suuri merkitys tittelin ja tutkinnon lisäksi.

    Opetushallituksen sivuilta voi jokainen tarkistaa koulutusrakenteemme.
    Sieltä selviää koulutuksen ja oppilaitosten taso ja keskinäinen vertailtavuus.
    Yliopistot ja kaikki korkeakoulu- nimiset ovat toki samalla tasolla.
    Omat mielikuvamme ovat aina asettaneet jopa eri lukiot eri tasoilleen. Puhumattakaan yliopistoista.
    Yliopistot ovat useimmiten enemmän siellä teoria- ja tiede-/tutkimuspuolella ja AMK:t etc. hiukka enemmän käytäntöön liittyen. Vihdoinkin saadaan osaajia omasta maastamme.

    Opistot on lakkautettu jo aikoja sitten.

    Niiden t i l o i h i n toki muuttivat tulevat amk:t ja alan opinnoista tuli korkeatasoisempia, vaativampia ja 18-24 kk pidempiäkin. Korkeakouluja.

    Jos johonkin virkaan vaaditaan korkeakoulututkinto, kelpaa amk tutkinto tietysti.

    JOS olet kateellinen, yritä muuttaa lainsäädäntöä ja koulutusrakennetta kautta Euroopan ja koko maailmankin tasolla.

    Säälin Sinua poloinen. Nyt nitä korkeakoulutettuja on liikaa ja et olekaan se kyläsi ainoa opiskellut tyyppi.

    In vino veritas?

    Äänestä

¤ meidän yliopisto-opet ovat samaa mieltä. Korkeakoulu on korkeakoulu, tai nimi pois. Arvosta amk- opiskelijoita, koska siinä on mukana hiukka enemmän sitä tekemistä. Käytäntöä-kin.

Äänestä
  • eipä muuta.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


OutoLintu Zeus kirjoitti:

Googleta haku: HAMK/HAOKK etc. ja näet, että he tulevat korkakoulusta ja yliopistosta. Tämä vuodesta 1993 lukien. Sitä ennen oli hiukka suppeampi koulupohja. Harkitseppa vaikkapa ammatiksi.
Uskon, että hommat on hanskassa ja taitoa löytyy.
Kuiteski lukiota pidempi opiskelu, 100 opintopistettä. Pohjalla yo, lukio, tai toisen asteen tutkinto ja kasvatustieteen pk /abro.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu