Naudanlihakilon tuottaminen Brasiliassa päästää ilmaan kolme kertaa niin paljon kasvihuonekaasuja kuin vastaavan lihakilon tuottaminen Ruotsissa.
Ruotsin tuottajajärjästö LRF perustelee ruotsalaislihan paremmuutta Ruotsin maatalousyliopiston tutkimuksella. Sen mukaan naudat Brasiliassa niukalla rehulla kasvavat hitaasti. Kolminkertainen kasvuaika tuottaa kolminkertaiset metaanipäästöt.
Lisäksi on vielä otettava huomioon kuljetuksen vaikutukset ympäristöön.
Kehottaisinkin myös Mielipidepankkia siirtymään lähiruokaan.
Ruotsin tuottajajärjästö LRF perustelee ruotsalaislihan paremmuutta Ruotsin maatalousyliopiston tutkimuksella. Sen mukaan naudat Brasiliassa niukalla rehulla kasvavat hitaasti. Kolminkertainen kasvuaika tuottaa kolminkertaiset metaanipäästöt.
Lisäksi on vielä otettava huomioon kuljetuksen vaikutukset ympäristöön.
Kehottaisinkin myös Mielipidepankkia siirtymään lähiruokaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
rehumäärät, niin he paaluttavat kilpailukyvylle aivan uudet merkkipaalut. Kuljettaminen kylmäkonteilla on ympäristöystävällistä ja erittäin edullista. Tärkeintä ei ole lähiruoka, vaan se, missä tuotetaan edullisimmin, ympäristöystävällisemmin ja kilpailukykyisimme. Lähiruoka sinällään ei täytä noita tärkeitä vaateita. Miksi kepulaiset ei voi olla rehellisiä ja kertoa kysymyksen olevan kepun kannattajakunnan toimeentulosta? Miksi yrittää peitellä sitä väärien argumenttien alle?
maanviljelijöiden ja elintarviketyöläisten toimeentulosta, pitääkö sen aina mainita. Senhän pitää olla sevä jokaiselle, ainakin isänmaalliselle Suomalaiselle.
Mutta, lihantuotanto aiheuttaa 18 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Tästä kolmannes aiheutuu sademetsien polttamisesta laidunmaaksi, neljännes rehukasvien viljelystä ja neljännes eläinten ruuasulatuksesta. Kuljetukset tulevat vielä lisäksi.
Tietysti suurena asiana on myös omavaraisuuden turvaaminen jatkuvalla voimakaalla tuotannolla kotimaassa.
Brassilihalle ei löydy oikeastaan mitää järjellä selitettävää etua.
Kysymys maanviljelijöiden ja elintarviketyöläisten toimeentulosta ei ole mikään isänmaallisuusasia siinä mielessä kuin sen nyt esität. Jos asianlaita olisi nimittäin näin, meidän olisi pitänyt erilaisilla tukitoimilla pelastaa myös lankarullateollisuus Tampereella ja pysyttää Nokia kumisaappaiden ja kaapeleiden valmistuksessa.
Me puhumme erilaisesta isänmaallisuudesta edellä olevan esimerkin valossa. Jotkut näkevät isänmaallisena sen, kun suuntaamme toimintatarmomme sellaiseen, mistä koituu meille paras taloudellinen hyöty. Sen vuoksi emme ole henkeen ja vereen puolustaneet kotimaista lankarullateollisuutta.
Maataloudessa on myös varaa harkita sitä, kuinka suureen omavaraisuuteen on syytä tähdätä ja minkälaisia etuja voisimme saavuttaa sillä, että korvaisimme kotimaista tuotantoa ulkomaan tuonnilla. Esim. ympäristöystävällisyyden suhteen on väitetty, että tomaattien tuonti lämpimimmistä maista talvella on ympäristöystävällisempää kuin niiden kasvattaminen kotimaisissa kasvihuoneissa.
Brassilihan tuotannossa voi olla ongelmia. En halua niitä kiistää. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että meidän tulisi suosia sen perusteella suomalaista. Voimme ostaa myös ulkomaista, mutta vaatia, että tuote on saatava ensin ympäristöystävälliseksi ja kestävää kehitystä suosivaksi. Erilaisiin sertifikaatteihin ja standarheihin tulee tietysti pyrkiä ja niistä sopia.
Maataloustuotteiden massatuotanto sopii työnjaollisesti parhaiten sellaisiin maihin, missä on lämpö- ja kasvukaudet ovat riittävän pitkiä, missä on multavaa maata tai muuten otolliset olosuhteet. Tätä voidaan sitten täydentää kotimaisella lähiruokaperiaatteella, missä korkea laatu ja tuotteen puhtaus ovat kilpailuvaltteja. Tehomaataloustuotteissa me emme kovin hyvin tällaisessa kilpailussa pärjää. Meidän ei pidä keskittyä bulkkituotteisiin vaan erikoistuotteisiin, joille voi myös löytyä vientimarkkinoita kuten on tapahtunut esim. suomalaisille sienille.
Näin Joulunakin voisi olla esim. kaksi kinkkuvaihtoehtoa. Olisi halpa tansakalainen massatuotantokinkku ja laatua arvostavalle ostajalle selvästikin kalliimpi kotimainen gourmet-kinkku, jossa olisi tuoteseloste siitä, miten sika on saanut juoksennella puolivapaanakin pitkin peltoja ja jossa kerrotaan sitä ruokitun vain parhailla lihan laatuominaisuuksia parantavilla perunoilla, viljalla ja muilla ravinteilla. Kotimainen kinkku on stressitön ja siksi murea.
Kun laadusta tehdään myyntivaltti, se houkuttelee pitkällä aikavälillä laatutietoisia ostajia. Itse syön paljon kalaa ja tässä suhteessa on nähtävissä tällaista laatukehitystä. Vuosia sitten syötiin paljon silakkaa, se oli halpa massatuote. Nyt silakkaa näkee paljon harvemmin edes kaupan. Norjan lohesta on tullut massatuote. Kuitenkin tilaa on jäänyt myös muille korkealaatuisille kaloille kuten siialle, muikulle, ahvenelle ja kuhalle, kun osaa näistä tarjotaan vielä filetuotteina uusavuttomille kalankäsittelijöille. Nämä laadukkaat filetuotteet ovat paljon kalliimpia kuin silakka massatuotteena, mutta silti kalliimmat vaihtoehdot ovat alkaneet vähitellen sivuuttaa halvemmat kuluttajien laatutietoisuuden kasvaessa.
Sinulla on lihantuotannon kasvihuonepäästöt kovasti mielessäsi ja olet ottanut niistä selvää. Se on ihan hyvä. Johtopäätös pitäisi kai olla silloin se, että lihantuotantoa pitää kokonaisuudessa pyrkiä vähentämään ja korvaamaan liha joillain muilla valkuaisaine- ja proteiinituotteilla. Ehkä siis täällä kotimaassakin puhut sen puolesta, että vähennemmä lihan kulutusta ja korvaamme sen kalalla ja kasvituotteilla.
lankarullat, kumisaappaat ja elintarvikkeet. Kyllähän omavaraisuus elintarvikkeissa on etusijalla moneen muuhun vertailtaessa. En tietysti ole kannattamassa teollisuustuotannon viemistä pois, mutta tuskin sitä minulta kysytään, eikä edes Suomen politikoilta. Mutta elintarvikkeiden osalta juttu on vähän toinen. Maatalous ei ole pelkkää markkinataloutta, siksi valtion ja Suomalaisten omalla käytöksellä voidaan vaikuttaa siihen.
On tietysti selvää, että lihantuotanto on kuluttavaa. Ensin kasvatetaan ruoka eläimille ja kasvatetaan ne. On varmasti taloudellisempaa ihmisten syödä maan antimet sellaisineen kun niitä eläimien kautta nauttia. Mutta ravinnon monipuolisuus vaatii myöskin lihaa, ei siitä mihinkään pääse.
Lihantuotanto pitää olla Suomessakin tehokasta, muuten se loppuu. Sitä mieltä olen, mihinkään pienmaatalouteen ei voida palata, kuten usein esität.
vaatisi Brasilian sademetsien hävittämistä jos ei ihan kokonaan niin ei paljon puutu.
"Tärkeintä ei ole lähiruoka, vaan se, missä tuotetaan edullisimmin, ympäristöystävällisemmin ja kilpailukykyisimme. Lähiruoka sinällään ei täytä noita tärkeitä vaateita."
Jos seademetsien tuhoaminen on ympäristölle hyväksi niin voit olla aivan vapaasti sitä mieltä. Ei kai koko elintarviketeollisuus sentään ole kepun kannattajakuntaa ja minusta mm. MVV on kyllä kokoomuslainen.
Minusta taas tuntuu siltä että demrien ohjelmajulistukset joita puoluekokouksessaan ovat tehneet ovat veteen kirjoitettuja lauseita, sillä niin kovin niitä vastaan täällä aina kirjoitetaan.