Eurooppalaisempi Nato

Aholan laajempi haastattelu:

Entinen kansliapäällikkö: Suomi kestäisi nykysodassa vain viikkoja

RS, 3.12.2007

Modernissa sodassa voimakasta vihollista vastaan Suomi romahtaisi viikoissa, ehkä jo päivissä. Puolustusministeriön entinen kansliapäällikkö Matti Ahola haluaakin kovat Nato-faktat pöytään.

- Puhutaan päivien, korkeintaan viikkojen kestävyydestä. Sen jälkeen on saatava apua ulkomailta. Avun varmistamiseksi meillä ei ole mitään järjestelmää, Ahola sanoo Alma Median Helsingin toimituksen tekemässä haastattelussa.

Muun muassa Lapin Kansassa maanantaina julkaistussa haastattelussaan Ahola haluaa Nato-keskustelun pöytään kovat faktat. Yksi fakta hänen mukaansa on, että 350 000 miehen heikosti varustetusta reservistä ei olisi juuri hyötyä niissä konflikteissa, joita pidetään todennäköisimpinä.

Nykysodissa yhteiskunta pannaan polvilleen nopeilla ilmaiskuilla. Ilmavoimille onkin hankittu pääaseeksi Hornet ohjuksineen, maavoimille raskas raketinheitin. Näillä kaupoilla puolustuskyvystä on tehty Nato-riippuvaista.

- Hornetiin voi ladata kerralla 10-12 ohjusta. Kun koneita on 63, teoriassa huomattava osa Suomen ohjuksista on kerralla koneissa kiinni. Ensimmäisen täyslaukauksen jälkeen on ohjuksia saatava nopeasti lisää jostakin Nato -maasta, muilla niitä ei ole, Ahola kärjistää.

Euroopan Nato-mailla on esimerkiksi tarvittavia tutkaohjuksia varmuusvarastoissaan runsaat 7 000 kappaletta. Natolla on sopimus, miten ohjukset jaetaan kriisissä.

- Siinä tilanteessa Naton sopimukset kieltävät antamasta Suomelle ensimmäistäkään, Ahola sanoo.

Myös maavoimien pääaseen raskaan raketinheittimen ammukset saadaan Nato-maista. Varastossa on vain satoja.

- On sataprosenttisesti Naton päätös, ovatko ilma- ja maavoimiemme pääaseet pitkittyvässä kriisissä käyttökelpoisia, Ahola toteaa.

”Halonen pelaa kaksilla korteilla”

Presidentti Tarja Halonen ei omien sanojensa mukaan ole nähnyt yhtään liittoutumista puoltavaa dokumenttia (Suomen Kuvalehti 23.11.).

- Tulee vaikutelma, että Halonen ei luota (ulkoministeriössä valmistetavan Nato-)selvityksen lopputulokseen. Hän alensi sen arvon etukäteen sellaiseksi, että se ei saa vaikuttaa hallituksen selontekopäätöksiin, Ahola sanoo.

Pelaako ylipäällikkö riskipeliä kansan turvallisuudella, kun sota näyttää hyvin epätodennäköiseltä?

- Eihän siltä vaikutelmalta voi välttyä. Hän tietää nämä faktat, siitä ei ole epäilystäkään. Samoin pääministeri tietää. Ihan selvästi pelataan tietoisesti kaksilla korteilla, Ahola vastaa.

Ahola tyytyy päätökseen liittoutumattomuudesta, jos se tehdään tosiasioiden esille tuomisen jälkeen. Hänen mukaansa faktoihin perustuvaa keskustelu tapetaan systemaattisesti.

- Sekä presidentin- että eduskuntavaalien alla määriteltiin tietyt turvallisuuspoliittiset aiheet, joista ei keskustella. Emme ole kovin hyvä esimerkki demokratiasta ensi vuoden Etyj-puheenjohtajana, Ahola sanoo.

Halonen vaati puhetta liittoutumattomuuden eduista. Onko sellaisia?

- Takavuosien YK-operaatioissa liittoutumattomuudesta on ollut hyötyä. Siihen ne edut sitten loppuvatkin. Nyt lähes kaikki kriisinhallintatehtävämme ovat Nato-operaatioita, Ahola toteaa.

Kenraaliluutnantti Matti Ahola, 64, toimi puolustusministeriön kansliapäällikkönä vuosina 2001-2005. Sitä ennen Ahola on toiminut ilmavoimien komentajana ja esikuntapäällikkönä sekä Karjalan Lennoston komentajana.

--------------------------------------------------------------------------------
Infaterie Königin aller Waffen

halosen johdolla? kirjoitti:

Aholan laajempi haastattelu:

Entinen kansliapäällikkö: Suomi kestäisi nykysodassa vain viikkoja

RS, 3.12.2007

Modernissa sodassa voimakasta vihollista vastaan Suomi romahtaisi viikoissa, ehkä jo päivissä. Puolustusministeriön entinen kansliapäällikkö Matti Ahola haluaakin kovat Nato-faktat pöytään.

- Puhutaan päivien, korkeintaan viikkojen kestävyydestä. Sen jälkeen on saatava apua ulkomailta. Avun varmistamiseksi meillä ei ole mitään järjestelmää, Ahola sanoo Alma Median Helsingin toimituksen tekemässä haastattelussa.

Muun muassa Lapin Kansassa maanantaina julkaistussa haastattelussaan Ahola haluaa Nato-keskustelun pöytään kovat faktat. Yksi fakta hänen mukaansa on, että 350 000 miehen heikosti varustetusta reservistä ei olisi juuri hyötyä niissä konflikteissa, joita pidetään todennäköisimpinä.

Nykysodissa yhteiskunta pannaan polvilleen nopeilla ilmaiskuilla. Ilmavoimille onkin hankittu pääaseeksi Hornet ohjuksineen, maavoimille raskas raketinheitin. Näillä kaupoilla puolustuskyvystä on tehty Nato-riippuvaista.

- Hornetiin voi ladata kerralla 10-12 ohjusta. Kun koneita on 63, teoriassa huomattava osa Suomen ohjuksista on kerralla koneissa kiinni. Ensimmäisen täyslaukauksen jälkeen on ohjuksia saatava nopeasti lisää jostakin Nato -maasta, muilla niitä ei ole, Ahola kärjistää.

Euroopan Nato-mailla on esimerkiksi tarvittavia tutkaohjuksia varmuusvarastoissaan runsaat 7 000 kappaletta. Natolla on sopimus, miten ohjukset jaetaan kriisissä.

- Siinä tilanteessa Naton sopimukset kieltävät antamasta Suomelle ensimmäistäkään, Ahola sanoo.

Myös maavoimien pääaseen raskaan raketinheittimen ammukset saadaan Nato-maista. Varastossa on vain satoja.

- On sataprosenttisesti Naton päätös, ovatko ilma- ja maavoimiemme pääaseet pitkittyvässä kriisissä käyttökelpoisia, Ahola toteaa.

”Halonen pelaa kaksilla korteilla”

Presidentti Tarja Halonen ei omien sanojensa mukaan ole nähnyt yhtään liittoutumista puoltavaa dokumenttia (Suomen Kuvalehti 23.11.).

- Tulee vaikutelma, että Halonen ei luota (ulkoministeriössä valmistetavan Nato-)selvityksen lopputulokseen. Hän alensi sen arvon etukäteen sellaiseksi, että se ei saa vaikuttaa hallituksen selontekopäätöksiin, Ahola sanoo.

Pelaako ylipäällikkö riskipeliä kansan turvallisuudella, kun sota näyttää hyvin epätodennäköiseltä?

- Eihän siltä vaikutelmalta voi välttyä. Hän tietää nämä faktat, siitä ei ole epäilystäkään. Samoin pääministeri tietää. Ihan selvästi pelataan tietoisesti kaksilla korteilla, Ahola vastaa.

Ahola tyytyy päätökseen liittoutumattomuudesta, jos se tehdään tosiasioiden esille tuomisen jälkeen. Hänen mukaansa faktoihin perustuvaa keskustelu tapetaan systemaattisesti.

- Sekä presidentin- että eduskuntavaalien alla määriteltiin tietyt turvallisuuspoliittiset aiheet, joista ei keskustella. Emme ole kovin hyvä esimerkki demokratiasta ensi vuoden Etyj-puheenjohtajana, Ahola sanoo.

Halonen vaati puhetta liittoutumattomuuden eduista. Onko sellaisia?

- Takavuosien YK-operaatioissa liittoutumattomuudesta on ollut hyötyä. Siihen ne edut sitten loppuvatkin. Nyt lähes kaikki kriisinhallintatehtävämme ovat Nato-operaatioita, Ahola toteaa.

Kenraaliluutnantti Matti Ahola, 64, toimi puolustusministeriön kansliapäällikkönä vuosina 2001-2005. Sitä ennen Ahola on toiminut ilmavoimien komentajana ja esikuntapäällikkönä sekä Karjalan Lennoston komentajana.

--------------------------------------------------------------------------------
Infaterie Königin aller Waffen

Maailman uhkakuvat ovat kokonaan muualla kuin aseellisissa yhteenotoissa.

Sen Ruotsin kokoomusjohtoinen hallituskin on huomannut.

Koko maapalloa uhkaavaa ilmastonmuutosta ei aseilla torjuta.

Vanhentunut sotaretoriikka ... kirjoitti:

Maailman uhkakuvat ovat kokonaan muualla kuin aseellisissa yhteenotoissa.

Sen Ruotsin kokoomusjohtoinen hallituskin on huomannut.

Koko maapalloa uhkaavaa ilmastonmuutosta ei aseilla torjuta.

Ruotsi on Usan kanssa _laivastonatossa_!

http://www.foi.se/FOI/templates/Page____4065.aspx

Helsingin Sanomat on joko tehnyt rikollisen murron ulkoasiainministeriöön tai sitten suurlähettiläs Sierla vuotaa sille papereita, jotka ovat salaisia ainakin vielä toistaiseksi.

Kyllä kohta Halosellekin lyödään sellainen rätinki eteen, ettei suomalainen nainen kerta kaikkiaan voi elää homssuisenakaan ilman Natoa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Crowleyn_lista

halosen johdolla? kirjoitti:

Aholan laajempi haastattelu:

Entinen kansliapäällikkö: Suomi kestäisi nykysodassa vain viikkoja

RS, 3.12.2007

Modernissa sodassa voimakasta vihollista vastaan Suomi romahtaisi viikoissa, ehkä jo päivissä. Puolustusministeriön entinen kansliapäällikkö Matti Ahola haluaakin kovat Nato-faktat pöytään.

- Puhutaan päivien, korkeintaan viikkojen kestävyydestä. Sen jälkeen on saatava apua ulkomailta. Avun varmistamiseksi meillä ei ole mitään järjestelmää, Ahola sanoo Alma Median Helsingin toimituksen tekemässä haastattelussa.

Muun muassa Lapin Kansassa maanantaina julkaistussa haastattelussaan Ahola haluaa Nato-keskustelun pöytään kovat faktat. Yksi fakta hänen mukaansa on, että 350 000 miehen heikosti varustetusta reservistä ei olisi juuri hyötyä niissä konflikteissa, joita pidetään todennäköisimpinä.

Nykysodissa yhteiskunta pannaan polvilleen nopeilla ilmaiskuilla. Ilmavoimille onkin hankittu pääaseeksi Hornet ohjuksineen, maavoimille raskas raketinheitin. Näillä kaupoilla puolustuskyvystä on tehty Nato-riippuvaista.

- Hornetiin voi ladata kerralla 10-12 ohjusta. Kun koneita on 63, teoriassa huomattava osa Suomen ohjuksista on kerralla koneissa kiinni. Ensimmäisen täyslaukauksen jälkeen on ohjuksia saatava nopeasti lisää jostakin Nato -maasta, muilla niitä ei ole, Ahola kärjistää.

Euroopan Nato-mailla on esimerkiksi tarvittavia tutkaohjuksia varmuusvarastoissaan runsaat 7 000 kappaletta. Natolla on sopimus, miten ohjukset jaetaan kriisissä.

- Siinä tilanteessa Naton sopimukset kieltävät antamasta Suomelle ensimmäistäkään, Ahola sanoo.

Myös maavoimien pääaseen raskaan raketinheittimen ammukset saadaan Nato-maista. Varastossa on vain satoja.

- On sataprosenttisesti Naton päätös, ovatko ilma- ja maavoimiemme pääaseet pitkittyvässä kriisissä käyttökelpoisia, Ahola toteaa.

”Halonen pelaa kaksilla korteilla”

Presidentti Tarja Halonen ei omien sanojensa mukaan ole nähnyt yhtään liittoutumista puoltavaa dokumenttia (Suomen Kuvalehti 23.11.).

- Tulee vaikutelma, että Halonen ei luota (ulkoministeriössä valmistetavan Nato-)selvityksen lopputulokseen. Hän alensi sen arvon etukäteen sellaiseksi, että se ei saa vaikuttaa hallituksen selontekopäätöksiin, Ahola sanoo.

Pelaako ylipäällikkö riskipeliä kansan turvallisuudella, kun sota näyttää hyvin epätodennäköiseltä?

- Eihän siltä vaikutelmalta voi välttyä. Hän tietää nämä faktat, siitä ei ole epäilystäkään. Samoin pääministeri tietää. Ihan selvästi pelataan tietoisesti kaksilla korteilla, Ahola vastaa.

Ahola tyytyy päätökseen liittoutumattomuudesta, jos se tehdään tosiasioiden esille tuomisen jälkeen. Hänen mukaansa faktoihin perustuvaa keskustelu tapetaan systemaattisesti.

- Sekä presidentin- että eduskuntavaalien alla määriteltiin tietyt turvallisuuspoliittiset aiheet, joista ei keskustella. Emme ole kovin hyvä esimerkki demokratiasta ensi vuoden Etyj-puheenjohtajana, Ahola sanoo.

Halonen vaati puhetta liittoutumattomuuden eduista. Onko sellaisia?

- Takavuosien YK-operaatioissa liittoutumattomuudesta on ollut hyötyä. Siihen ne edut sitten loppuvatkin. Nyt lähes kaikki kriisinhallintatehtävämme ovat Nato-operaatioita, Ahola toteaa.

Kenraaliluutnantti Matti Ahola, 64, toimi puolustusministeriön kansliapäällikkönä vuosina 2001-2005. Sitä ennen Ahola on toiminut ilmavoimien komentajana ja esikuntapäällikkönä sekä Karjalan Lennoston komentajana.

--------------------------------------------------------------------------------
Infaterie Königin aller Waffen

Kyllä Suomen Kuvalehti on paniikissa, kun merssitaa eläkeläisupseereja sättimään julkisuuteen.

Miksei Ahola puhunut virassa virkapaikaltaan, jos omatunto kerran noin kolottaa.

Balttilaisella Natolla ei edes ole ilmavoimia, jotka menttää 2-6 tunnin tai kahden päivän kuluessa eikä maavoimia, joilla viivyttää kaksi viikkoa.

Suomen puolustusvalmius on ympäröiviä Nato-maita parempi.