Bob Spiers: Spice World
David McNally: Coyote Ugly
Vondie Curtis-Hall: Glitter
Tamra Davis: Crossroads
Olen nähnyt nuo yllämainitut elokuvat suhteellisen pienen ajan sisällä kaikki. Elokuvia yhdistää musiikki ja nuoret seksikkäät naiset, jotka pyrkivät tähdiksi. Jokainen elokuva kertoo musiikkibusineksestä omalta kantiltaan ja kaikissa on joiltakin osin tavoiteltu realismia, joskin jokainen elokuva romantisoi aihettaan. Samoin elokuvia nimenomaan tähditetään naisilla ja ne ovatkin vahvasti tähtiensä varassa.
Coyote Ugly on elokuvista puhtaasti sepitteellinen, eikä sen pääosassa ole varsinaista musiikkialan tähteä, vaan elokuvan roolit ovat kaikki oikeilla näyttelijöillä täytetty. Tosin tässäkin elokuvassa näkyy vahvasti Jerry Bruckheimerin kädenjälki eritoten kauniiden kuvien muodossa, postikortin kaunista kuvausta riittää elokuvan alusta loppuun ja kamerat suorastaan hivelee naisnäyttelijöitä. Bruckheimer tietää, että nuoret miehet haluaa nähdä kauniita naisia ja niitä sitten myös näytetään koko elokuvalipun hinnan edestä. Ei siinä mitään, kyllä tämmönen vanha Paappa osaa myös arvostaa esteettisiä iloja. Musiikillisesti elokuva on kuitenkin tyhjänpäiväisin näistä neljästä. Musiikki tuntuukin vain olevan kehys tai mieluummin tekosyy, jotta saadaan 'Kojootteihin' liikettä. (arvosana 5)
Spice World The Movie oli miellyttävä yllätys. Kyllähän se on viihteellistä hömppää sieltä keveimmästä päästä, mutta näille tytöille on annettava tunnustusta asenteesta, he pistävät itsensä peliin ollen välillä jopa julman itseironisia. No ei ehkä julman, vaan ennemminkin rankan. Erityisen paljon tunnutaan repivän huumoria nykyisestä rva Beckhamista. Muutkin saavat osansa. Toinen mielenkiintoinen seikka tässä elokuvassa onkin englantilaisten julkkisten suuri määrä pikkurooleissa. Muusikkoja ja tähtinäyttelijöitä vilahtaa tämän tästä ja kokonaisuutta maustaa huumori. Hieman harmittaa, että tämä elokuva on nopeasti kasaan kyhätty. Juonta ei ole, vaan tyttöjä kuvataan mitä mielikuvituksellisimmissa yhteyksissä kohtaus toisensa perään. Välillä laulaa luikautetaan ja hieman tanssitaankin. Tyttöjen tanssitaidoillekin ymmärretään nauraa, josta plussaa. Elokuva on mielenkiintoinen puolitoistatuntinen jonka parissa viihtyi yllättävän hyvin, kunhan ei vain odota ihmeitä. Sitä paitsi näytteleehän leffassa myös aina charmantti Roger Moore, ei voi olla paha elokuva, ei. (arvosana 7)
Glitteriä tähdittää Mariah Carey. Elokuva on amerikkalaista unelmaa jokseenkin puhtaimmillaan ja siloisemmillaan. Tosin muutama mielenkiintoinen yksityiskohta tässäkin jäi mieleen. Elokuva kuvasi hyvin sitä, miten yksittäinen artisti voikaan olla levy-yhtiönsä ja tuottajiensa armoilla. Tosin tämä oli tietenkin taka-alalla, mutta siinä mielessä Glitter oli hyvinkin totuudenmukainen. Vaikka Carey pirteä ilmestys onkin, niin näyttelijänä lähinnä keskinkertainen. Musiikki oli myös kaikista kauimpana omasta musiikkimaustani. Näistä elokuvista tässä oli selkein juoni ja Careylle oli kirjoitettu kunnon rooli. (Arvosana 6)
Crossroads on melko puhtaasti Britney Spearsin varassa, ainakin mitä mainontaan tulee. Kuitenkin kyseessä on tyttö-triosta, joka pyrkii pinnalle ja Britney on vain yksi ryhmän jäsen. Tämän elokuvan vahvuus on siinä, miten musiikillisia ja hieman muitakin kiistoja kuvataan yhtyeen jäsenten kesken. Näissä sisäisissä köydenvedoissa elokuva oli parhaimmillaan. Tarina sinänsä oli yksinkertainen ja antoi lähinnä hataran rungon, johon sitten tuli musiikilliset numerot päälle. Spears hoiti oman osuutensa ihan mallikkaasti. Musiikki oli hyvää jos Spearsin tuotannosta pitää, muttei se minuakaan ihmeemmin häirinnyt. (Arvosana 6)
Elokuvina kaikki neljä ovat puhdasta viihdehömpää. Mitään syvällistä näistä on turha hakea, mutta nämä antavat kuitenkin mahdollisuuden nauttia artistien musiikista elokuvan parissa, joten kyllä näillekin omat ystävät löytyy, eikä minullakaan vaikeuksia ollut näiden katsomisessa. Jokaisessa elokuvassa oli hetkensä, mutta myös turhia kohtauksia, mikäli kriittisyys hyväksytään.
(Alkaakohan Meryl ja Jessica kostoksi laulamaan?)
David McNally: Coyote Ugly
Vondie Curtis-Hall: Glitter
Tamra Davis: Crossroads
Olen nähnyt nuo yllämainitut elokuvat suhteellisen pienen ajan sisällä kaikki. Elokuvia yhdistää musiikki ja nuoret seksikkäät naiset, jotka pyrkivät tähdiksi. Jokainen elokuva kertoo musiikkibusineksestä omalta kantiltaan ja kaikissa on joiltakin osin tavoiteltu realismia, joskin jokainen elokuva romantisoi aihettaan. Samoin elokuvia nimenomaan tähditetään naisilla ja ne ovatkin vahvasti tähtiensä varassa.
Coyote Ugly on elokuvista puhtaasti sepitteellinen, eikä sen pääosassa ole varsinaista musiikkialan tähteä, vaan elokuvan roolit ovat kaikki oikeilla näyttelijöillä täytetty. Tosin tässäkin elokuvassa näkyy vahvasti Jerry Bruckheimerin kädenjälki eritoten kauniiden kuvien muodossa, postikortin kaunista kuvausta riittää elokuvan alusta loppuun ja kamerat suorastaan hivelee naisnäyttelijöitä. Bruckheimer tietää, että nuoret miehet haluaa nähdä kauniita naisia ja niitä sitten myös näytetään koko elokuvalipun hinnan edestä. Ei siinä mitään, kyllä tämmönen vanha Paappa osaa myös arvostaa esteettisiä iloja. Musiikillisesti elokuva on kuitenkin tyhjänpäiväisin näistä neljästä. Musiikki tuntuukin vain olevan kehys tai mieluummin tekosyy, jotta saadaan 'Kojootteihin' liikettä. (arvosana 5)
Spice World The Movie oli miellyttävä yllätys. Kyllähän se on viihteellistä hömppää sieltä keveimmästä päästä, mutta näille tytöille on annettava tunnustusta asenteesta, he pistävät itsensä peliin ollen välillä jopa julman itseironisia. No ei ehkä julman, vaan ennemminkin rankan. Erityisen paljon tunnutaan repivän huumoria nykyisestä rva Beckhamista. Muutkin saavat osansa. Toinen mielenkiintoinen seikka tässä elokuvassa onkin englantilaisten julkkisten suuri määrä pikkurooleissa. Muusikkoja ja tähtinäyttelijöitä vilahtaa tämän tästä ja kokonaisuutta maustaa huumori. Hieman harmittaa, että tämä elokuva on nopeasti kasaan kyhätty. Juonta ei ole, vaan tyttöjä kuvataan mitä mielikuvituksellisimmissa yhteyksissä kohtaus toisensa perään. Välillä laulaa luikautetaan ja hieman tanssitaankin. Tyttöjen tanssitaidoillekin ymmärretään nauraa, josta plussaa. Elokuva on mielenkiintoinen puolitoistatuntinen jonka parissa viihtyi yllättävän hyvin, kunhan ei vain odota ihmeitä. Sitä paitsi näytteleehän leffassa myös aina charmantti Roger Moore, ei voi olla paha elokuva, ei. (arvosana 7)
Glitteriä tähdittää Mariah Carey. Elokuva on amerikkalaista unelmaa jokseenkin puhtaimmillaan ja siloisemmillaan. Tosin muutama mielenkiintoinen yksityiskohta tässäkin jäi mieleen. Elokuva kuvasi hyvin sitä, miten yksittäinen artisti voikaan olla levy-yhtiönsä ja tuottajiensa armoilla. Tosin tämä oli tietenkin taka-alalla, mutta siinä mielessä Glitter oli hyvinkin totuudenmukainen. Vaikka Carey pirteä ilmestys onkin, niin näyttelijänä lähinnä keskinkertainen. Musiikki oli myös kaikista kauimpana omasta musiikkimaustani. Näistä elokuvista tässä oli selkein juoni ja Careylle oli kirjoitettu kunnon rooli. (Arvosana 6)
Crossroads on melko puhtaasti Britney Spearsin varassa, ainakin mitä mainontaan tulee. Kuitenkin kyseessä on tyttö-triosta, joka pyrkii pinnalle ja Britney on vain yksi ryhmän jäsen. Tämän elokuvan vahvuus on siinä, miten musiikillisia ja hieman muitakin kiistoja kuvataan yhtyeen jäsenten kesken. Näissä sisäisissä köydenvedoissa elokuva oli parhaimmillaan. Tarina sinänsä oli yksinkertainen ja antoi lähinnä hataran rungon, johon sitten tuli musiikilliset numerot päälle. Spears hoiti oman osuutensa ihan mallikkaasti. Musiikki oli hyvää jos Spearsin tuotannosta pitää, muttei se minuakaan ihmeemmin häirinnyt. (Arvosana 6)
Elokuvina kaikki neljä ovat puhdasta viihdehömpää. Mitään syvällistä näistä on turha hakea, mutta nämä antavat kuitenkin mahdollisuuden nauttia artistien musiikista elokuvan parissa, joten kyllä näillekin omat ystävät löytyy, eikä minullakaan vaikeuksia ollut näiden katsomisessa. Jokaisessa elokuvassa oli hetkensä, mutta myös turhia kohtauksia, mikäli kriittisyys hyväksytään.
(Alkaakohan Meryl ja Jessica kostoksi laulamaan?)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.