Ihmisillä on taipumus rakentaa henkilökohtainen kuva maailmasta. Ei ole väliä, kuuluuko siihen esim. jeesuksia, jumalia, avaruusolioita tai hiukkasmaailman ilmiöitä
Tärkeintä on saada käyntiin prosessi, joka johtaa lopulta samoihin lopputulokseen eli sisäiseen hyvään oloon. Epävarmuudessa eläminen tuottaa tuskaa. Rakenna oma harhakuvasi ja tukeudu siihen. Tärkeintä on, mitä tapahtuu pään sisällä, ei se mitä tapahtuu pään ulkopuolella.
Neutraalia tutkimustyötä voi tehdä kaikesta huolimatta. Keksi uskottava tekosyy itsellesi, miksi jokin tapahtuu niin kuin tapahtuu ja voit huoletta olla objektiivinen tiedemies uskostasi riippumatta. Muista pitää harhat itselläsi tai syntyy riitoja. Kyse on henkilökohtaisesta mielenterveydestä. Jokainen huolehtii omastaan.
Tärkeintä on saada käyntiin prosessi, joka johtaa lopulta samoihin lopputulokseen eli sisäiseen hyvään oloon. Epävarmuudessa eläminen tuottaa tuskaa. Rakenna oma harhakuvasi ja tukeudu siihen. Tärkeintä on, mitä tapahtuu pään sisällä, ei se mitä tapahtuu pään ulkopuolella.
Neutraalia tutkimustyötä voi tehdä kaikesta huolimatta. Keksi uskottava tekosyy itsellesi, miksi jokin tapahtuu niin kuin tapahtuu ja voit huoletta olla objektiivinen tiedemies uskostasi riippumatta. Muista pitää harhat itselläsi tai syntyy riitoja. Kyse on henkilökohtaisesta mielenterveydestä. Jokainen huolehtii omastaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jos sanot noin ateismista yleensä, niin sitä sinä et tiedä.
Jos taas puhut ateismin yleisistä "sivutuotteista", niin eivät useimmat ateistit koeta ajaa uskonnon henkilökohtaista harjoittamista alas. Useimmat haluavat vain sen sille henkilökohtaiselle tasolle, missä se ei todellakaan nyt ole.
Vaikutelmaa useimmista ateisteista vääristää takuulla se, että ihmiset provosoituvat jatkuvasta uskontuputuksesta palstalla, ja reagoivat sen vuoksi uskovaisten postauksiin ärsyyntyneinä korostetusti ja liioitellen. Aika harva täällä varmaan on sen luokan militanttiateisti, että haluaa leikkiä ajatuspoliisia. (käsi ylös ne jotka!)
Huomaa myös, että olemme ateismipalstalla. Täällä ateistit kirjoittaessaan ateismista eivät missään tapauksessa tuputa uskoaan kenellekään;
tänne on vapaa sisäänpääsy, ja vapaa ulospääsy.
Jos uskovaiset itse vapaasta tahdostaan hönkivät tänne esittämään päättömiä väittämiään, niin toki niitä on oikeus kommentoida.
Jos uskovaiset haluavat kokoontua rauhassa kellariin eivätkä juonittele siellä kuinka saisivat uskontonsa yhä useammille kurkusta alas valheilla voideltuna, niin ei sinne puolestaan ateistilla ole nokan koputtamista.
Jos neutraali tutkimustyö luonnistuu uskon ohessa- tai mikä vain muu normaalielämä muita häiritsemättä, niin selkeästikään uskosta ei tuolloin ole haittaa hänelle itselleen tai muille. Jos usko vielä rikastaa kyseisen säntillisesti elävän ihmisen elämää, niin se on varmaankin pelkkää plussaa.. mutta täytyy muistaa, että kyse on lähinnä ideaalitilanteesta, jota tuskin käytännössä näemme esiintyvän, sikäli kun aika harva ihminen pystyy erottamaan mielipiteensä ja ajatuksensa täysin toiminnastaan.
Ajattelepa nyt vaikka että jos joku ihminen (ääripään esimerkki) aidosti uskoo, että hän pääsee ikuisuuteen paratiisissa, jos sortaa seksuaalivähemmistöjä, harjoittaa sovinismia, sekä valehtelee jatkuvasti ihmisille.. tai ikuiseen kidutukseen, jos ei toimi edellämainitulla tavalla..
niin minkä mukaan ajattelet hänen toimivan, jos hän pitää kyseisiä uskomuksiaan absoluuttisena totuutena, korkeimpana moraalisena ohjenuoranaan, sekä keskeisimpänä ja tavoittelunarvoisimpana asiana elämässään?
Siis "minulla on totuus, teillä ei - teidän on ajateltava kuten minä" ...
>> Keksi uskottava tekosyy itsellesi, miksi jokin tapahtuu niin kuin tapahtuu ja voit huoletta olla objektiivinen tiedemies uskostasi riippumatta. > Tärkeintä on saada käyntiin prosessi, joka johtaa --- sisäiseen hyvään oloon. > Epävarmuudessa eläminen tuottaa tuskaa.