Oli taas hauska nähdä kun pääkaupunkiseudun ruuhkassa jokaisella on kiire pullonkaulakohtiin. Siellä sitten seistään ja jökötetään ja kiroillaan miksi mikään ei liiku. Jos jokainen ajaisi lähestulkoon samaa vauhtia, rullaisi liikenne paljon sulavammin ja turhia seisomisia olisi paljon vähemmän.
Jos pääkopassa on vähänkin millä ajatella, ymmärtää miksi liikenne sujuisi tällöin paljon sujuvammin. Ei voi mitään jos ei näin yksinkertainen asia mene porukalla kaaliin. Onneksi ei kehän 3 sisäpuolella kovin usein tarvitse ajella.
Jos pääkopassa on vähänkin millä ajatella, ymmärtää miksi liikenne sujuisi tällöin paljon sujuvammin. Ei voi mitään jos ei näin yksinkertainen asia mene porukalla kaaliin. Onneksi ei kehän 3 sisäpuolella kovin usein tarvitse ajella.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Valitettavasti vaan porukkaan aina mahtuu ne muutamat joilla ei ole kiire minnekään, vaan silloinkin voi körötellä, kun ruuhkaa ei ole edessä. Luovat sitten sitä ruuhkaa taaksensa, mutta eipä se heille valkene...
Vähän kun miettisivät, tajuaisivat miksi silloin pitää mennä kun edessä on tilaa. Vähenisivät ruuhkat kunnolla kun ihmiset löytäisivät autoistaan sen kaasun...
Aina kun edessä on tilaa, mennään niin kovaa kun autolla pääsee. Ei ole ruuhkia koskaan ja liikenne sujuu turvallisesti.
Ruuhkat vähenevät nopeutta nostamalla. Heheheee! Olipa tokaisu!
Matematiikka ja logiikka ovat joillekuille liian vaikeita...
Mutta väännetään vähän rautalankaa.
Yleensä ihminen pyrkii siirtymään paikasta A paikkaan B, tähän kuluu aikaa, joka riippuu paikkojen välisestä etäisyydestä (ja reitistä) ja käytetystä nopeudesta.
Kun tarpeeksi moni ihminen pyrkii samaan aikaan ja samalla seudulla paikasta An paikkaan Bn (siis eri A:sta eri B:hen), syntyy ns. ruuhka. Ruuhka on sitä pahempi, mitä useampi ihminen samalla seudulla on yhtä aikaa liikkeellä.
Ja nyt se vaikea osuus: nopeutta nostamalla liikkeellä ollaan vähemmän aikaa, jolloin keskimääräinen liikkeelläolijoiden määrä ajan hetkellä X pienenee. Tahtoo sanoa, että ruuhkat pienenevät.
Mutta tämä oli asian sivusta. Edessäolevan vapaan tilan käyttäminen ei välttämättä nosta omaa keskinopeutta juurikaan. Sen sijaan se tekee tilaa taakse, mikä tarkoittaa että takanatulijoiden keskinopeus saattaa nousta hieman, ja sillä on edellisen rautalangan huomioiden huomattava vaikutus ruuhkan määrään.
Mutta jotenkin tuntuu että et tätä suostu käsittämään. Ho-ho-ho sinnekin vaan, ja muutakin jouluista. :)
Teoriassa ehkä toimisi noin jos reitillä ei olisi pullonkauloja. Käytännössä ei tuo toimi.
Jos porukka nostaa nopeutta ja ohittelevat, saapuu pullonkaulakohtaan enemmän porukkaa yhtä aikaa jotka samanaikaisesti yrittävät päästä siitä läpi. Tällöin ei enää logiikka toimi ja liikenne puuroutuu.
Tasaisen tappavalla vauhdilla ja tasaisilla turvaväleillä liikenne sujuu paremmin ja pullonkauloista päästään sujuvammin läpi.
Erehdyt kahdessa perusolettamuksessasi.
Tunnut olettavan, että ruuhka on yhden pullonkaulan syytä, kun näitä pullonkauloja on oikeasti yleensä varsin tasaisesti ympäri ruuhka-aluetta.
Toinen, pahempi olettamuksesi, on että ihmiset ovat matkalla samaan paikkaan. Toki, jos kaikki ovat menossa samasta "pullonkaulasta", sujuvoituu liikenne pienemmällä nopeudella (joskaan autoja ei sinänsä pääse yhtään useampaa siitä pullonkaulasta läpi), mutta kun osa kuskeista ei ehkä olekaan matkalla sinne, vaan kääntyisi esiemrkiksi aikaisemmasta risteyksestä pois, tai kulkisi mieluusti jopa risteävää tietä tämän tieosuuden läpi - ja se ei onnistu jos autoja tulee tasaisena virtana.
Paras tapa on siis aina käyttä kaikki edessä oleva tila hyväksi. Käytännössä:
1. liikennevaloista on lähdettävä ripeästi jotta mahdollisimman moni ehtisi samoilla vihreillä ja ruuhkan paine takana vähenisi
2. Turvavälit on pidettävä riittävän pieninä, jolloin "jono" kulkee sykleittäin antaen sivuteiltä tulijoille mahdollisuuden liittyä liikennevirtaan helpommin kuin hitaammin ajettaessa.
Ohittelusta tässä nyt ei ollut kyse, vaan yleisestä nopeuden nostosta. Tietysti, jos joku ajaa selkeästi hitaammin kaupunkialueella, tulee tämä ohittaa. Maantiellä tilanne ei ole yhtä paha (ellei vauhti ole järjettömän hidas), mutta sielläpä ruuhkia harvemmin onkaan, ehkä Helsingin sisääntuloväyliä lukuunottamatta.
En ole väittänyt enkä olettanut että pullonkauloja olisi vain yksi. Useita pullonkauloja löytyy tietenkin ja varmasti myös heidän reitiltään jotka kääntyvät aikaisemmin pois sinun reitiltäsi. Sama koskee siis heitäkin.
Voisitko selittää miten joku pystyy liittymään sivutieltä jos turvavälit ovat lyhyet?! Eihän väliin tällöin mahdu. Pitkät turvavälit takaavat helpomman liittymisen sivuteiltä kun on väli mihin liittyä.
Siinä olen samaa mieltä että liikennevaloista voisi lähteä ripeästi mutta miten määrittelet ripeän? Minun ripeä voi olla sinulle hidas.
Minä itse yritän aina sovittaa vauhtini siten, ettei liikennevaloihin tarvitsisi jäädä seisoskelemaan, vaan voisi aina ajaa suoraan läpi vihreillä. Turhaa sitä on hötkyillä ja kaahailla ja sitten joutuu seisomaan punaisissa pari korttelia kauempana. Siinä touhussa ei ole mitään järkeä.
Miksi sitten ajaa niin paljon jos autossa istuminen on niin kypsää touhua? Minä ajan paikasta A paikkaan B ja yritän päästä sinne mahdollisimman taloudellisesti ja turvallisesti. Matka kestää mitä kestää. Itselläni ei ole varaa ostaa uudempaa vähäruokaisempaa ajopeliä, vaan on tultava toimeen tällä kalustolla joten ajotyylini on kalustolle sovitettu.
En ole väittänyt enkä olettanut että pullonkauloja olisi vain yksi. Useita pullonkauloja löytyy tietenkin ja varmasti myös heidän reitiltään jotka kääntyvät aikaisemmin pois sinun reitiltäsi. Sama koskee siis heitäkin.
Voisitko selittää miten joku pystyy liittymään sivutieltä jos turvavälit ovat lyhyet?! Eihän väliin tällöin mahdu. Pitkät turvavälit takaavat helpomman liittymisen sivuteiltä kun on väli mihin liittyä.
Siinä olen samaa mieltä että liikennevaloista voisi lähteä ripeästi mutta miten määrittelet ripeän? Minun ripeä voi olla sinulle hidas.
Minä itse yritän aina sovittaa vauhtini siten, ettei liikennevaloihin tarvitsisi jäädä seisoskelemaan, vaan voisi aina ajaa suoraan läpi vihreillä. Turhaa sitä on hötkyillä ja kaahailla ja sitten joutuu seisomaan punaisissa pari korttelia kauempana. Siinä touhussa ei ole mitään järkeä.
Miksi sitten ajaa niin paljon jos autossa istuminen on niin kypsää touhua? Minä ajan paikasta A paikkaan B ja yritän päästä sinne mahdollisimman taloudellisesti ja turvallisesti. Matka kestää mitä kestää. Itselläni ei ole varaa ostaa uudempaa vähäruokaisempaa ajopeliä, vaan on tultava toimeen tällä kalustolla joten ajotyylini on kalustolle sovitettu.
Liittymisestä, tässä kolme esimerkkiä väleistä, joita voisi "kuvitella" ruuhkassa käytettävän:
1. Lyhyt väli, 1s. Liittyminen mahdotonta (paitsi liikennevaloista)
2. Normaali väli, 2s. Liittyminen edelleen mahdotonta, poislukien liittymäkaistat ja liikennevalot.
3. Pitkä väli, 5 s. Liittyminen mahdollista tilanteesta kuin tilanteesta.
Mutta hetkinen, viiden sekunnin turvavälit ruuhkassa? Veikkaan, että esim. ykköskehällä on ruuhka-aikaan keskimääräinen väli noin kahden sekunnin luokkaa. Jos väli olisi viiden sekunnin luokkaa, tarkoittaisi se sitä, että ykköskehälle mahtuisi vain puolet nykyisistä ajoneuvoista, loppujen joutuessa odottamaan jo nyt ruuhkaisilla sisääntuloväylillä (pääsääntöisesti, osa toki tulee muualtakin). Käytännössä tämä siis laskisi tien välityskyvyn puoleen ja pidentäisi ruuhkan keston kaksinkertaiseksi.
Mutta entäpä nuo lyhyet välit?
Kaupunkialueilla (ja väitän edelleen että muualla ei ruuhkaa käytännössä esiinny) liikenne jaksottuu valojen ansiosta. Esimerkissäni, ykköskehällä, tämä tarkoittaa sitä, että vallikallion valoista pääsee pari tuhatta autoa läpi, ja sitten tulee parinkymmenen sekunnin tauko. Ja tuo 20 sekuntia taukoa on sitten aikaa kaikilla muilla tunkea mukaan sivuteiltä... Paitsi, mikäli joukossa on pidempää turvaväliä käyttäviä, leviää tämä siistissä nipussa lähtenyt pakka, kunnes itäkeskukseen asti ulottuu yhtenäinen jono (ja näinhän yleensä käy, onneksi tuolla on ne liitäntäkaistat).
Kun siis ajetaan jonossa, kannattaa ajaa mahdollisimman tiiviissä jonossa, jolloin jonon peräpää tulee nopeammin takana, ja liittyminen jonon jatkeeksi on helpompaa. Samoin tästä hyötyvät ne, jotka ovat kääntymässä pois jonoisimmalta reitiltä ja pääsevät täten aikaisemmin liittymään johon olivat menossa (ja taas ruuhka kyseisellä tieosuudella pienenee, ja lyhentyneen matka-ajan takia myös kokonaisruuhka pienenee).
Paras tapa ruuhkan minimioimiseen suuressa mittakaavassa on joko matka-ajan lyhentäminen tai matkan pidentäminen (tahtoo sanoa, ruuhkakeskusten kiertäminen). Ykköskeino on tietysti suositeltava melkeinpä joka kannalta, mutta kakkosta kannattaa käyttää mahdollisuuksien mukaan hyväksi.
Turvaväli on aina oltava sellainen että jos edessä oleva auto tekee lukkojarrutuksen, pystyy takana tuleva pysähtymään turvallisesti ennen kuin rysähtää.
Saa olla minkälaiset ruuhkat tahansa, niin tuo turvavälisääntö on aina toteuduttava.
Harvemmalla on 1,5 s hitaammat refleksit.
Ja toisaalta, ruuhkassa näkee muutaman auton eteenpäin, joten ehtii usein reagoimaan jo ennen edessä ajavaa. Joten 2 s riittää todella helposti väliksi.
Eihän turvaväliä tarvitse kasvattaa, kunhan sen mieltää sekunneissa metrien sijaan. Sekunnit kun ovat helpompia arvioida ja hyödyllisempiä...
Kaksi sekuntia on riittävä turvaväli vastaavilla jarrutustehoilla varustettujen autojen ollessa kyseessä, nopeudesta riippumatta... Toki, jos nopeutta on tarpeeksi, ei edelläolevaa autoa edes näe kahden sekunnin turvavälillä, mutta silloin sitä nopeutta taitaa olla liikaa tilanteeseen nähden.
Sanoit että 2 s hajurako on riittävä. Uskallan väittää ettei ole.
Jos porukalla on 1,5 s refleksit, niin silloin jää 0,5 s auton pysäyttämiseen. Ei oikein taida riittää. Ei ainakaan minun fysiikan lakien tuntemuksella.
Sitä paitsi kaikilla ei ole sitä 1,5 s refleksiä tosilla voi mennä se 2 s pelkkään reagoimiseen ja sen jälkeen pitää olla tietty määrä sekunteja auton pysäyttämiseen.
Nyt on niin että liikenteessä pitää ottaa huomioon myös ne heikoimmat. Heikot eivät pysty nostamaan tasoa joten taitavammat kuskit on ajettava heikkojen ehdoilla. Näin se vain menee.
> Jos porukalla on 1,5 s refleksit, niin silloin jää 0,5 s auton
> pysäyttämiseen. Ei oikein taida riittää. Ei ainakaan minun
> fysiikan lakien tuntemuksella.
Ehkä kannattaisi vielä vähän tutustua niihin fysiikan lakeihin?
Turvavälin määritelmän mukaan, oma auto pitää saada pysähtymään, mikäli edelläolija tekee lukkojarrutuksen. Puolitoista sekuntia jarrutuksen aloittamiseen, tarkoittaa että on vielä puoli sekuntia marginaalia siihen, että ollaan kohdassa jossa edellämenijä aloitti jarrutuksen. Vielä en ole kohdannut tapausta, joka saisi autonsa pysähtymään täsmälleen siihen kohtaan jossa jarrutuksen aloittaa, ja epäilen, että jos tällainen liikkeellä olisi, olisi perässätulijalla vastaavat jarrut silloin käytössään.
Joka tapauksessa, puhetta oli jo aiemmin siitä, että kahden sekunnin väli riittää hyvin vastaavilla jarrutehoilla ajettaessa. Tietenkin tilanne hieman muuttuu, jos takaa tulee perinteinen rekka jolla menee sekunti jarrupolkimen painalluksesta jarrutuksen alkamiseen ja jarrutusmatka muutenkin viisinkertainen henkilöautoon verrattuna...
Ja mitä tasoon tulee, jokaisen tulee ajaa omalla tasollaan, muita tarpeettomasti häiritsemättä. Jos ei tiedä mitä tekee, kannattaa noudattaa liikennesääntöjä, ei voi mennä pahasti pieleen (no, voi. Mutta harvoin).
Eli sinun periaate on että jos tietää mitä tekee, saa rikkoa säätöjä mutta jos taas ei tiedä mitä tekee, ei saa?! Sovellatko sitä muilla alueilla, vai pelkästään liikenteessä?
”Sitä saa tehdä mitä vain kunhan ei jää kiinni”
Sovellan sitä ihan työelämässä, jne.
Kun tietää mitä tekee, ei tarvitse piitata säännöistä. Katsos, säännöt ovat enemmänkin toimintaohjeita, joita noudattamalla totaalinen urpokin pystyy olemaan pahemmin mokailematta.
Päätös rikkoa sääntöjä on moraalinen teko. Se tarkoittaa vastuun ottamista omista tekemisistään ja toisaalta vaatii tekijältä myös jotakin.
Tarkennan tähän vielä, etten riko sääntöjä, ellen tiedä mitä teen. Niinpä en esimerkiksi ala soveltamaan sairaudenhoidossa pahemmin, vaan pitäydyn pääsääntöisesti lääkärin neuvoihin (tai ainakin keskustelen lääkärin kanssa jos niistä tarvitsee syystä tai toisesta poiketa).
> ”Sitä saa tehdä mitä vain kunhan ei jää kiinni”
Tuo muuten on pitkälti täydellinen vastakohta minun periaatteelleni. Ei mitä tahansa saa tietenkään tehdä, sehän olisi moraalin täydellistä puutetta (moraalinen valinta sekin tietysti). Aina pitää toimia "oikein", joka on varsin suhteellinen käsite.
Minulle tuo on todella outo periaate. Säännöt ja lait ovat minulle absoluuttiset. Ei ole mitään harmaata aluetta vaan sääntöjä noudatetaan tai käy kalpaten. Pysytään raja-alueiden sisällä tai siitä saa rangaistuksen. Yksinkertaista ja toimivaa.
Sinulle säännöt ovat absoluuttiset? Toisin sanoen, hyväksyt sen että esimerkiksi arabimaissa raiskauksen uhrit tuomitaan? Sehän on laki ja sääntö... Vai tarkoitatko että hyväksyt vain meidän lakimme? Raiskauksen keskeyttäjä saa tuomion pahoinpitelystä? Vai hyväksytkö lait vain kun ne ovat ns. hyviä ja niitä käytetään oikein?
Juu, helppoahan se on, sanoa että lait ja säännöt ovat absoluuttisia, mutta niiden noudattaminen absoluuttisesti vaatii aika paljon ihmiseltä.
Ihmisten reaktionopeus vaihtelee 0,5-1,5 sekunnin välillä. Keskiarvo jotain sekunnin paikkeilla. Yli 1,5 s reaktioaika on harvinaisuus, kuten alle 0,5 s reaktio. Se, että jollakulla on yli 1,5 s reaktioaika, ei tarkoita, että sellaistenkin, joilla näin ei ole, pitäisi ottaa se omissa toimissaan huomioon. Siis, jos omaa nopeammat reaktiot kuin se, jolla on hitaat, ehtii helposti jarruttamaan ennen sitä toista.
Liian hitaasti reakoivalle autolla ajaminen, kävely ja pyöräily ovat hengenvaarallista touhua.
Laitettaisiin tasaisin turvavälein ajamaan vaikkapa päiväntasaajaa pitkin, niin siinä sitä olisi alkuasukkailla ihmettelemistä..