Uskontoaan tai jumalaansa puolustaessaan uskova saa ilmeisesti valehdella?
Muuten ei ole ymmärrettävissä se, että muutamat uskovat täälläkin väittävät evoluutioteorian oleman romahtamispisteessä tai suurimman osan biologeista hylänneen kehitysopin kevottomana.
Jumalan tai kuolemanjälkeisen elämän olemassaoloa ei kukaan ole pystynyt todistamaan eikä pysty. Silti oppineet teologit ja varsinkin lahkojen saarnamiehet selittävät "totuutta" joka ikinen viikonvaihde. Suurin osa riviuskovista ei tietenkään edes ajattele sitä mahdollisuutta, että jumala ei olisikaan olemassa. Mutta uskonnollisten johtajien on pakko tiedostaa tuo mahdollisuus (tai paremminkin tosiasia).
Selkeää valehtelua liittyy myös uskollaparantamiseen. Taas on todettava, että riviuskova saattaa todella aidosti uskoa parantumisihmeisiin, mutta aikaansa seuraava saarnamies tietää pakosti, että asiasta on tehty lukuisa määrä tutkimuksia, eikä parantumisia ole raportoitu ainoaakaan.
Armolahjoihin liittyy yleisemminkin selkeää valehtelua. Kielilläpuhuminen ei ole kristinuskoisten yksinoikeus. Sitä esiintyy ja on esiintynyt lähes kaikkien uskontojen yhteydessä, eikä sillä ole mitään tekemistä jumalan kanssa.
Ihminen saattaa vilpittömästi uskoa puhuvansa Jumalan kanssa, mutta valistunut uskonnollinen johtaja tietää, että sama ilmiö saadaan aikaan esimerkiksi meditoimalla.
Esimerkkejä riittää. Suurin osa uskovista toimii hyvässä uskossa tietämättömyyttään, mutta uskovaisten kellokkaissa on pakosti heitä, jotka hyvin tietävät asioiden oikean tilan. He valehtelevat kirkkain silmin seurakuntalaisilleen.
Em. valehtelua tarvitaan, muuten uskonnot näivettyisivät.
Miten tämä sopii yhteen uskovien jatkuvasti toistaman väittämän kanssa, jonka mukaan nykyisiä moraalisääntöjä ei olisi ilman kristinuskoa ja että uskovat ovat varustetut muita korkeammalla moraalilla?
Muuten ei ole ymmärrettävissä se, että muutamat uskovat täälläkin väittävät evoluutioteorian oleman romahtamispisteessä tai suurimman osan biologeista hylänneen kehitysopin kevottomana.
Jumalan tai kuolemanjälkeisen elämän olemassaoloa ei kukaan ole pystynyt todistamaan eikä pysty. Silti oppineet teologit ja varsinkin lahkojen saarnamiehet selittävät "totuutta" joka ikinen viikonvaihde. Suurin osa riviuskovista ei tietenkään edes ajattele sitä mahdollisuutta, että jumala ei olisikaan olemassa. Mutta uskonnollisten johtajien on pakko tiedostaa tuo mahdollisuus (tai paremminkin tosiasia).
Selkeää valehtelua liittyy myös uskollaparantamiseen. Taas on todettava, että riviuskova saattaa todella aidosti uskoa parantumisihmeisiin, mutta aikaansa seuraava saarnamies tietää pakosti, että asiasta on tehty lukuisa määrä tutkimuksia, eikä parantumisia ole raportoitu ainoaakaan.
Armolahjoihin liittyy yleisemminkin selkeää valehtelua. Kielilläpuhuminen ei ole kristinuskoisten yksinoikeus. Sitä esiintyy ja on esiintynyt lähes kaikkien uskontojen yhteydessä, eikä sillä ole mitään tekemistä jumalan kanssa.
Ihminen saattaa vilpittömästi uskoa puhuvansa Jumalan kanssa, mutta valistunut uskonnollinen johtaja tietää, että sama ilmiö saadaan aikaan esimerkiksi meditoimalla.
Esimerkkejä riittää. Suurin osa uskovista toimii hyvässä uskossa tietämättömyyttään, mutta uskovaisten kellokkaissa on pakosti heitä, jotka hyvin tietävät asioiden oikean tilan. He valehtelevat kirkkain silmin seurakuntalaisilleen.
Em. valehtelua tarvitaan, muuten uskonnot näivettyisivät.
Miten tämä sopii yhteen uskovien jatkuvasti toistaman väittämän kanssa, jonka mukaan nykyisiä moraalisääntöjä ei olisi ilman kristinuskoa ja että uskovat ovat varustetut muita korkeammalla moraalilla?
Vastaukset 20
Vanhimmat
mutta sitävastoin, Jeesus Kristus on tie totuus ja elämä.
hyväuskoisten joukkoon, joten ei sinua mistään syyttää voi. (Syyntakeeton)
joukkoon, jotenka en ole tuomion alainen.(ylionnellinen)
= kuviteltujen tapahtumien esittäminen tosina, tekaistujen selitysten sommittelu, tekojen puolustelu totuudenvastaisilla selittelyillä.
Wikipedia:
Mytomania (kreik. mythos tarina mania) tai pseudologia (kreik. pseudos väärä logos puhe, tieto) on sairaalloinen halu valehdella ja keksiä sepitettyjä tarinoita. Mytomaniaa sairastavia kutsutaan mytomaaneiksi ja joskus myös patologisiksi valehtelijoiksi.
liikkuu näilläkin palstoilla aika paljon, huumorilla höystettyä, väärässä hengessä kirjoitettua turhanpäiväistä lorua, johon usein on ymmärtämättömästi sisällytetty toisin ajattelevien uskovien halveksuntaa ja pilkkaa.
Itselle ja omalle kokemusmaailmalle vieraita asioita pelätään ja siksi ne koetaan uhkana omalle maailmankatsomukselle ja todellisuudenkäsitykselle, vaikkakin useat yliluonnolliset ilmiöt, esim. ihmeparantumiset, Jumalalta saadut ilmestykset ja kielillä puhuminen, ovatkin täysin raamatullisia ilmiöitä ja kulkevat täysin sopusoinnussa terveen ja raittiin kristillisen opin kanssa.
Olet oikeassa kertoessasi, että yliluonnollisia asioita, esimerkiksi ihmeparantumisia, tapahtuu myös muiden maailmanuskontojen ja esimerkiksi erilaisten filosofis - uskonnollisten hengentieteiden piirissä ja sisäpuolella.
Uudestisyntyneen kristityn on kuitenkin pyydettävä Jumalalta henkien erottamisen armolahjaa, voidakseen erottaa oikea väärästä, pimeyden valkeudesta, aidon jäljennöksestä jne. Ei riitä, että joku toinen asioita ja ilmiöitä tutkinut henkilö tulee kertomaan meille oman subjektiivisen totuutensa, ja me sitten hyväksymme ja nielemme tuon toisen ihmisen totuuden ikään kuin omanamme, lainkaan itse asioita tutkimatta ja ottamatta niistä omakohtaisesti selvää, vaikkakin nuo asiat tuntuisivat kuinka hankalilta, järjen ulottumattomissa olevilta, ja hieman pelottaviltakin.
Näiden opillisten ja hengellisten kysymysten käsitteleminen tällaisilla keskustelupalstoilla on aika hankalaa ja monesti väärinymmärryksiä ja sanakopua aiheuttavia, koska käsitteiden maailma ei ole niin helppo ja yksiselitteinen; sama sana tai käsite voi tarkoittaa yhdelle toista ja jollekin toiselle jotain aivan muuta.
Esimerkkinä tästä voin mainita sellaisen käsitesekaannuksen kuin "hengellinen tila" ja "hengellinen taso". Minulle nämä käsitteet ovat toistensa vastakohtia, mutta huomasin jonkun henkilön pitäneen näitä käsitteitä jossain täällä käydyssä aikaisemmassa keskustelussa toistensa synonyymeinä. Hän alkoi selittämään minulle jotain hämärää juttua uskon portaista ja niiden vieruksista, enkä ymmärtänyt yhtään mistä hän nyt puhuu.
Minä ymmärrän asian näin, tämä on siis MINUN oma totuuteni ja ymmärrykseni:
"Hengellinen tila" etsii Jumalan kunniaa, ja "hengellinen taso" etsii omaansa. Siis nämä käsitteet edustavat minulle vastakkaisuutta, eikä yhteneväisyyttä. Siksi jonkun toisen ihmisen hengellisen tilan miettiminen ei aseta tuota mietiskelijää itseään minkäänlaisille uskon tason portaille tai niiden vieruksille. Uudestisyntynyt kristitty ei ole enää itsensä oma ja kaikki mahdollinen kunnia kaikesta kuuluu yksin Jeesukselle Kristukselle, Häneen kätkeytyy uskon portaat ja niiden vierukset, koska Hänessä ei ole alkua eikä loppua, Hänessä me olemme yhtä.
Mielenkiintoista on aina lukea toisten näkemyksiä asioista ja saada niihin uusia, erikoisia ja aika yllättäviäkin näkökulmia. Tämä on mielestäni avartavaa ja haastavaa, mutta yritetään kristittyinä silti säilyttää kirjoitteluissamme jokin "moraalinen tila" ja muistaa kenen kunniaa me kirjoitteluillamme täällä etsimme ja julistamme.
kovin tarkasti lukemaan tuota viestijäsi, sillä niitä on pilvin pimein ja ne eivät kiinnosta meitä uskovaisia, mutta päätin kuitenkin kirjoittaa sinulle, että tässä, eli minä olen uskovainen, joka todella uskon, olen saanut kokea ihmeitä ja minulla on kielilläpuhumisen armolahja ja muitakin armolahjoja ja minä saan Jeesuksen armosta elää Jumalan valtakunnassa ja täällä on todella hyvä elää ja elämäni on niin mielenkiintoista, että en vaihtaisi sitä kenenkään kanssa ja harmittelen vain sitä, että niin moni on osaton tästä onnesta, että saa uskoa, sillä ilman uskonlahjaa sitä ei voi tehdä. Toivon, että saat sen lahjan, mutta sinun on ensin tahdottava sitä, sillä väksisin se lahja ei tule keneenkään.
Kun olet sen lahjan saanut ja usko todistetaan Jumalan puolelta, niin sen jälkeen ei mikään maailman mahti saa sinua luopumasta uskosta, sillä se on ELÄMÄ.
armolahja.
kertoa totuutta, sillä te tyrmäätte "omalla totuudellanne" totuuden.
Toivon sinulle kuitenkin hyvää ja toivon, että sinä olet yksi valituista, eli yksi heistä, jotka tahtovat Jeesuksen antamaan onnelliseen elämään. Jumala näkee sen edeltä, mutta ei ainakaan vielä kerro, mikä on sinun osasi ja itse sinä et kykene edeltä näkemään niin, että ei auta kuin toivoa parasta.
Vakuutan, että usko ei ole sellaista, kuin luulet, vaan se on vapautta, iloa ja rauhaa, eli todella onnellista elämää, eikä siinä ole lain alaisuuksia, että pitää olla sellainen ja tälläinen, sillä Jeesus kasvattaa meidät vapauteen ja persoonallisuutemme säilyttämiseen, eikä tee meistä robotteja, eikä toistemme kaltaisia.
Noista paranemisista täällä kiistellään jatkuvasti ja väitetään, että niitä ei tapahdu, mutta minä voin kertoa omasta kokemuksesta, että niitä tapahtuu.
Kerron nyt vain pienemmän paranemisen, sillä olen saanut kokea todella suuriakin paranemisia, eikä tämäkään kertomani mikään aivan pieni paraneminen ole.
Jalkapöytäni murtui, turposi ja meni mustaksi. Pyysin Jeesusta, että ole kiltti ja paranna tämä, koska se murtuma oli hyvin kipeä, enkä voinut ottaa jalallani askeltakaan.
Ei tapahtunut mitään, eli jalka oli seuraavana päivänäkin tuskallinen, kunnes iltapäivällä henkeeni tuli sanat: "astu jalallasi." Kieltäydyin, sillä jalkaa ei todella voinut laskea lattiaan, niin tuskallinen se oli. Samat sanat toistuivat henkeeni ja silloin tottelin ja laskin jalkani varovasti lattiaan ja sain samalla huomata, että se tuska oli poissa ja aloin hyppiä siinä lattialla puolisoni ja tyttäreni nähden ja he ihmettelivät, että mitä sinulle taas tapahtui.
Jalasta laski turvotus, mutta mustaksi se jäi vielä parin viikon ajaksi, mutta muuten kesti täysi kävelemisen, eli siinä ei ollut pienintäkään vikaa sen mustelman lisäksi. En siis meinannut ottaa terveyttä vastaan epäuskoni takia, mutta Jeesus käski toisella kerralla sen verran auktoriteettisesti, että tottelin ja sain terveyden jalkaani. Epäusko on pahin este onnelle.
Sekoitat käsitteitä. Yleisesti käsitetty totuus ei ole sama kuin sinun "totuutesi".
Minä en puhu omasta totuudestani vaan yleisesti hyväksytystä totuudesta.
Sinun todistuksesi ei ole minkään arvoinen muille, paitsi itsellesi ja uskonnolliselle yhteisöllesi.
Uskovat sekoittavat säännönmukaisesti ihmeparantumisen ja selittämättömän parantumisen. Sinun jalkasi parantuminen ei tosin kuulu kumpaankaan kategoriaan.
Selittämättömiä parantumisia tapahtuu maailmassa suhteellisen usein. Pikku hiljaa lääketiede löytää niille selityksen.
Selittämätän parantuminen ei ole sama kuin ihmeparantuminen. Koita tajuta se.
Usko on usko ja tieto tietoa. Usko muuttuu tiedoksi ihmisen tai seurakunnan sisällä. Silti tuo usko ei muutu yleisesti käsitettäväksi tiedoksi. Ei sitten millään selityksillä.
Voin kertoa samantapaisen tarinan joidenkin vuosien takaa. Maalasin kotitaloani ja jouduin liikkumaan paljon rakennustelineillä ylös ja alas. Toinen nilkkani vaivaantui siinä niin, että olin sinä iltana melkoisissa tuskissa sen kanssa. Yritin kääriäkin jotain nilkan ympärille tueksi, mutta sillä ei mitenkään pystynyt astua.
Sitten kävi niin, että yllättäen eräs sukulaiseni otti siihen mitenkään liittymättä esille erään hyvin tärkeän ja merkittävän minua koskevan asian ja aloimme keskustella siitä. Selvitin hänelle mietteitäni juurta jaksain ehkä puolisen tuntia tai jotain ja kun asia oli käsitelty, huomasin jotain hyvin outoa. Nimittäin nilkkaani ei koskenut enää yhtään ja pystyin astua sillä jalalla, vaikka se oli juuri äsken ollut tuntikausia äärimmäisen arka. Tällä ei kuitenkaan ollut mitään tekemistä Jeesuksen tms. kanssa. Mikä lie oli syynä. :)
on täysi tekeminen Jeesuken kanssa, eli Hän paransi jalkani. Käsittämätöntä miten vaikeaa on uskoa ilman uskonlahjaa ja sen takia meidät leimataan usein valehtelijoiksi.
Olen parantunut sellaisista sairauksista hetkessä, joissa lääkärit ja hotohenkilökunta ovat hämmästellen todenneet, että vain suurempi voima kykeni tuon tekemään. He sentään ovat asiantuntijoita ruumiin sairauksiin ja kun he tuollaisen lausunnon antavat, niin se on jo jotakin. Vai mitä?
Tai varmaankin minut leimataan ainakin joidenkin toimesta taasen valehtelijaksi, mutta ei haittaa, sillä olen antanut aikoja sitten Jeesukselle lupauksen palvella Häntä ilman pienintäkään ihmisorjuutta, eli minua ei haittaa mitä ihmiset minusta sanovat, kunhan elän elämää, joka on totuudellista ja rakkaudellista, eli lähtöisin Jumalasta.
jossa lääkäri selväsanaisesti kertoo Jeesuksen parantaneen jalkasi.
Oletko tullut ajatelleeksi, että lääkärit ja hoitajat pitivät sinua hiukan höyrähtäneenä ja mieliksesi myötäilivät ajatuksiasi?
Kun saman tapaisia tapauksia on jäkeenpäin tutkittu, niin lääkärit säännön mukaisesti kieltävät maininneensa Jumalan parantavasta vaikutuksesta mitään. He kyllä saattavat todeta, etteivät pysty selittämään parantumista, mutta se on vallan toinen juttu.
että silloin, kun lääkärit ja hoitohenkilökunta ovat sanoneet nuo sanat, ei ole ollut kyse jalastani, vaan aivan muista paranemisista (3) ja ne ovat olleet niin suuren ihmettelyn aiheita, että niistä on puhuttu paljon ja ne aiheuttivat minullekin, joka uskon Jeesukseen koko sydämisesti, ihmettelyä, sillä niin käsittämättömiä ja ihania ne paranemiset olivat.
Mikä sinun elämässäsi on se, mikä pelottaa sinua niin, että tahdot ehdottomasti kieltää Jumalan ja leimata Hänen ihmeistään kertovat valehtelijoiksi?
Tuollaisen pakenemiseen on aina syy.
Jää miettimään sitä rauhassa, sillä parempi on, että selvität tuon asian itsesi kanssa.
on sinulle varmaankin tapahtunut, kuten itsellenikin tuossa edellä kuten kerroin. Voidaan olettaa että parantumisesi taustalla oli usko, mutta voidaan pohtia oliko kyseessä USKO JEESUKSEEN vai PELKKÄ USKO!
En silti väitä etteikö Jeesus olisi ollut asialla, koska en tiedä. Kyse on siitä, paransiko Jeesus jalkasi oikeasti vai oletko vain itse päättänyt että Jeesuksen on täytynyt tehdä se ja pidät siitä ajatuksesta kynsin hampain kiinni, koska muu horjuttaisi uskoasi.
kaikissa tapauksissani oli Jeesus. Minun olisi nyt syytä kertoa enemmänkin itsestäni, mutta tiedän, että monien on vaikea ottaa tätä tosiasiaa vastaan, josta nyt hiukan vain kerron.
Eli, kun sain uudesti syntymisen Jumalasta tapahtui eräänä Pyhäinmiesten päivänä ihme. Se ei tapahtunut minun ymmärryksestäni, tahdostani, eikä mistään minussa, koska en tiennyt sellaisen olevan mahdollista.
Jeesus puhui silloin ensimmäisen kerran henkeeni. Se oli valtavaa, että Jumala ottaa yhteyttä ja puhuu ihmiselle, kuin parhaalle ystävälle.
Ehkä olet kuullu Ulla Kristiina Schömanista, en tiedä kirjoitinko nimen oikein, mutta kuitenkin. Hän on saanut saman ihmeellisen lahjan ja tv:ssä hän kuvasi sitä, että hän ikään, kuin puhuu puhelimessa Jeesuksen kanssa.
Minä kuvaan sitä näin: meillä ihmisillä on sisällämme toiset korvat ja silmät, eli hengelliset, eli sisällämme on henki-ihminen ja Jeesus puhuu hengellisiin korviini, eli kuten yleensä sanon, henkeeni. Jeesus tekee sen Pyhän Henkensä kautta, jonka Hän minuun antoi silloin, kun synnytti minut uudeksi ylhäältä.
En ole ainoa tässä uskon yhteisössä, jolla on tämä ihmeellinen lahja, vaan meitä on useampia. Minulla ei ole näkemisen kykyä, mutta muutamalla uskonystävälläni on se, mutta kuulen Jumalan äänen yhtä selvästi, kuin sellaisen äänen, joka kuuluu ulkoisiin korviini.
Tämän ihmeellisen henkeenpuhumisenlahjan kautta olen saanut oppia tuntemaan ihmeellisen Jumalan, jossa on täydellinen vapaus ja rakkaus.
"... elämäni on niin mielenkiintoista, että en vaihtaisi sitä kenenkään kanssa ja harmittelen vain sitä, että niin moni on osaton tästä onnesta, että saa uskoa, sillä ilman uskonlahjaa sitä ei voi tehdä."
Mistä sinä tiedät, että sinun oma onnesi olisi samanlainen onni jollekulle muulle?
onneni ei tyydyttäisikään vaikka sinua, niin Jeesus kykenee antamaan sinulle oman onnen, sillä Jeesus on todella rakkaus ja Hän on Sana, jonka kautta kaikki luotiin ja siksi kykenee korjaamaan kaiken, mikä korjausta tarvitsee ja he, jotka eivät ole onnellisia tarvitsevat korjausta. Toivottavasti ymmärsit:)
höperöltä, joten en mainitse mitään skitsofreniasta. :)
Nythää mie varsinaisen juttupalstan löysin! Mie oon ihan äimänä!
Kuulehan sie, meitin ei tarttis Jumalaa puolustella? Siinäpä se onkin tuo ansa mihin monet uskovat lankee heikkoudessaan. Katos heikot tarttee puolustajaa ei vahvat EIKÄ JUMALA!
Mie en ota kantoo tieteeseen täsä ny ku se verran, että Jumalahan se kaiken viisauden antaa ihmisille - jotkut vaan käyttää sitä väärin, mää tarkotan tuhhoo elämää ja sillai.
Mutta mitä kuolemanjälkeisiin tullee; et sää maar ny voi ittekä varmaa uskoo että tää kaikki täsä on. Ja katosku meitille on annettu tuo Jumalan Sana, mikä uskovalle kertoo mikä totta on! Ei kukkaan saarnamies omiaan siältä luppaile- seurakunta kattoo Raamattuunsa ja huutaa aamen.
Ja kai kaikki ennen uskontulloonsa on voinu pittää vaikka millasia jumalia tai eppäily ettei Jumalaa oo. Ja meitillä on niin suur Jumala että se kestää pienen ihmisen eppäilyt!
Voip niitä olla jotka valehtelleeki Jumalan töistä, mutt kyl niit on vaik kui jotka on rukouksen avull parantunuki. Älä sie ruppee pilkkaa, sellast Jumala ei siedä kauaa.
Armolahjoist puhhuu raamattu ja sanoo myös et tuo saatanapa jäljittellee kaikkee; halusha työ olla Jumala.
Sie taidat nyt puhua itte hyväss uskossa tietämättömyyttäs. Kato uskova pitäs puhuu siit mitä raamatussa lukee. Ja kestää, itte asias se ei häviä millonkaan.
Ja mää tiedän, olen oiken vakavissani, että kyllä ne ihmiset jotka ei raamatun Jumalast mittää tiedä puhhuu paljon enemmän palturia ku uskova koskaan. Kato vaikket sää uskokaan siihen mitä raamattu sannoo ei se tee uskovaist valehtelijaks!
olisi vain kirjoittaa kirjakieltä, sitä on muutenkin helpompi lukea.