Keskusta pettää jälleen viljelijöitä
Lipposen hallitus leikkasi ensi töinään maatalouden kansallisia tukia useita satoja miljoonia markkoja. Tämän leikatun kansallisen tuen tason palauttaminen oli Keskustan vaatimuksena koko Lipposen hallituksen elinajan. Nyt Jäätteenmäen hallituksen yli 50-sivuinen ohjelma osoittaa, että Keskusta ei edes aio toteuttaa vaatimustaan. Asiaa ei nimittäin lainkaan mainita ohjelmassa.
Neuvoteltaessa EU-jäsenyydestä 1993-94 Suomi sai EU:lta luvan maksaa itse viljelijöille kansallisia maataloustukia. Tämä oli "korvausta" siitä, että neuvotteluissa ei saatu lupausta pysyvästä pohjoisen alueen tuesta eikä pitkää siirtymäaikaa maatalouden EU-sopeutukseen.
Voimakas rakennekehitys on lopettanut Suomesta n. 50 000 tilaa EU-aikana. Vaikka jäljelle jääneet tilat ovat huomattavasti suurentuneet, on maatilojen tulokehitys ollut laskeva. Maataloustulo peltohehtaaria kohden on pudonnut 27 prosenttia ja reaalitulot tilaa kohti alentuneet 7 prosenttia. Maataloustulo tilaa kohti oli v. 2001 vajaat 90 000 markkaa. Vuosien 1998-2000 tilastolukujen mukaan tuloa kertyi työtunnille 25,70 markkaa ja korkoa omalle pääomalle 2,9 prosenttia.
Merkittävää on, että maatalouden tulot ovat täysin tukien varassa. Näin on, koska tuotteista saatava hinta ei kata kustannuksia. Voidaankin perustellusti sanoa, että maataloudesta on tehty osa julkista sektoria.
Tukiaistorpparin asema ei ole ollut viljelijöiden toiveena. Nyt ollaan tilanteessa, jossa EU:n itälaajentuminen, Maailman Kauppajärjestön maatalousneuvottelut ja esitetyt EU:n maatalouspolitiikan uudistukset uhkaavat ruoan tuotannon tulevaisuutta Suomessa. Perimmäinen kysymys kuuluu, onko meillä varaa antaa muiden päättää elintärkeistä asioistamme?
Lipposen hallitus leikkasi ensi töinään maatalouden kansallisia tukia useita satoja miljoonia markkoja. Tämän leikatun kansallisen tuen tason palauttaminen oli Keskustan vaatimuksena koko Lipposen hallituksen elinajan. Nyt Jäätteenmäen hallituksen yli 50-sivuinen ohjelma osoittaa, että Keskusta ei edes aio toteuttaa vaatimustaan. Asiaa ei nimittäin lainkaan mainita ohjelmassa.
Neuvoteltaessa EU-jäsenyydestä 1993-94 Suomi sai EU:lta luvan maksaa itse viljelijöille kansallisia maataloustukia. Tämä oli "korvausta" siitä, että neuvotteluissa ei saatu lupausta pysyvästä pohjoisen alueen tuesta eikä pitkää siirtymäaikaa maatalouden EU-sopeutukseen.
Voimakas rakennekehitys on lopettanut Suomesta n. 50 000 tilaa EU-aikana. Vaikka jäljelle jääneet tilat ovat huomattavasti suurentuneet, on maatilojen tulokehitys ollut laskeva. Maataloustulo peltohehtaaria kohden on pudonnut 27 prosenttia ja reaalitulot tilaa kohti alentuneet 7 prosenttia. Maataloustulo tilaa kohti oli v. 2001 vajaat 90 000 markkaa. Vuosien 1998-2000 tilastolukujen mukaan tuloa kertyi työtunnille 25,70 markkaa ja korkoa omalle pääomalle 2,9 prosenttia.
Merkittävää on, että maatalouden tulot ovat täysin tukien varassa. Näin on, koska tuotteista saatava hinta ei kata kustannuksia. Voidaankin perustellusti sanoa, että maataloudesta on tehty osa julkista sektoria.
Tukiaistorpparin asema ei ole ollut viljelijöiden toiveena. Nyt ollaan tilanteessa, jossa EU:n itälaajentuminen, Maailman Kauppajärjestön maatalousneuvottelut ja esitetyt EU:n maatalouspolitiikan uudistukset uhkaavat ruoan tuotannon tulevaisuutta Suomessa. Perimmäinen kysymys kuuluu, onko meillä varaa antaa muiden päättää elintärkeistä asioistamme?
Vastaukset 2
Vanhimmat
on kyse, eikä se ole maajusseille kivaa kerrottavaa, se yllättää, ettei junttien oma puolue, keskusta ole kertonut tulevasta juuri mitään?!?!
Miksi maksaa tukiaisia...? Heittelet euroja sinne tänne, mutta oletko koskaan ajatellut mitä elämä olisi ILMAN TUKIA. Säästyis nekin eurot parempaan tarkoitukseen... On se kumma, että toimeentulo on muka tuista kiinni. Tässä sen näkee, että kepulaispolitiikka on vuosien saatossa tehnyt tän nykyisen "systeemin". Viljaa saadaan aina joko Suomesta tai myös kriisin aikana ulkomailta...