Mies lähti monen vuoden liiton jälkeen mitään puhumatta, selittelemättä nuoremman naisen perään (naimisissa olevan perheenäidin luo). Häneen ei saa enää edes puheyhteyttä.
Asia tuli täytenä yllätyksenä, koska meillä oli niin ihanaa ja onnellista yhdessä, hän usein itsekin totesi sen ääneen. Ei kuitenkaan mitenkään yrittänyt tukea tai lohduttaa minua tekonsa tultua ilmi. Häipyi vain kuin pelkuri ja jätti minulle tämän surun ja hädän.
Rakastan tätä miestä suunnattomasti ja tuskani ja loukattuna olemisen tunne on sanoinkuvaamattoman syvä. Yötä päivää kärsin valtavaa henkistä kipua ja fyysinenkin ikävä on vaikea kestää.
Voitteko rukoilla puolestani että saisin mielenrauhan ja pääsisin kaikista näistä negatiivisista tuntemuksista ja saisin omanarvontuntoni kuntoon ja voisin eheytyä.
En osaa elää ilman rakastani. Olen ihan hukassa. Tuntuu kuin olisi sydän revitty rinnasta irti.
Jos vielä voisi Jumala antaa minulle rakastavan puolison, antaisin asialle suuren arvon, tai jos hän voisi antaa tälle pois häipyneelle miehelleni sellaisen opetuksen että ymmärtäisi mitä pahaa on minulle tehnyt ja pyytäisi anteeksi sekä palaisi takaisin. Ottaisin hänet kyllä vastaan, kun vain ymmärtäisi mitä on mennyt tekemään ja katuisi.
Yleisesti vielä kehottaisin että miettikää ihmiset mitä vahinkoa aiheutatte jos ryhdytte suhteisiin varattujen kanssa, eli älä ryhdy sellaiseen koskaan luullen ettei siitä seuraa mitään, tai vaikka seuraisi, etteikö sillä olisi mitään väliä. Houkutus voi olla liian suuri, vaikka olisi miten onnellinen liitto, jos oikein kovasti toista vikitellään. Erityisesti miehet näyttävät olevan hyvin heikkoja tässä mielessä ja kevytkenkäisiä naisia on paljon, jotka eivät piittaa seurauksista, vaikka tietävät miehen olevan varattu. Heitä suorastaan kiehtoo tämä synti.
Se on sellaista peliä mikä aiheuttaa pohjatonta tuskaa niin monelle. Tunteilla ei voi leikkiä. Sitä ei välttämättä ymmärrä, jollei ole koskaan kokenut niitä hirvittäviä seurauksia mitä siitä aiheutuu. Se voi johtaa jopa hylätyn osapuolen itsemurhaan. Moni kakkosnainen uskottelee itselleen ja muille ettei ole kotona kaikki kohdallaan miehellä, että on ongelmia siinä tai siinä asiassa ja hän itse voisi muka tarjota jotain parempaa. Joskus väittävät että puuttuu esim. seksielämä siinä parisuhteessa josta mies on lähtenyt pettämään, se on kuitenkin valhe. Mies saattaa kyllä uskotella kakkosnaiselle että asiat on muka pielessä kotona. Meillä ainakin oli erittäin kiihkeä, toimiva ja tyydyttävä seksielämä ja kaikki muukin toimi, mutta siitä huolimatta nuorempi nainen otti ja vietteli mieheni. Kaikki toimi vielä senkin jälkeen (seksi mukaanlukien) yhtä hyvin kun toinen nainen jo oli kuvioissa. En vain tiennyt pettämisestä moneen kuukauteen. Siinä on vain se että vanhenee se toinenkin nainen, eikä ole kiva tulla heitetyksi syrjään kuin vanha rukkanen. Onko ihmiset todella näin pinnallisia ja tunteettomia tänä päivänä. Se on paholaisen työtä ja moni antaa siinä kohden periksi. Viimeistään sen sitten käsittää kun joutuu sellainen vokottelijanainen itse jätetyksi jonkun älyttömän syyn varjolla, esim. ikääntymisen vuoksi jos sattuupi ihan rakastumaan sellaiseen pettäjätyyppiin. Ihmiset ovat vain niin vaihtelunhaluisia, ei tarvita painavia syitä, jos vain pinnalliset ulkoiset asiat merkitsee. Ihminen ei ole kuitenkaan tavara jonka saa huoletta heittää "loppuun käytettynä" pois, kuten minulle tehtiin, vaikken ole mikään ikäloppu taikka rumakaan. Vielä kun hän on uskova mies, niin tämä on täysin käsittämätöntä käytöstä häneltä. Ehkä en sitten tuntenutkaan häntä lainkaan. Kovasti tarvitsen rukousapua että toipuisin ja haluan myös parisuhteen, en halua olla yksin, jos vain Jumala hyvyydessään tahtoo minulle sen suoda. Nyt tuntuu siltä että on Jumalakin hylännyt kun minua näin paha asia kohtasi.
Asia tuli täytenä yllätyksenä, koska meillä oli niin ihanaa ja onnellista yhdessä, hän usein itsekin totesi sen ääneen. Ei kuitenkaan mitenkään yrittänyt tukea tai lohduttaa minua tekonsa tultua ilmi. Häipyi vain kuin pelkuri ja jätti minulle tämän surun ja hädän.
Rakastan tätä miestä suunnattomasti ja tuskani ja loukattuna olemisen tunne on sanoinkuvaamattoman syvä. Yötä päivää kärsin valtavaa henkistä kipua ja fyysinenkin ikävä on vaikea kestää.
Voitteko rukoilla puolestani että saisin mielenrauhan ja pääsisin kaikista näistä negatiivisista tuntemuksista ja saisin omanarvontuntoni kuntoon ja voisin eheytyä.
En osaa elää ilman rakastani. Olen ihan hukassa. Tuntuu kuin olisi sydän revitty rinnasta irti.
Jos vielä voisi Jumala antaa minulle rakastavan puolison, antaisin asialle suuren arvon, tai jos hän voisi antaa tälle pois häipyneelle miehelleni sellaisen opetuksen että ymmärtäisi mitä pahaa on minulle tehnyt ja pyytäisi anteeksi sekä palaisi takaisin. Ottaisin hänet kyllä vastaan, kun vain ymmärtäisi mitä on mennyt tekemään ja katuisi.
Yleisesti vielä kehottaisin että miettikää ihmiset mitä vahinkoa aiheutatte jos ryhdytte suhteisiin varattujen kanssa, eli älä ryhdy sellaiseen koskaan luullen ettei siitä seuraa mitään, tai vaikka seuraisi, etteikö sillä olisi mitään väliä. Houkutus voi olla liian suuri, vaikka olisi miten onnellinen liitto, jos oikein kovasti toista vikitellään. Erityisesti miehet näyttävät olevan hyvin heikkoja tässä mielessä ja kevytkenkäisiä naisia on paljon, jotka eivät piittaa seurauksista, vaikka tietävät miehen olevan varattu. Heitä suorastaan kiehtoo tämä synti.
Se on sellaista peliä mikä aiheuttaa pohjatonta tuskaa niin monelle. Tunteilla ei voi leikkiä. Sitä ei välttämättä ymmärrä, jollei ole koskaan kokenut niitä hirvittäviä seurauksia mitä siitä aiheutuu. Se voi johtaa jopa hylätyn osapuolen itsemurhaan. Moni kakkosnainen uskottelee itselleen ja muille ettei ole kotona kaikki kohdallaan miehellä, että on ongelmia siinä tai siinä asiassa ja hän itse voisi muka tarjota jotain parempaa. Joskus väittävät että puuttuu esim. seksielämä siinä parisuhteessa josta mies on lähtenyt pettämään, se on kuitenkin valhe. Mies saattaa kyllä uskotella kakkosnaiselle että asiat on muka pielessä kotona. Meillä ainakin oli erittäin kiihkeä, toimiva ja tyydyttävä seksielämä ja kaikki muukin toimi, mutta siitä huolimatta nuorempi nainen otti ja vietteli mieheni. Kaikki toimi vielä senkin jälkeen (seksi mukaanlukien) yhtä hyvin kun toinen nainen jo oli kuvioissa. En vain tiennyt pettämisestä moneen kuukauteen. Siinä on vain se että vanhenee se toinenkin nainen, eikä ole kiva tulla heitetyksi syrjään kuin vanha rukkanen. Onko ihmiset todella näin pinnallisia ja tunteettomia tänä päivänä. Se on paholaisen työtä ja moni antaa siinä kohden periksi. Viimeistään sen sitten käsittää kun joutuu sellainen vokottelijanainen itse jätetyksi jonkun älyttömän syyn varjolla, esim. ikääntymisen vuoksi jos sattuupi ihan rakastumaan sellaiseen pettäjätyyppiin. Ihmiset ovat vain niin vaihtelunhaluisia, ei tarvita painavia syitä, jos vain pinnalliset ulkoiset asiat merkitsee. Ihminen ei ole kuitenkaan tavara jonka saa huoletta heittää "loppuun käytettynä" pois, kuten minulle tehtiin, vaikken ole mikään ikäloppu taikka rumakaan. Vielä kun hän on uskova mies, niin tämä on täysin käsittämätöntä käytöstä häneltä. Ehkä en sitten tuntenutkaan häntä lainkaan. Kovasti tarvitsen rukousapua että toipuisin ja haluan myös parisuhteen, en halua olla yksin, jos vain Jumala hyvyydessään tahtoo minulle sen suoda. Nyt tuntuu siltä että on Jumalakin hylännyt kun minua näin paha asia kohtasi.
Vastaukset 8
Vanhimmat
tarina. Niin tavallinen etten viitsinyt edes lukea kuin otsikon.
Tässä ei yksikään Jumala auta. Yhteiskunta ihannoi uusperheitä. Etkö jo ymmärrä.
Jumala ei ole sinua hylännyt. Jumalalla ei ole mitään tekemistä tämän teon kanssa. Kyse on miehesi teosta ja miehesi synnistä. Sanot, että "nainen otti ja vietteli mieheni" Ehkä sinusta tuntuu siltä, mutta se ei ole totta. Miestä ei voi vietellä, jos tämä ei itse halua. Se on vissi tosiseikka. Miehesi on aikuinen ihminen ja hänellä on aikuisen ihmisen järki ja vastuu teoistaan. Kukaan tytön hupakko ei väkisin pysty miehen päätä kääntämään.
Sanot, että miehesi on uskova mies. Se tekee asiasta monin verroin kipeämmän. Eikö tällaisen raamattunsa lukeneen ihmisen pitäisi käyttäytyä ihan toisin? Pitäisi tietysti. Mutta koska ihminen on vajavainen, tällaistakin sattuu. Selvää on, että hänen uskonsakin tästä kärsii. En usko, että uskonelämä voi kovin hyvin tällaisessa tapauksessa.
Ymmärrän halusi uuteen parisuhteeseen. Se nyt kuitenkin olisi tyhmintä mitä voit tehdä. Jätetyksi tulemisen kivussa ja raivossa otat siihen mihen "tukikepiksi" Ei kovin järkevää. Anna itsellesi aikaa. Käy rauhassa läpi nämä sinussa heränneet tunteet ja kivut. Vasta sen jälkeen olet kypsä uuteen suhteeseen. Tämänhetkisessä tilassasi käyttäisit toista vain terapeuttinasi ja se ei ole oikein. En väitä tietäväni, miltä sinusta tuntuu ja olen viimeinen ihminen antamaan sinulle ohjeita, vikka niitä tässä nyt sateleekin. Mutta laita mies itse vastuulliseksi teostaan ja anna itsellesi sitä aikaa. Olet kriisissä, joka menee ohi, mutta vasta ajan kanssa. Raivoa rauhassa! Toivon elämääsi voimia ja joka päivälle jonkin pienen ilon pilkahduksen. Elämä helpottuu aivan varmasti. Vuoden päästä asiat ovat jo paremmalla tolalla ja sinä olet yhtä kirvelevää kokemusta viisaampi. Usko itseesi. Sinä olet riittävän hyvä! Se oppiiko miehesi tästä prosessista mitään, onkin jo toinen juttu.
Olen uskovainen mies ja minuakin on kohdeltu samoin naisten silmissä jne....mutta tiedän sen että meitä jokaista odottaa oma rakkaus jossain ja minä joka olen kärsinyt kaikenlaista muutakin kärsimystä en edes haaveilisi ottavani takaisin mies joka teki sinulle tollaista joka ei sovi raamattuun ja sit vielä antaisit kaiken anteeksi ja sit hän voisi tehdä saman uusiksikin. En suosittele sinua ottamaan uskovaista miestäsi takaisin vaikka hän kuinka anelisi jne...sillä tälläkin asialla oli varmasti sun elämässä suurempi tarkoitus ja lue raamattua ja kuuntele radio deitä ja rukoile ja jumala varmasti sinulle vastaa sinulle ja tämä joulu on tosi yksinäistä kyllä ilman kaveria sen tiedän itsestäni mutta tiedän sen myös että ei petturiin voi luottaa en ainakaan minä luottaisi enkä ottaisi takas millään joten tee joulustasi sellainen että sinä siitä nautit menet kokouksiin ja niin edelleen...meillä kaikilla on joskus eroja ja niistä pääse yli ajan tai muita vaikeuksia ja Jumala niissä ja minä varmasti ainakin rukoilen sinulle uskonsisar voimia että kestät kaiken ja avaat silmät kaikelle mitä tässä maailmassa on koska koskaan ei tiedä mihin elämäntilanteeseen joutuu...mene jonkun luo jouluksi jos et kestä yksinäistä joulua ja aina kuuntelijoita ja tsemppaajia uskon rintamalta löytyy jotka auttaa pahimman yli...ja minä en ole ihmemies enkä muutakaan muutakaan mutta jos haluat kirjoittaa vaikeuksia niin minä kuuntelen ja vastaan sen mitä jaksan omien vaikeuksien keskellä sillä Jumala on kuitenkin meidän kaikkien yläpuolella ja hän auttaa myös sua ja tässä mun maili jos haluat ja jaksat kirjoittaa murheistasi jaetaan ne yhdessä Jumalalle...ja toivon myös että minun edestä rukoiltaisiin paljon...että jaksaisin elää...mutta tässä ossuni [email protected]. Olen vain enkelisi joka sut auttaa että jaksat. Itsemurha tai muu vastaava ei ole raamatun mukainen teko. Siunausta sinulle.
Hei,
itse olen kokenut ihan saman n. 8v. sitten.
Olen päässyt asian yli, tulihan mieheni pyytämään, että pääsisi takaisin kotiin, kun tämä nuorempi nainen hänet jätti, mutta en huolinut häntä enää.
Itse olen avioitunut uudelleen ja olen ONNELLINEN sanan täydellisessä merkityksessä.
Löysin hyvän miehen ja elämä hymyilee.
Jaksamista sinulle, tiedän, että sattuu kauan, mutta kipu hellittää päivä päivältä.
Kun luottamus menee, sitä om kyllä vaikae enää palauttaa.
Luin jo tuleet komentit ennen kuin vastasin. Eräs kehoitti ollamaan otamatta miestä takaisin. minun on vaikea komentoida tätä. Loppujen lopuksi se ei ole raamatulinen kehoitus.
1Kor. 13
4 Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile,
5 ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,
6 ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa.
7 Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii.
8 Rakkaus ei koskaan katoa. Mutta profetoiminen vaikenee, kielillä puhuminen lakkaa, tieto käy turhaksi.
9 Tietämisemme on näet vajavaista ja profetoimisemme on vajavaista,
10 mutta kun täydellinen tulee, vajavainen katoaa.
Esitän nyt oletamuksen.
Miehsi on varmaankin antanut tunteen hallita. Tunteet ovat voimakaita ja niiden hallitseminen ei ole mahdolista, mutta niitä voi vastustaa.
Rakkaushan ei ole pelkästään tunetta se on tekemistä tahtomista ja olemista. Tunne tulee näiden jälkeen. Miehesi tunteet ovat huijaneet häntä. Hän on mennyt tunteen perässä ja unohtanut Rakkauden. Ja Jumala on rakkaus.
Joh.4
16 Me olemme oppineet tuntemaan Jumalan rakkauden kaikkia meitä kohtaan ja uskomme siihen. Jumala on rakkaus. Se, joka pysyy rakkaudessa, pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä.
Jeesus sanoi opetaesaan opetuslapsiaan: "Joka ei päivitäin ota ristiään ja seuraa minua ei voi olla minun opetuslapseni"
Suhteenne oli onnellinen mutta anoitteko tarpeeksi aikaa Jumalalle. Olen huomannut, että kun on liian kauvan ilman Jumalan yhteyttä (ei rukoile, lue raamatua tai kohtaa Jumaalaa seurakuntana) ja tekee maalisia asioita alakaa tehdä asioita, jotka eivät ole Jumalan, ympärillä olevien ihmisten eikä edes oman itsensä
mieleen tähän herää vain kun on yhteydessä Jumalaan.
Ilman Jumalan yhteytä usko ei säily, eikä kasva. Se on ymäretävää koska usko on lujaa luotamista siihen mitä ei näe. Ilman Jumalan yhteytä Jumala ei tule konkreetiseksi ja usko hiipuu.
Palaan miehesi takaisin ottamiseen. Tunnet varmaankin vertauksen tuhlaaja pojasta.
Poika vaati isänsä omaisuudesta hänelle kuulvan osuuden ja lähti maailmaan. Hän kuluti kaikki varansa ja menetti ystävänsä. hän joutui sikopaimeneksi eikä saanut syödä edes sian ruokaa. Silloin hän katui suuresti Ja totesi ettei häntä enää voi kutsua pojaksi vaan pytää isältään päästä tämän palvelijaksi. poika lähti takaisin isänsä luo ja isä juoksi häntä vastaan.
Huomaa että Jeesus esitti verauksen israililaisista ja tuohon aikaan vanhat ihmiset eivät koskaan juosseet (kunia kysymys) eli isä ei välitänyt omasta kuniastaan vaan pojastaan, lisäksi koska isä näki pojan kaukaa hän oli luultavasti odotamassa poikaa koska näki tämän tulevan jossain kaukana ja kaiken lisäksi likaisena ja saastaisena. siitä hulimatta isä tempaa hänet syliinsä. hän käskee tuoda pojalle puhtaat vaatteet ja laitaa sormuksen hänen sormeensa. Hän järjestää pojaleen juhlat ja teurastaa syötö vasikan (vasta kasvava vasikka josta olisi myhemin saanut enemän lihaa). Toinen poika sanoo isälle minä olen aina ollut sinun kansasi mutta sinä et ole antanut minulle
vuohi pahasta juhliakseni ystävieni kanssa ja hänelle sinä teurastat syöttövasikan.
Isä sanoi pojalle:"Mutta olihan nyt täysi syy iloita ja riemuita. Sinun veljesi oli kuolut, mutta nyt hän on heränyt eloon. Hän oli kadoksissa, mutta nyt hän on löytynyt"
Kysynkin sinulta, että haluatko odotaa miestäsi niinkuin isä poikaansa palaavaksi vai onko hän rakauden arvoinen?
Ei Jeesus tee eroa ihmisten välillä ja vaikka Teot olisivat kuinka pahat, Katuva saa Armon.
Ymärän tuntesi, mutta haluan silti heitää sinulle vielä yhden kysymyksen. Olisitko voinut tehdä jotain enemän suhteenne hyväksi?
Jokainen saa tekojensa mukaisen palkan. Eikös ole olemassa selainenkin sanonta: niin metsä vastaa kuin sille huudetaan.
Ps. Muistan sinua rukouksin.
Toivotan Sinulle voimia.
Löydä vielä Rakkaus.
timo
"Minä ymmärrän" sanat lausui minulle kerran Jeesus kun vaikeassa tilanteessa rukoilin.
Siis Hän ymmärtää sinua täydellisesti ja tietää aivan tarkkaan mitä tunnet sisimmässäsi ja mielessäsi ja siksi Hän voi myös sinua auttaa.
Muuten olet täysin vapaa tekemään niinkuin haluat, Jumala ei vaadi sinua ottamaan miestä takaisin tai eroamaan.
Se on täysin oikein teet sitten mitä teet.
Mutta Hän voi antaa sinulle myös vielä paljon paremman miehen, sillä Jumalalle on kaikki mahdollista.
Rukoilen puolestasi.
Lohduttakoon Hän sinua ,niinkuin aikanaan teki minullekkin.
Tässä vielä pari sanaa asiaa koskien.
Heb 13:4 Avioliitto pidettäköön kunniassa kaikkien kesken, ja aviovuode saastuttamatonna; sillä haureelliset ja avionrikkojat Jumala tuomitsee.
Heb 13:5... Hän itse on sanonut: "En minä sinua hylkää enkä sinua jätä";
Mal 2:13 Ja toiseksi te olette tehneet tämän: olette saattaneet Herran alttarin peitetyksi kyynelillä ja itkulla ja huokauksilla, niin ettei hän enää käänny uhrilahjojen puoleen eikä mielisty ottamaan mitään teidän kädestänne.
Mal 2:14 Mutta te sanotte: "Minkätähden niin?" Sentähden, että Herra on todistaja sinun ja sinun nuoruutesi vaimon välillä, jolle sinä olet ollut uskoton, vaikka hän on sinun puolisosi, sinun aviovaimosi.
Mal 2:15 Niin ei tee yksikään, jolla on jäännöskään Hengestä. "Mutta kuinkas se yksi - ?" Hän pyrki saamaan Jumalan lupaamia jälkeläisiä. - Ottakaa siis vaari hengestänne älkääkä olko uskottomat nuoruutenne vaimolle.
Mal 2:16 Sillä minä vihaan hylkäämistä, sanoo Herra, Israelin Jumala, ja sitä, joka verhoaa vaatteensa vääryydellä, sanoo Herra Sebaot. Siis ottakaa vaari hengestänne älkääkä olko uskottomat.
Mal 2:17 Te väsytätte Herran puheillanne. Mutta te sanotte: "Miten väsytämme?" Siten, että sanotte: "Jokainen, joka pahaa tekee, on hyvä Herran silmissä, ja niihin hänellä on mielisuosio"; tahi: "Missä on tuomion Jumala?"
Eikö todella ajatella kuinka se sattuu.
Entäpä jos sama jättämistilanne tulee
jättäjällekkin vielä eteen?